{ iho josta unelmoin }

30.9.2014

Syksyn aikana olen palaillut aiheeseen iho ja ihonhoito, ja kuten lupasin, aihetta pyöritellään vielä lokakuulle asti. Indiedaysin ja Vichyn kampanjasivusto kerää yhteen syksyn aikana kirjoitettua, ja tämän lisäksi sivustolta löytyy nyt myös kilpailu teille lukijoille. Palkintona tietenkin Vichy tuotepakettia!

Vichy Idealia -juttusarjaa olen kirjoittanut otsikolla paremman ihon metsästys, sekä lähempänä unelmaihoa. Jos aikaisemmat postaukset ovat jääneet lukematta, käy ihmeessä vilkaisemassa mistä koko jutussa on kyse. Myös beauty-tägin alta, löydät juttujani iho-ongelmien kanssa painimisesta, ja parin vuoden ajalta kokemuksiani Vichy-kosmetiikkasarjasta.

indiedays-89

Ja, sitten kuviin! Elokuun lopulla, tarkemmin sanottuna launataina 23. 8. (ja päivänä, jona Cheek valtasin stadikan toistamiseen), Vichy yhteistyö kuljetti kameran eteen. Passikuva etäisyys, ja iho luupin alla, sanomattakin selvää, että aamulla kotoa lähtiessäni olin hiukan hermostunut. Oikeasti olin matkalla muutenkin Helsinkiin, sinne Cheekin keikalle, mutta nämä kuvaukset olivat se päivän jännempi osuus. Taisin vielä aamulla itkeä tirautella, ja uhkailin jättää koko jutun väliin. Pakokauhua tai paniikkia. Molempia sekaisin.

indiedays-82

Aamun jännityksestä huolimatta, kuvaussessio ei ollutkaan kuolemaksi, ja lopulta kaikki kävi ihan rennoissa tunnelmissa. Samaan aikaan kun itse istuin tuossa kameran edessä, tuli kuluneeksi viisi vuotta blogini perustamisesta. Tuolloin tuskin koskaan olin edes ajatellut näyttäväni kasvojani julkisesti. Hampaitani vilautin harvoille ja valituille, yleensä vahingossa, sillä häpesin purukalustoani oikomishoidoista huolimatta. Viiden vuoden aikana ihoni on kuitenkin ehkä kokenut eniten: Blogini perustamisen jälkeen olen syönyt kaksi vahvaa roa-kuuria, ja vuosi sitten syksyllä jätin käyttämättä kolmannen lääkärin määräämän reseptin. Halusin toki paremman ihon, mutta en vahvoja kuureja. Niinpä tutkimusmatka oman ihon saloihin, ja oikeiden hoitotuotteiden löytäminen ovat olleet itselleni jonkinlainen pelastus. Iho kun ei ole vain iho, se on osa ulkonäköämme ja vaikuttaa kovin vahvasti itsetuntoomme.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jännä päivä muodostuikin siis lopulta melko opettavaiseksi. Itselleni tämä oli haaste ja kokemus, jota voisin koittaa verrata vaikka benji-hyppyyn. Uskalsin tehdä jotakin, mihin en koskaan uskonut pystyväni. Päästin ihmiset ihohuokosiini ja annoin ihoni suurennuslasin alle. Lopulta ihon kunnolla on hirvittävän suuri merkitys itsetuntooni!

Ja, jotta hyvä saataisiin kiertämään, käykää ihmeessä osallistumassa tuohon kilpailuun, jossa palkintona on yli 100 euron Vichy-tuotepaketteja! Ja edelleen muistuttelen myös Vichy apteekeista, joissa saatte asiantuntevaa apua omiin iho-ongelmiinne!

Studiokuvat: Nadi Hammouda,Ulkokuva: Jasmin Valta

Loppuun vielä hauska video kuvauspäivästämme:

Ihanaa iltaa! Me tehdään pitsaa, sillä pitäähän uutta uunia nyt juhlistaa! 🙂


17 Responses to “{ iho josta unelmoin }”

  1. leena says:

    Oot sää nätti ! ♡

  2. Leila says:

    olet todella kaunis kuvissa! Siksi tuntuukin hassulta, että valitat ihostasi, joka näissä kuvissa on aivan täydellinen. Oma ihoni kukkii ja on aina kukkinut, tiedän todella sen tuskan ihon huonosta kunnosta. Mutta jos ihosi todella on tällainen, niin mitä syytä valittaa? Vai onko kuvia retusoitu? Niin tai näin, hirmu kaunis olet ❤️

