Joskus on pakko nollata

07.7.2015

Vaikka elämänsä täyttäisi ääriään myöden asioilla, joista nauttii, saattaa silti jossain kohtaa huomata, että joko vauhti on liian kova, tai elämä on liian täynnä. Niin paljon kuin olenkin bloggaamisesta nauttinut vuosien varrella, on siitä tullut myös luonnollinen osa päivääni. Harvassa ovat ne päivät, jolloin blogi ei ole päivittynyt, ja silloinkin vain äärimmäisen pakon alla. Keväällä ynnäsin parin viime vuoden bloggailuja ja tajusin, että en ole pitänyt varsinaista lomaa ollenkaan. Enkä nyt tarkoita, että tästä harrastuksen omaisesta jobista pitäisi jäädä lakisääteisille vuosilomille, vaan lähinnä sitä, että teet elämässäsi sitten mitä tahansa, joskus pieni etäisyyden ottaminen on pelkästään hedelmällistä. Päätin jo varhain keväällä, että heinäkuu on itselleni jonkinlainen lomakuukausi, teen blogia jos siltä tuntuu, ja jätän tekemättä, mikäli tämä vaihtoehto houkuttelee enemmän.

Muistan joskus saaneeni neuvon astua välillä ulos siitä mitä tekee, sulkea silmät tai kävellä kauemmas. Ikään kuin uusin silmin katsomalla, asiat näkee uudessa valossa ja uudella tavalla. Tähän olen tähdännyt myös heinäkuussa. Pyristellyt pakoon rutiininomaisesta päivärytmistä, joka mahdollistaa aktiivisen bloggaamisen kahden pienen lapsen kanssa, ja tarttunut sen sijaan mahdollisuuksien mukaan kirjaan tai houkuttelevaan lehteen. Sen “yli jääneen ajan”, minkä olen säästänyt olemalla pois tietokoneelta olen yrittänyt myös antaa lapsille. Olla enemmän läsnä, kiireettä lähellä ja käytettävissä.

Ollaan vasta kuukauden alkupuolella, mutta “löysäily” on jo tuottanut tulosta. Vaikka olenkin sitä mieltä, etten uskalla olla poissa blogistani pitkään (peläten pidempien taukojen tuomaa rimakauhua), huomaan kevyemmän tahdin mahdollistavan arjen elämisen ihan uudella tavalla. Ja, kun arki tuntuu löysältä ja kevyeltä, myös erilaiset harrastukset mahtuvat kuvioon paremmin.

lomaloma 2

Niinpä täällä jatkuu sama löysäily läpi heinäkuun. Nautitaan kesästä, auringosta ja sadepäivistä. Jos jonakin päivinä blogissa on ihan hiljaista, voitte arvata että nautin iltapäivän rauhallisuudesta kirjaani keskittyen tai kävellen aurinkoisessa kesäsäässä.

Suloista heinäkuun jatkoa teille kaikille!


7 Responses to “Joskus on pakko nollata”

  1. Ansku says:

    Oikein! Hyvää lomaa 🙂

  2. seija says:

    Ihana kirjoitus,hyvää lomaa nauti kireettömistä kesäpäivistä
    lasten kanssa.

  3. Kelli says:

    Itse olen huomannut sen negatiivisen puolen mitä tulee, jos ei pidä taukoa bloggailusta: koko bloggaamisesta tulee vaan yksi iso tauko. Itse olen jo yli puoli vuotta mennyt muutamalla postauksella kuukaudessa. Eli ehdottomasti tekee lomailu hyvää, niin sitten on taas puhtia täynnä palatessaan 🙂

  4. Marja says:

    Totta joka sana, nauti lomasta! Elämästä! Kesästä! Perheestä! Itsestäsi! Olet sen ansainnut 🙂

  5. JohannaMaria says:

    Minä näen sieluni silmin sinut kävelemässä kauniissa puutarhassasi tai syventyneenä kirjaan lasten leikkejä samalla seuraten. Ihania kesäpäiviä <3

  6. Kiitos tästä tekstistä! Itsekin olen ottanut hieman löysemmin! IHanaa <3

  7. jeba says:

    Nauti kuule! ♥

    Oon huomannut ettei lukijatkaan kuumina kesäpäivinä blogeja kamalasti lueskele, vaan nauttii ulkona olostaan! Mun tontilla ainakin ollu hiljasempaa…mutta, elämä on. 🙂

Kommentoi