Kyllä se sieltä tulee – ennemmin tai myöhemmin

13.5.2017

Lauantaita muruset! Täällä on pyritty pitämään lippu korkealla ja mieli positiivisena taudista huolimatta. Tänään tosin kaatui petiin perheen viimeinenkin uhri, ja vetäähän tilanne pakostakin jo hiukan harmittamaan. Oli nimittäin odotettu lämpimämpää viikonloppua, puutarhatöiden jatkamista ja kesähuoneprojektin alkuun tönäisyä. Mutta nyt parannellaan kyllä tämä porukka ja huolella, jotta ollaan sitten parhaassa terässä kun se todellinen lämpöaalto jostain puskee! 🙂

Ajatukset ovat vahvasti puutarhassa flunssasta ja kylmästä keväästä huolimatta. Koska sen lämpenemisen, ja luonnon todellisen heräämisen suhteen alkaa usko välillä horjuakin, oli pakko selailla vähän vanhoja kesäkuvia ja muistella, että miltä meillä sitten kesällä oikein näyttää. Myönnän, että vaikka tässä kodissa asutaan jo viidettä kevättä, en vieläkään tahdo muistaa, mitä kaikkea mistäkin penkistä kesän aikana kurkistaa. Ja toki pakkaa sekoittaa sekin, että perennoja tulee jaettua joka vuosi, eikä järjestys ole missään kohtaa stabiili. Silti ehkä se suurin ilo näitä kuvia katsellessa on se vehreys ja täysinäisyys, jota ne lupaavat. Nyt nimittäin näyttää niin kovin paljaalta ja karulta, että oikein ahdistaa. Talvella pimeys (ja mahdollisesti lumi) tekevät omalle pihalle jonkinlaiset raamit ja seinät, mutta nyt keväällä piha tuntuu niin kovin alastomalta ja läpivalaistulta.

Keräsin tähän postaukseen joitakin pihakuvia menneiltä kesiltä. Enemmän puutarhajuttuja (kuvia, tarinoita ja pohjakuvaakin) löytyy puutarhassa tunnisteen alta.

Mitään varsinaisia suunnitelmia en puutarhan suhteen ole tänäkään vuonna tehnyt, vaan raivausta jatketaan koko ajan kohti tontin reunoja. Mitään golfkentän perustamista se ei kuitenkaan meidän tapauksessa tarkoita, vaan enemmänkin pelastustöitä, joilla koitetaan kaivaa se pahasti puskittumaan päässyt paratiisi esiin. 🙂 Tässä hommassa kuitenkin pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat liki pakollisia, ja olenkin asennoitunut joka vuosi nauttimaan myös pienistä saavutuksista.

Odotan niin niitä raukeita kesäiltoja, kun saa saunapuhtaana kierrellä puutarhassa ja ihailla työnsä tulosta. Haahuilla ja haaveilla. Kuunnella linnunlaulua ja lehtien havinaa. Juuri nyt jokainen solu minussa kaipaa kesää! Ja kyllähän se sieltä tulee. Lämpö ja vehreys. Ennemmin tai myöhemmin, mutta tuleepa kuitenkin!

Nyt kuitenkin sohvannurkkaan lasten kanssa Viisikoita katselemaan. Ihanaa lauantai-iltaa!

Save


8 Responses to “Kyllä se sieltä tulee – ennemmin tai myöhemmin”

  1. Nippe says:

    Aivan ihania istutuksia siellä!!
    Osaisitkohan neuvoa, miksi mun kukkapenkit valtaa aina heinät tai ruoho? Onkohan siihen jotain kikkakolmosta millä ne saisi pysymään pois paitsi jatkuva repiminen?
    Haaveilenpa tuommoisestakuin teillä! Ihana! <3