    • Todellakin tiedän, mitä on taistella huonon ihon kanssa. En ole turhaan syönyt lääkekuureja ym. Mutta nyt tuntuu hyvältä. Iho on rauhoittunut ja arvet haalistuneet. Mielialani ja itsetuntoni on selvästi parempi. Ihoni masensi mua vuosia, ja olen hävennyt sitä ja itseäni. Nykyisin kuljen joskus jopa ilman meikkiä, mikä oli mulle ehdoton nounou aikoinaan.
      Koko sydämestäni toivon, että jokainen ihonsa kanssa kamppaileva löytäisi avun ja pääsisi lähemmäs omaa unelmaihoaan!
      Eli tsemppiä – ja uskoa!

  3. Todellakin näytät kauniilta ja seesteiseltä 🙂 Eihän hyvä olo voi olla näkymättä myös ihossa. Itsellä on tällä hetkellä pientä kiirettä, stressin poikasta ja katkonaisesti nukuttuja öitä. Heti naama kukkii ja silmänaluset on mustana. Pitääkin tutustua vishyn tuotteisiin, jospa ne saisivat ihmeitä aikaan! 😉

    • Olen kanssasi samaa mieltä, iho on asia joka kielii niin monesta jutusta. Ja hyvä mieli ja onni, ovat myös asioita jotka saavat ihmisen näyttämään terveeltä.
      Koitahan saada kunnon yöunia ja stressitöntä syksyä. Ja, ehdottomasti kannattaa kokeilla noita tuotteita. Tai osallistu vaikka skabaan, josko onni suosisi! 🙂

  4. Sari says:

    Vautsit! Mikä ihana muisto sulle tuosta päivästä ja suorastaan taianomaisesta videosta jääkään. 🙂 Mieletön juttu. Itse en ikinä pystyisi istumaan noin kameran eteen omien epävarmuuksieni kanssa. Sä olet kulkenut pitkän tien itseluottamuksen suhteen ja voittanut paljon. Siitä on syytäkin iloita! 🙂

    • Ollaan silti mukavuusalueeni ulkopuolella. Viikon verran itkin tämänkin postauksen tekoa, oli tosi vaikeaa, vaikak sitä ei ehkä uskoisi.
      No, entteriä kun painoi, tuli tavallaan aika helpottavakin olo. Yksi muuri ylitetty! 🙂

      Eli rohkeasti vaan itseään haastamaan. Se on lopulta tosi palkitsevaa! 🙂

      Voi hyvin, halit!!! ❤︎

  5. Sudenkorento says:

    Hienoa että olet rehellisesti kertonut iho-ongelmista, mutta ehkä meidän muiden huonoihoisten on vaikeaa tietää se entinen ongelma, kun koskaan kuvissasi ei ole näkynyt näpyn näppyäkään. On vain vaikeaa sisäistää se ongelma jos iho näyttää ihan täydellistä eikä arpiakaan näy.
    Kun itsellä on takana Roa-kuurit, hormoonituotteet, voiteet, ihohoidot, muut lääkekuurit, ravintomuutokset jne. eikä apu ole löytynyt vaan iho on koko ajan tulehtunut, kipeä ja kamalan ja sairaan näköinen niin melkein jo loukkaa tuollaiset täydelliset “iho-ongelma”-kuvat. Siinä ei oo itkut kaukana.
    Muutamat keskustelut ihosairaalassa muiden paisenaamaisten kanssa on avannut silmäni myös siihen itsetunto-ongelmaan. Nämä iho-ongelmaiset ovat itse kertoneet, että täytyy vaan jaksaa ja olla masentumatta ja välittämättä, mutta se on aika vaikeaa, kun kaikessa mediassa toitotetaan vaan täydellistä ihoa ja ne kuulas-ihoiset ne eniten huomauttelee ihosta “kai sä aiot tehdä jotain tolle sun iholle”. Että ei ihme jos itsetunto laskee, jos iho on teini-ikäisen iho mutta ikää 30+, hoidot ei tehoa ja iho-ongelma on ongelma ulkopuolisillekin 🙁
    Pahinta kai on, kun joku itkee pikku hormooninäppyään ( jonka voi peittää ja joka häviää 5 päivässä ) ja itsellä on naama täynnä paiseita (jotka tulivat 4 viikkoa sitten eikä niitä peitetä millään )
    Lopuksi täytyy kuitenkin täytyy sanoa, että olet kovin kaunis ja terveen näköinen ja kiva lukea näitä tuote-esittelyjä ja muita postauksiakin. Keittiöprojektisi on ollut mielenkiintoinen ja blogisi valokuvat ovat kauniita. Ja olethan onnellinen terveestä ihosta.

