Olen saanut blogista elämääni vuosien varrella aivan uskomatonta iloa ja energiaa. Kiitos bloggaamisen ja teidän, moni harmaa päivä on vaihtunut aurinkoiseksi ja elämään on löytynyt pieniä iloja. Myös monenlaisiin pikkupulmiin olen saanut teiltä apua.
Eiliseen postaukseeni ei varsinaisesti sadellut kommentteja, mutta se yksikin riitti: Kiitos Hennalle, jonka kommentista löysinkin nopean avun allergiaoireisiini. Jumituin kasvillisuuteen ja siitepölyyn enkä voinut millään käsittää, miten sainkin niin voimakkaat reaktiot järvellä olemisesta. Ei pujoa, ei heinää. Tai ei ainakaan samalla tavalla, kuin täällä peltojen keskellä. Mutta metsä täynnä makoisia mustikoita, joita tuli kahtena iltana noukittua – ja luonnollisesti myös syötyä. Ja tulihan niitä syötyä muutenkin; Aamupalaksi ensimmäisenä ja luonnollisesti myös iltapalalla. Ja niistä mustikoistahan se kaikki alkoi!
Kun eilen iltapalani jälkeen (suu turvoksissa) luin Hennan jättämän kommentin, tajusin yhteyden, ja tänä aamuna mustikat jäivät nauttimatta. Luonnollisesti olo on nyt parempi. Toki päivän aikana olen ollut tavallisen heinänuhainen, mutta ei sen enempää.
Koska olin järvellä mustikoita poimiessa luvannut tehdä mustikkapullaa, ja vanhempani olivat tänään tulossa käymään, täytin lupauksen silläkin ajatuksella, että kypsennetty mustikka on huomattavasti turvallisempi nauttia. Eikä tosiaan tullut minkäänlaista oiretta, vaikka kahvipöydässä nautiskelin pullaa muiden seurassa.
Mustikkapullat
Tee tavallinen pullataikina joko näppituntumalla, tai vaikka jauhopussin kyljessä olevalla ohjeella. Anna taikinan kohota ja leivo pyöreitä pikkupullia (puolenlitran taikinasta tulee kolme pellillistä pikkupullia). Anna pullien kohota ja paina sen jälkeen niihin jauhotetulla juomalasinpohjalla syvennykset. Voitele pullien reunat munalla.
Jauhota mustikat perunajauholla:
Sekoita 5dl mustikoita ruokalusikallinen perunajauhoja. Mikäli käytät pakastettuja mustikoita voit laittaa perunajauhoa kaksinkertaisen määrän.
Laita jokaisen pullan syvennykseen n. ruokalusikallinen mustikoita ja ripottele päälle sokeria.
Paista pullia 225°C (kiertoilmalla riittää 215-220°C) n. 10 minuuttia
Tänään nautiskeltiin siis vielä arjen kiireettömyydestä, ja äitini kanssa pohdittiinkin sitä, miten koulujen alkaminen muuttaa taas elämää monella tapaa. Nyt kesällä lapset ovat nauttineet isovanhempiensa seurasta pitkin viikkoja, mutta arjen alkaessa molemminpuoliset vierailut vähenevät. Parin viikon kuluttua näitä kiireettömiä päiviä tulee todellakin ikävä!
Mutta nyt nautitaan vielä kesäelämästä! Kaunista torstai-iltaa!
Tuli varmaan hyviä pullia, maistuisi minullekin, mutta omat mustikkavarastot ehtyivät jo ja täytyy mennä pian täydentämään varastoja. Ihana keittiö teillä. päädyin blogiisi nyt ensimmäistä kertaa, mutta pitää varmaankin jatkaa lukemista.
Kiitos, Paula. 🙂 Kiva, että löysit blogiini.
Nyt on kyllä mitä parhaat mustikka-ajat, joten varastoja kannattaa täydentää. Pitkän talven aikana pakastetut kesän maut tekevät ihmeitä. 🙂
Huh, enpä ole ennen kuullut mustikka-allergiasta. Tosi ikävä, sillä mustikat ovat niin herkullisia. Onneksi paistettuna ei allergiaa tullut. Ihania nuo teidän Tine K:n korit. Raskastan niitä itse todella paljon.
Saana
No, ehkä se nyt ei ole varsinaisesti mustikka-allergiaa tällä havainnolla, mutta jonkinlaista herkistymistä näin allergia-aikaan muuten. Toivon jopa, että olisi vain tämän kesän vaiva, sillä rakastan tuoreita mustikoita!
Mä olen myös vähän sellainen korihullu. Antavat sellaista luonnollista värimaailmaa sisustukseen. 🙂
Hei, pullan nälkä tässä tulee kun näitä kesäisiä kuvia katsoo. Mustikka käy kyllä moneen leivontaan, eilen syötiin mustikkakukkoa ja lapset tilasi heti lisää. Allergiat aina niin yllättäviä,tiedän erään ihmisen joka on juuri tuoreille marjoille allerginen ,mutta pystyy pakastettuja tai keitettyjä marjoja syödä. Iloista ja marjarikasta kesää allergioista huolimatta!
Mustikasta on todellakin moneksi. Itselläni on ollut pari päivää hassu mieliteko, nimittäin mannapuuro ja mustikkasoppa. Oi että, jostain lapsuudesta se kumpuaa!
Ihanaa elokuun kesää myös sinne!
Onpas herkullisen näköistä mustikkapullaa. Ja hyvä, että oireiden syy selvisi. Harmillista toki, jos mustikat jää tuoreena nauttimatta, mutta se taitaa koskea vain allergiakautta…
Näin minä ainakin uskon, tosin se sama kausi on se mustikkakausi, ja vähän nyt harmittaa, että ei uskalla enää kauhoa suuhunsa noita tuoreita herkkuja. Mutta ehkä ensi kesänä asiat ovat paremmin. 🙂
Kaunista elokuuta, Minna!
juu, itsellä on omppu allergia ja kun niitä sitten syö paistettuna niin ei ole mitään allergia oireita. Onneksi näin.
Allergiat on kyllä hassuja, ja tylsiä! Itse toivon, että oma herkkyyteni johtuu vain tästä heinänuhasta, eikä niinkään varsinaisesta allergiasta mustikkaa kohtaan. Ehkä elokuun lopulla uskaltaisi jo maistaa muutaman tuoreenkin herkun. 🙂