    • Kiitos. 🙂
      Mutta ikäväkseni (?) täytyy kyllä myöntää, että se puutarhanhoidon kikkakolmonen on juurikin se kitkeminen. 😀
      Toki jos kukkapenkki on kovin ruohottunut, joskus vähän perusteellisempi puhdistus voi auttaa: Kaivetaan siirtelyä kestävät perennat ylös, ja puhdistetaan maa ylimääräisestä. Sitten uudet perustukset (laadukasta multaa) ja kasvit takaisin maahan. Selkeä raja penkin reunaan ja jatkossa ahkerampaa kitkemistä. 🙂
      Itse tykkään, että kukkapenkit on niin täynnä kasveja, ettei rikkakasveille oikeastaan jää edes tilaa. 🙂

  2. Johanna says:

    Hei,

    ihana kuva tuo missä korikalusteet ovat suuren puun katveessa <3 Siellä on varmasti ihana istuskella vaikka lempeän lämpimänä kesäiltana 🙂 Kaunis puutarha muutenkin.

    Kyllä se kesä sieltä joskus tulee (kevät saattaa jostain kumman syystä jäädä väliin tänä vuonna 😉 ...

    Ihanaa Äitienpäivää ja paranemisia potilaille <3

    Terveisin, Johanna

    • Kiitos, Johanna!

      Tuolla alapihalla on tosiaan ihana istuskella ja varjossa viihdynkin paahdetta paremmin.
      Ihanasti kiteytit, kevät jää välistä, mutta kesä tulee varmasti. Tänään juuri kiersin tutkimassa mitä kaikkea pari lämmintä päivää onkin saanut taas heräämään. ♡

      Kaunista ja aurinkoista viikkoa sinne! ♡

  3. Lisbeth says:

    Näyttää niin hyvältä.. ❤ Onko teillä muuten peura/jänisongelmia? Meillä peurat (ja vähän jäniksetkin) on todellinen ongelma. Nyt on alkamassa ensimmäinen koko kesä nykyisessä kodissa ja olis kamala halu perustaa kukkapenkki. Mutta en halua nähdä isoa vaivaa + käyttää rahaa ja todeta hetken päästä, että kaikki on syöty. Olen yrittänyt googletella kasveja, jotka ei peuroille maistuisi. Joidenkin lähteiden mukaan esim. pionit eivät maistu niille, mutta toisessa lähteessä kerrotaan niiden syöneen chilitkin.. että ota tuosta nyt selvää!

    • Kiitos. ♡
      Meillä ei ole ihan hirveästi riesaa noista eläimistä, tässä juuri mietinkin, että mikäköhän siihenkin on syynä. Peltoa ja metsää on kai niin paljon, että asutus ei vedä eläimiä. Lisäksi kuriit ja peurat näkyy tuolla tien toisella puolella, jossa on myös riistanhoitopaikat ja eläimille säännöllinen ruokinta. Ehkä tuo maantie tuossa vieressä myös pelottaa eläimiä.
      En toki tiedä, kuinka paljon tuolla metsän puolella kulkevat, mutta siellä meillä ei kauheasti ole mitään kasvatettua. 🙂

      Ymmärrän kyllä turhautumisesi. Olisin itsekin kahden vaiheilla. 🙁
      Sanotaan, että ihmisen haju on hyvä metsäneläinten pelottaja. Esimerkiksi hiukset tai vaikka virtsaaminen (joo, hullua :D) kasvien lähellä/lähelle karkottaa eläimiä. Niin että puskapissalle, ja parturikampaamosta jätteitä kyselemään! 🙂

  4. Teillä on todella kaunis puutarha! Toivottavasti paranet pian ja pääset nauttimaan sen kevättöistä. Me asumme kerrostalossa, täällä joudun tyytymään parvekekukkien istuttamiseen ja hoitamiseen (ihanaa toki sekin), mutta onneksi mökillä pääsen upottamaan kädet multaan oikein kunnolla 🙂

    • Kiitos, Suvi. 🙂
      Molempi parempi, olet onnellisessa asemassa! ♡ Kasvien kanssa puuhailu ja multahommat ovat kyllä ihanaa puuhaa ja tekevät hyvää mielelle. Itse ainakin tunnen kaiken ylimääräisen kaikkoavan ihan vain puutarhassa kierrellessäkin. 🙂

Kommentoi