    • Kukapa sitä tosiaan laittaisi blogiin omia kuviaan, silloin kun naama on pahimmillaan. Harvan itsetunto kestäisi. Tästä syystä omassa blogissanikaan ei ensimmäisiin vuosiin naamaani näkynyt. Tuskin halusin sitä näyttää muutenkaan. Olin masentunut ja linnoittauduin kotiin.

      Mutta tiedän, mitä on kamppailla ihon kanssa. Omalla kohdallani pahin tilanne oli ennen kuin aloitin odottaa esikoista. Naamaan ei olisi mahtunut yhtään enempää näppylöitä, ja niitä oli tosiaan siellä ihon alla jemmassa, niin että jokainen ilmekin teki kipeää.
      Raskausaika teki iholleni ihmeitä, toisella kertaa tosin ei, iho koki hormonit päinvastoin.
      On ollut kausia, jolloin olisin ollut valmis antamaan oikean käteni, että olisin saanut paremman ihon. Myönnän silti, että nyt tuo ajatus tuntuu kamalalta. Siis siksi, että iho on parempi, ja aika kultaa muistot.

      Toivottavasti saat vielä avun iho-ongelmiisi. Toivon sitä todella. Isosiskoni painii myös saman ongelman kanssa, ja tänäänkin tämä aihe on ollut tapetilla. Ja, musta on jotenkin niin väärin, että vaikka ihminen olisi valmis maksamaan vaikka msitä hoidosta, niin apua ei osata vielä näinäkään päivinä antaa. Jotenkin hassua, kun ajattelee miten tekniikka ja lääketiede ovat kehittyneet. Ja silti aknea ei voida täysin parantaa..

      Kaikesta huolimatta, aurinkoista syksyn jatkoa sinne! Jaksa uskoa parempaan ja muista hymyillä! ❤︎❤︎❤︎

  6. Minna says:

    Ihania, aurinkoisia ja elämänmyönteisiä kuvia! Sulla on ihana hammashymy, anna sen loistaa :))

  7. Emma says:

    Mielettömän upea näky oot, kaunotar! ❤

  8. Ansku says:

    Kauniita kuvia ja ihosi näyttää todella upealta!

    Itsekin olen joutunut kamppailemaan aknen kanssa vuosia. Opiskeluaikana syödyt kaksi Roaccutan kuuria paransivat aknen ja sain nauttia tasaisen kauniista ihosta kunnes aloin odottaa esikoistani. Kasvot, niska ja yläselkä olivat finnien peittämät ja kesäajasta huolimatta en oikein kehdannut pukeutua toppeihin tai kesämekkoihin. Ihoni rauhoittui vasta lopettaessani imetyksen ja palattuani takaisin e-pilleihin esikoiseni ollessa vuoden vanha.

    Kolme vuotta myöhemmin minun ei edes tarvinnut tehdä raskaustestiä, kun ihoni kunto huononi hetkessä ja arvasin olevani raskaana. Taas sama homma, naama oli finnien valtaama koko raskaus-ja imetysajan.

    N. puoli vuotta tämän jälkeen sain mielestäni fiksun idean. Olin lukenut paljon kokemuksia naisista, jotka olivat jättäneet hormonaalisen ehkäisyn pois, ja kokivat voivansa paljon paremmin. Itse en ollut kokenut suurempia sivuvaikutuksia e-pillereistä, mutta halusin silti kokeilla elää ilman niitä. Iso virhe!!! Ekat 3-4 kuukautta ilman pillereitä menivät hienosti, sitten ongelmat alkoivat. Maaliskuussa ihoni oli niin totaalisen tukossa, että lähdin taas kerran tutulle ihotautilääkärille hakemaan apua. Lääkäri sanoi suoraan, ettei mistään pinnallisista lääkkeistä ole apua, tarvitaan Roaccutan-kuuri. Aloitin e-pillerit ja Roaccutan-kuurin melko vastentahtoisesti, mutta olin todella epätoivoinen. Roaccutan-kuuri sai aikaan voimakkaan pahenemisreaktion, vaikka söinkin lääkettä pienellä annostuksella. Apuun jouduttiin ottamaan kaksi sisäistä antibiootti- ja kortisonikuuria taltuttamaan hurjat paiseet, jotka Roaccutan nosti pintaan. Ihoni oli turvoksissa ja kipeä, ja aamuisin ihon meikkaaminen edes vähän inhimillisemmän näköiseksi vei melkein tunnin. Välillä kaksivuotiaani katsoi meikittömiä kasvojani syvästi huolestuneen näköisenä, jopa hän ymmärsi, miten kipeä ihoni oli 🙁 Kesällä iho alkoi onneksi vihdoin parantua ja nyt jäljellä on enää joukko punaisia jälkiä ja muutamia syvempiä arpia. Aika näyttää, mitkä jäljistä jää pysyväksi. Tällä hetkellä olen kuitenkin syvästi kiitollinen ja onnellinen siitä missä kunnossa ihoni on verrattuna viime kevääseen, vaikka ihan vielä en ole valmis lähtemään meikittä ulos. Ehkä sekin päivä vielä koittaa 🙂

