Täällä tosiaan jatkuu sairastupameno, kun joukon pienimmälle nousi eilen korkea kuume. Onneksi tuo kuume ei tunnu tyttöä ihan hirveästi haittaavan. Melko pirteä potilas korkeasta kuumeesta huolimatta. Hommani kai onkin nyt huolehtia siitä, että lapsi malttaisi levätä, ja siihen yksinkertaisesti paras apu on telkkari ja lastenohjelmat. Tänään onkin tullut (ainakin äidin) kiintiö täyteen Mansikka-Marjaa, Sanabileitä ja Pikku prinsessaa.
Siinä lastenohjelmien ja satujen lomassa olen itse yrittänyt kuroa kiinni sitä kaikkea mikä muutamassa päivässä kasaantui masentavaksi vuoreksi. Mitään suursiivousta ei tosin vieläkään pysty tekemään, mutta pari koneellista pyykkiä menee nyt ainakin tässä sivussa. Ihan alkuun yritin tehdä joitakin hommia keittiön pöydän vieressä, kunnes tajusin, että saan potilaan rauhoittumaan parhaiten olemalla itse siinä vieressä. Niinpä siirryin hetkeksi olohuoneen sohvalle läppärini kanssa.
Amarylliskin päätti vielä puskea yhden kukkavanan, ja sopiihan tuo minulle. Kuten huomaatte, astiakaapin ovissa on yhä jouluiset eukalyptuskranssitkin. En vain ole raaskinut niitäkään hävittää. Ja jep, yläkerran aulan kuusessa on yhä edelleen ne koristeet! Apua, maaliskuu ja kevät tulee. Nyt pitää oikeasti ryhdistäytyä!!! 😀
Taavi köllöttelee vakiopaikallaan kamiinan edessä. Kissa, jonka olisi kai pitänyt syntyä jonnekin lähemmäs päiväntasaajaa.
Lounaaksi miehen keittämää lohisoppaa. Ruokahalukin alkaa taas palautua, ja makuaistikin heräilee kenties siinä samalla. Rehellinen nälkä on muuten ihana tunne! 🙂
Olen itse ollut viimeksi perjantaina ulkona, ja kun tänään sain pienen tilaisuuden ihan vain tuikata nenäni raikkaaseen ilmaan, oli kokemus aika ihana. Vaikka lumet huuhtoutuvat nyt vauhdilla pois, tuo maaliskuun aurinko tuntui aika energiseltä poskilla. Vielä en itsekään tohdi ulkoilemaan, mutta kivahan siellä on käydä vaikka vain kääntymässä, kun tilaisuus sen sallii.
Sellainen päivä tämä maaliskuun ensimmäinen. Mulle ehdottomasti kevään ensimmäinen päivä!
Vähän sama juttu täällä tuon jouluisuuden kanssa, valokranssit ja -tähti ovat vielä ikkunoissa valaisemassa pimeitä iltoja… Amaryllis sentään ei enää kuki ja kaikki punainen lähti loppiaisena. Vielä ei tunnu kauhean keväiseltä ja siksi jaksankin nauttia talvikodin valkoisuudesta ja tulppaaneista eukalyptuksen oksien kera.
Asiasta toiseen, onko teidän kodistanne koskaan tehty juttua mihinkään sisustuslehteen? Sellainen olisi nimittäin aivan mielettömän ihana päästä lukemaan! Ja ennen kaikkea päästä ihastelemaan kuvia harmonisesti sisustetusta kodistanne ♡ (Krista Keltasen kuvat teiltä Koti ja keittiö -lehdessä olisi rakkautta!!)
♡ Janna
Meillä on myös valosarjoja niin ulkona kuin sisälläkin. Kynttilöitäkin poltellaan ahkerasti, mutta pidän näitä juurikin talven tunnelman tuojina, en niinkään joulujuttuina. Ne kuusenkoristeet voisin kyllä tämän viikon aikana korjata pois, kuusi sen sijaan saa jäädä. 🙂
Päästin toimittajan ja kuvaajan tähän nykyiseen kotiimme ensi kertaa joulun alla. Kivilahden Jonna ja Keltasen Krista kävivät kuvaamassa meillä joulutunnelmaa ensi joulun lehtiin. Juttu tuleekin ilmestymään loppuvuodesta niin Suomessa, kuin parissa muussakin maassa. Eli maltahan sinne joulunumeroihin, niin näet niitä Kristan ihania kuvia! 🙂
Ihanaa torstaita sinulle! ♡
Voi että! Joku muukin siis tajusi, että Kristan kuvat + teidän koti = <3 Miten maltan odottaa?!