Yläkerran aula

13.3.2017

Ihanaa maanantaita!

Ja ihanaa siitä syystä, että ainakin täällä meillä paistaa aurinko ja sää on jotenkin tosi keväinen. Aamulla melkein henkeä salpasi, kun katseli auringossa lentäviä joutsenia. Tuli sellainen hassu onnellisuudentunne, jota on oikeastaan vaikea pukea edes sanoiksi. Tiedätte ehkä kokemuksesta!

Nappasin muutaman kuvan yläkerran aulasta, jota yritin jo syksyllä kuvailla, mutta valonpuute teki touhusta liki mahdotonta. Tähän tilaan luonnonvaloa tulee vain makuuhuoneiden oviaukoista, meidän makkarin sisäikkunasta ja tietenkin alakerrasta. Pimeään aikaan tuo kontrasti on jotenkin liian kova kuvaustaidoilleni, joten käytin kevään valon nyt hyödyksi.

Nuo Elloksen matot, jotka tosiaan aluksi ostin pianohuoneeseen ja olkkariin, osoittautuivat liian pieniksi ja ne vaihdettiin suurempiin. Toinen pienemmistä matoista päätyikin eteiseen, ja toinen on nyt tässä yläkerran aulassa. Tämäkin tila on matolle vähän hassu, mutta sitoo tuo nyt jotenkin lukunurkkausta yhteen. Ja tuli muuten sellainen lämmin fiiliskin maton myötä. Kissat myös loikoilevat tuossa pehmeällä mielellään, kun alakerran kaminanlämpö nousee kivasti tähän.
Viime viikolla tosiaan kuorein tuosta kuusen karahkasta vasta joulukoristeetkin pois, mutta nyt se saa olla taas ensi jouluun jonkinlaisena huonekasvina.

Aulatilan seinissä on Kalklitir kalkkimaali sävyssä San Saccaria. Aulatilan katto on maalattu Colorian Paneelipro -kattomaalilla ja rappuseinusta Colorian Paneelipro -seinämaalilla. Noiden valkoisten rinnalla tuo San Saccaria näyttää tässä tilassa todella harmaalta, vaikka alakertaan se tuntui jotenkin pliisulta.  Saan usein kysymyksiä kalkkimaalien sävyistä, ja tässä nyt yksi esimerkki siitä, että valon määrä vaikuttaa todella paljon maalauksen lopputulokseen ja sävyn tummuuteen.

Koska kevät nyt ihan oikeasti aikoo jo tulla, ja eletäänhän tässä jo maaliskuun puoliväliäkin, pidin itselleni eilen pienen kauneudenhoitoillan. Kuivaharjausta, epilointia, valoimpulssilaitetta, kuorintaa, rasvausta, öljyämistä ja korppukantapäiden liottamista ja silottamista… Myönnän, että tuli mietittyä tätä naisena olemisen työläyttä, mutta tuli kyllä parempi fiiliskin. Nyt kun pitää itsensä ahkerana, sääret muistuttavat ainakin pikkuisen vähemmän kynittyä broileria sitten kun ensimmäiset mekkokelit iskevät päälle. :)

Maanantai ja makaronilaatikkopäivä. Arki on… ♡


9 Responses to “Yläkerran aula”

  1. anna sanoo:

    tuli tuosta taulusta tai julisteesta mielleen, että muistan joskus lukeneeni, että Sinulla on tatuointi? haluatko kertoa sen tarinaa tai kuvaa? itse en ole koskaan pitänyt tatuoinniesta, mutta nyt ”elämän taitekohdassa” haluaisin jonkun pienen leiman johonkin… joko sanan tai pienen emoji-tyylisen kuvan huomaamattomaan paikkaan.

    ihania kuvia ja ihana koti!

    • Hauska, että tuo on jäänyt mieleesi. Jossain postauksessa sen tosiaan mainitsin. :)

      Mulla tatuointi on myös eräänlaisen taitekohdan merkki ja ehkä juuri siksi pelkään aiheesta kirjoittaa, kun en halua sitä elämänvaihetta sen enempää avata. Mutta silloin 15-vuotiaana tatuointi oli mulle merkki siitä, että nyt ollaan pohjalla ja vielä joskus elämä voittaa.
      Olen jo pitkään haaveillut toisesta tatuoinnista, ikään kuin jatkoksi tarinalle, vaikkei kuvan millään tavalla tarvitse edelliseen kuvaan liittyä. Mutta jotakin joka kuvastaisi mulle sitä, että hei, tässä ollaan.

      Tatuoinnit on siitä hauskoja, että niillä on monesti kantajalleen tosi vahva merkitys. Ulkopuoliselle ne on ”vain tatuointeja”, mutta usein niihin liittyy paljon muutakin.

      Mulla tatuointi on paikassa, josta en itse sitä yleensä näe, eikä näe muutkaan. Tuolla lapaluiden kohdalla. Se on siellä, enkä edes aina muista sen olemassaoloa, mutta kun muistan, se muistuttaa myös jonkinlaisesta kiitollisuudesta.

      Mielestäni tatuoinneissa ei ole mitään pahaa. Jokainen meistä kokee asiat eri tavalla, ja joskus on asioita, joista haluaa itselleen erilaisen muiston. :)

  2. Kati sanoo:

    Tosi kaunis aula! Tuo setripuu on kyllä ihanin huonekasvi tällä hetkellä. Onko sille riittänyt talvella hajavalo vai onko se silloin ikkunan vieressä?

    • Tuo on tosiaan pari vuotta sitten hankkimani Mr Plantin ”ikikuusi”. Ehkä enemmän lehtikuusta tituleeraava, mutta juuri sopivan ”karahka” makuuni. Ja kestää tosiaan sen pimeimmänkin nurkan! :)

  3. souliina sanoo:

    Teillä on niin mahdottoman kaunista <3 Meiltä löytyy sama elloksen matto ja ollaan tykätty todella paljon.
    Tuota julistetta olen himoinnut jo pitkään, mutta vielä se on jäänyt kauppaan :D

    • Kiitos, Souliina! ♡
      Matto on kyllä kivan pehmeä ja lämmittääkin meillä noita kylmempiä huoneita kivasti. Olen itse onnistunut tilaamaan matot niillä -40% -alennuksilla, joten ovat hintaansakin nähden mielestäni tosi kivat. :)

      Nuo Love Warriorsit on kyllä ihania. Tykkään muutenkin heidän tyylistä – kaikkia kivoja juttuja. :)

  4. Johanna sanoo:

    Kaunista, niin kaunista ja kodikasta. Tuota mattoa täytyykin käydä katsastamassa joskos sitä olisi vielä saatavilla ;) Mutta hirmu kiva harmaa lamppu tuolla kirjakaapin päällä. Mistä olet löytänyt.
    KIITOS IHANASTA BLOGISTASI!

    • Valaisin on kuules ihan Ikeasta. Samaa sarjaa valmistetaan myös lattiamallia, mutta tässä toimii tämä ”työvalaisin” parhaiten. Ja ihan tätä tilaa vasten tuo on hankittukin. :)

      Ja kiitos sinulle! ♡♡♡ Tulee niin hyvä mieli, kun saa lukea kauniita sanoja! ♡

  5. Anu sanoo:

    Teillä on kyllä niin kaunista ja seesteistä! Voi kun olisi itsellä taito tehdä ympäristöstä yhtä kaunista!