    Itselläni ongelma on mitä ilmeisimmin hormonaalinen. Olen hylännyt ajatuksen kolmannesta raskaudesta, en kerta kaikkiaan enää jaksa käydä läpi samanlaista ihohelvettiä 🙁

    Olen tehnyt saman havainnon kuin sinä ihon kosteutuksen tärkeydestä. Varmasti moni aknen kanssa kamppaileva käyttää liian kuivattavia puhdistustuotteita eikä kosteuta ihoaan tarpeeksi. Aknelääkkeet ohentavat ihoa, jolloin tietysti ihon hoitamisen tärkeys korostuu. Itse olen löytänyt luonnonkosmetiikasta ihania kosteuttavia kasvovesiä, seerumeja, ja hoitavia öljyjä, joilla olen saanut pintakuivuuden tehokkaasti kuriin. Omalleni iholleni silikoni tuntuu olevan ongelmallinen aine, siksi nuo Vichyn tuotteet ovat jääneet hyllyyn, vaikka muuten varmasti tuo Idéalia Pro seerumi olisi hyvä häivyttämään punaisia jälkiä.

    • Piti tarkistaa, onko siellä joku tuttu, joka pilailee kanssani. Kertomuksesi on nimittäin kuin omasta elämästäni sillä erotuksella, että esikoista odottaessani ihoni oli paremmassa kunnossa kuin koskaan, mutta toisessa raskaudessa tarvittiinkin sietten jo antibiootit avuksi kun iho tulehtui niin pahasti.
      Samoin meillä kai haudataan haave kolmannesta lapsesta. Pari kertaa olen koittanut lopettaa Diane Nova pillerit, ja tulos on ollut mulla juuri tuo kuvailemasi. Pitääköhän niitä pillereitä napsia vaihdevuosiin asti!?

      Eli hormonien kanssa kamppaillaan täälläkin. Ja, vaikak pillerit auttavat asiaan, niin kyllä välillä silti kasvot näppylöityvvät.
      Tsemppiä sinne, koitetaan selättää tämäkin riesa!

      • Ansku says:

        Heh, ei ole pilaa ei. Yleensä en ikinä kommentoi blogikirjoituksia, mutta kirjoituksesi iho-ongelmista kolahtivat niin syvälle, että oli pakko kirjoittaa.

        Harva oikeasti ymmärtää, mikä vaikutus iho-ongelmilla on itsetuntoon. Ihon ollessa pahimmillaan ei huvita mennä ihmisten ilmoille, välttelee kameraa ja ylipäätään kaikkia tilanteita, missä joutuu olemaan esillä. Itselläni esim. rakas liikuntaharrastus jäi viime keväänä pariksi kuukaudeksi tauolle, koska iho oli niin kipeä ja pahan näköinen. Nostan hattua niille, jotka aknesta tai muista iho-ongelmista riippumatta liikkuvat meikittä, itsestäni ei siihen olisi.

        Olen vuosien varrella lukenut aiheesta niin paljon, kokeillut erilaisia tuotteita, hoitoja ja ruokavalioita, että voisin kirjoittaa aiheesta kirjan. Puhumattakaan kaikista niistä (ristiriitaisista) neuvoista, joita vuosien varrella olen saanut “asiantuntijoilta”.

        Ihanaa, että sinä olet päässyt ihosi kanssa tasapainoon ja löytänyt toimivat tuotteet!:) Sormet ristissä toivon, että oma ihoni jatkaa paranemista, eikä finnien kanssa tarvitsisi enää taistella.

Kommentoi