Äitienpäivänä

14.5.2017

Tänään sain herätä valmiiseen aamupalapöytään ja tunsin itseni äärettömän onnelliseksi ja etuoikeutetuksi. Mieli purjehti yhdeksän vuoden takaisiin, siihen äitienpäivään, jolloin odotimme esikoista. Tuolloin en voinut edes aavistaa, mitä kaikkea elämä eteen antaisi. Vain yhdeksän vuotta ja elämä on muuttunut niin monella tapaa. Silmät kosteina ihastelin pojan tekemää korttia ja kuopuksen taiteilemaa kangaskassia. Lahjoista kallisarvoisimmat syntyvät noiden kahden käsissä. ♡

En välitä mistään ihmeellisistä äitienpäivämenoista, mielestäni parasta on olla kotona ja tehdä jotakin mukavaa lasten kanssa. Tänä vuonna sairastelu ei oikeastaan muuta vaihtoehtoa suonutkaan, mutta olosuhteista huolimatta meillä on ollut kiva päivä. Koko perhe rennosti verkkareissa, ruokana ihan tavallista kotiruokaa ja pöydällä kimppu oman pihan valkovuokkoja. Teinpä pienen kävelylenkinkin, nimittäin kiertelin pihassa ja ihailin kevättä. Muistelin, kuinka vuosi sitten istutimme hedelmäpuita äitienpäivän kunniaksi, ja nyt noissa puissa on jo suuret pulleat silmut. Hedelmäpuut muistuttavat aina siitä aurinkoisen lämpimästä päivästä, ja lasten riemusta vesiletkulla leikkiessä.

Pihatöihin ei vielä ole asiaa, mutta sen verran laitoin tänään kevättä eteenpäin, että siivoilin kuistia ja siirsin sinne taimet karaistumaan. Lupaa jo ensi viikolle lämpimiä öitäkin, joten ehkä niitä tuosta kohta pääsee siirtämään jo uloskin.

Toivotan hyvää äitienpäivää kaikille äideille, ja äitiydestä haaveileville. Äitienpäivää toivotan myös kaikille oman äitinsä menettäneille. Äiti ja äitiys eivät ole itsestäänselvyyksiä. Arvostetaan ja kunnioitetaan elämän suurimpia lahjoja. ♡


6 Responses to “Äitienpäivänä”

  1. Ansku sanoo:

    Niin kaunis tuo teidän kuisti ❤️Minustakin kotiäitienpäivät on ihan parasta ❤️

    • Kiitos, Ansku! ♡

      Joo, äitienpäivänä on kiva hiljentyä ihan vaan siihen oman kodin rauhaan ja nauttimaan lapsista. Ravintolaan pääsee kyllä muulloinkin. ♡

  2. Sari sanoo:

    Tunteita täynnä oleva teksti ja niin kauniit kuvat! Samanlaiset elämänarvot tunnen myös itselläni olevan. Omat lapseni ovat jo 22-v.ja 18-v.ja asuvat jo omillaan mutta onneksi tässä lähellä. Äitienpäivänä (ja elämän arjessa muutenkin)tärkeintä on yhdessä oleminen ja toisen huomioiminen. Läsnäolo on lahjoista parhain.
    Omalle äidille sanoimme jäähyväiset eilen Suuren surun keskellä koen tänä Äitienpäivänä erityisen paljon lohdullisuutta. Paljon, paljon lämpimiä muistoja on sydämen sopukoissa tallessa

    • Hei, Sari!
      Osanotto täältä äitisi poismenon johdosta! ♡♡♡ Ihana kuitenkin lukea, kuinka jatkat matkaa sydän pullollaan muistoja ja kiitollisuutta. Luopuminen on usein kivuliasta, mutta kaikkea meiltä ei voi viedä. Sydämessä säilyy onneksi ne tärkeimmät. ♡

      Toivottavasti äitienpäiväsi oli täynnä auringonpaistetta. Muistetaan olla läsnä, tehdä niitä hyviä muistoja ja nauttia elämän ohikiitävistä hetkistä. ♡♡♡

  3. Kaisa sanoo:

    Ihanaa äitienpäivää!