Hei ihanat!

Voi tiedättekö, eilinen oli varmasti yksi tämän kesän parhaita päiviä! Alunperin oli nimittäin tarkoitus, että hyppään aamulla junaan, ja käväisen Helsingissä nopeasti työasioiden merkeissä. Illaksi kotiin jne. Mutta sitten tuli kuningasidea lähteäkin koko perheen voimin, ja viettää loppupäivä Korkeasaaressa. No, palaverini jälkeen taivas näytti kuitenkin sen verran uhkaavalta, että salamoinnin ja jyrinän säestyksellä päätimme jättää pääkaupunkiseudun hulinan taaksemme ja suunnata auton nokan rannikon kautta kotiin.

Aikoinaan kun haaveilimme muutosta ja sen The Kodin löytymisestä, harrastimme paljon “talobongausta”. Tähän kuului kotikunnan ja lähiseutujen pikkuteiden ajelu, ja ihanien talojen ja miljöiden katseleminen. Vaikka tällä hetkellä, en edes halua ajatella muuttavani minnekään, pidän tuosta autoilusta yhä; Katsella taloja ja maisemia, ja pohtia, minkälaisia ihmisiä missäkin asuu. Harrastan tätä mielikuvitusleikkiä muuten busseissa ja junissakin. Keksin mielessäni kanssamatkustajille tarinoita. Nimiä, ammatteja, elämäntilanteita. Jos aika käy kovin pitkäksi, käytän salapoliisiromaaneilla kyllästettyä mielikuvitustani, ja sepitän mielessäni rikoksia. Motiiveja, epäiltyjä ja kaikkea mitä nyt perus dekkariin kuuluukin. Jep, tiedän! Vähän ehkä pöljän kuuloista, mutta minkäs sitä itselleen voi. 🙂

Mutta takaisin eiliseen! Meillä ei todellakaan ollut minkäänlaista suunnitelmaa Korkeasaaren jälkeen, joten ajelimme hyvinkin epäloogisesti vähän sinne tänne. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Kasvihuoneilmiö, jossa en ole koskaan aikaisemmin käynyt. Hauska paikka, täytyy sanoa. Ei ehkä varsinaisesti tavaraa omaan makuuni, mutta ehkä juuri siitä syystä sellainen erilainen pysäkki. Lapsille paikka tarjosi paljon ihmeteltävää ja nähtävää.

Seuraavaksi suuntasimme kohti Billnäsin ruukkia. No, erilaiset vanhat ruukit vain kuuluvat kesämatkailuun, joten tätä ei ehkä tarvitse sen enempää edes selitellä! 🙂

Billnäsin jälkeen seuraava kohteemme oli Tammisaari. Kaltaiselleni sisämaassa syntyneelle, kasvaneelle ja eläneelle rannikko on aina kiehtova. Aurinko paistoi miltei pilvettömältä taivaalta ja merituulikin oli kohtalaisen lämmin.

Koska tässä kohtaa tiesimme jo, että kotiin pääsisimme vastaan myöhään illalla, päätimme jatkaa matkaamme vielä Hankoon koukaten. Autossa istumisen lisäksi käveleminen raikkaassa kesäilmassa myös virkisti mukavasti, ja lapset keksivät tekemistä paikassa kuin paikassa. Mikä parasta, olin itsekin niin lomatunnelmissa, etten jaksanut pingottaa oikeastaan minkään suhteen. Tämähän tarkoitti sitä, että päivän aikana syötiin ja juotiin, mitä mieli teki, ja nukkumaanmenoajoille viitattiin isolla kintaalla.

Päivä oli siis hyvinkin tiivistä yhdessäoloa ja Perheaikaa isolla alkukirjaimella. Koska viikonlopulle on suunnitelmissa vähän pidempää automatkaa, tämä eteläisen Suomen samoaminen kävi myös hyvästä harjoituksesta.

Vapaapäivän jälkeen kotona oleminen tuntuu taas hyvin virkistävältä sekin. Ja kenties vielä virkistävämpää oli nukkua aamulla kymmeneen asti!

Mutta nyt virittelemään jotakin lounaan tapaista. Taitaa kääntyä grillaamisen puolelle!