Kamerajuttuja ja kuvia kuistilta

24.9.2017

Tänään jatketaan vähän kamerajutuilla ja valokuvauksella kaupallisessa yhteistyössä Olympus:n kanssa. Muistatte ehkä, kun kirjoitin teille tuossa heinäkuun lopulla yleistä juttua valokuvaamisesta ja vertailin erilaisia objektiiveja. Mikäli postaus on jäänyt lukematta ja aihe kiinnostaa, löydät sen täältä. Tuolloin mentiin hippasen syvemmälle ISO-arvoihin, aukkoon ja suljinaikaan, mutta tänään ainakin yritän pitää tekstin jotenkuten kevyempänä! 🙂 Lisäksi tässä postauksessa on pientä vertailua kahden Olympus:n suosituimman kameran kesken, eli juttua myös siitä, miksi minulta löytyy PENin sijaan tuo OM-D.
Mutta hei, sen pidemmittä puheitta lähdetään liikkeelle!

Pitkä matka on tultu siitä, kun sain ensimmäisen digikamerani (Olympus merkkisen) ja koko valokuvaaminen ylipäätään muuttui. Tuolloin elettiin kai vuotta 2005. Digipokkarin jälkeen seuraava Olympus -kamerani olikin sitten jo minijärkkäri OM-D E-M10, ja matkan varrella tuo kamera on vaihtunut tähän nykyiseen, vähän uudempaan malliin, eli OM-D E-M10 Mark II -kameraan. Tiedän kyllä, että Olympus PEN on suosittu järjestelmäkamera, mutta koska itselläni ei kyseisestä mallista ollut minkäänlaista kokemusta, lainasin tätä postausta varten Olympus PENin, jotta saisin hieman kosketuspintaa aiheeseen.

Heti kättelyssä voin sanoa, että kameroiden kuvanlaadussa ei tällaisissa kuvissa ole mitään eroa. Blogikuvat, kuvat lapsista ja merkkipäivistä, tai vaikka lomamatkasta, tallentuvat hyvin molemmilla kameroilla, mutta ehkä suurin ero on tuo OM-D:n vähän ammattimaisempi olemus ja käyttö. Toki omalla kameralla kuvaaminen on hiukan kuin autolla ajamista, eli säädöt tulee tehtyä sen enempää miettimättä, mihin kameran osaan kulloinkin koskee. Sormet ikään kuin tekevät työtä automaattisesti, vähän kuin jalka painaa autossa jarrua tai kytkintä korvienvälin sen enempää miettimättä, onko kyseinen poljin oikealla vai vasemmalla. OM-D:n kaksi säätörullaa tekevät mielestäni kameran aukon ja suljinajan säätämisestä nopeampaa, ja tekniikka vastaa esimerkiksi Canonin ammattijärkkärini käyttöä.
Toinen huomattava ero on etsimen käyttö, eli siinä missä Olympus PENillä kuvataan takanäyttöä käyttäen, OM-D:llä on mahdollista käyttää näytön sijaan myös etsintä, eli katsoa suoraan kameran läpi. Tämä on asia, joka mielestäni hyödyttää varsinkin silloin kun kuvan sommittelussa haluaa olla erityisen tarkka, tai vaikkapa oikein kirkkaana kesäpäivänä, kun kameraan pääsee valoa niin paljon, että takanäytön kuva palaa väkisinkin puhki. Etsimen läpi kuvatessa kahden säätörullan käyttö on oikeastaan liki pakollista, koska yhden säätörullan käyttö vaatii tietenkin rullaamisen aikana myös nappulan painamista, ja tämä olisi hankalampaa, kun kamera on kiinni poskessa. 🙂
Näiden edellä mainittujen lisäksi yksi mielestäni huomionarvoinen seikka on OM-D:n ja PENin välinen ero kameran äänekkyydessä. Nimittäin minun korvaani PENin suljin on aika äänekäs tuohon omaan kameraani verrattuna. OM-D:llä on mahdollista ottaa kuvia myös täysin äänettömästi, eli huomaamattomasti. Tästä hyötyy paitsi silloin, kun sulkimen ääni häiritsisi kuvaustilannetta, mutta ehkä eniten ihmistä kuvatessa. Kuvia räpsiessä, kun kuvattavalla usein silmät räpsyvät sulkimen tahdissa. 🙂

Erojen lisäksi noilla kameroilla on myös valtavasti yhteistä! Kuten jo mainitsin, molemmat tuottavat hyvää kuvaa, ja mikä tärkeintä, samat objektiivit käyvät molempiin kameroihin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat hankkineet mukavasti objektiiveja PENiinsä, ja päättäneet kuitenkin vaihtaa OM-D -kameraan. Tässä kohtaa ei siis tarvitse laittaa koko objektiiviarsenaalia uusiksi (kuten vaikkapa usein Canonin kohdalla joutuu tekemään), vaan samat objektiivit sopivat molempiin Olympus -malleihin.
Molemmissa kameroissa on myös WiFi- joten kuvat on helppo siirtää älypuhelimelle langattomasti ja laittaa samantien vaikkapa Instagramiin tai Facebookiin. Myöskin peruskuvausominaisuudet ovat samat, eli jos osaat käyttää toista näistä kameroista, osaat käyttää myös sitä toista! Tätä seikkaa voisi vaikkapa verrata tietokoneen käyttöjärjestelmään tottumisella. 🙂

Lisätäänpä tähän listaan myös se, että Olympus PEN asusteita voi tietenkin käyttää myös OM-D -kameroille. Itsellänikin on käsilaukuksi naamioitu nahkainen kameralaukku, sekä Necklace Strap Be my Rockstar -olkahihna. Naisellisuudesta ei siis tarvitse tinkiä! 😉

Lyhyenä yhteenvetona ajattelisin itse Olympus PENin olevan vaihtoehto kuvaajalle, joka miettii järjestelmäkameraa digipokkarin tilalle. Jos taas etsit ihan oikeasti ammattimaisempaa järjestelmäkameraa ja haluat edistyä manuaalikuvauksessa, suosittelen harkitsemaan OM-D:tä!

Mennään taas myös hetkeksi objektiivien pariin, sillä onhan objektiivi puolet kuvasta! Nyt jos koskaan kannattaa lukaista tuo edellinen postaukseni, sillä polttovälit ja aukko on väännetty siellä enemmän rautalankatyyliin. 🙂
Tässä postauksessa olen käyttänyt kolmea erilaista Olympus -objektiivia. Kuten viimeksi kirjoittelin, tykkään itse kiinteän polttovälin objektiiveista, ja omaan kameraani minulla on niitä kolme:

25mm f1.8 –objektiivi
45mm f1.8 –objektiivi
30mm f3.5 Macro-objektiivi

Lyhykäisyydessään nuo millit siis kertovat sen, paljonko kuvaan mahtuu, jos kuvaaja seisoo kuvattavasta kohteesta tietyllä etäisyydellä. Mitä pienempi mm-luku on, sen laajempi kuvakulma kennolle piirtyy. Suosikkini on tuo 45mm f1.8 –objektiivi, joka omaan silmääni tekee kauneinta jälkeä. Koska polttoväli on kuitenkin aika pitkä (tässä taas tämä epäloogisuus, eli mitä suurempi mm-luku=pidempi polttoväli, sitä kapeampi kuvakulma), tulee sisätiloissa usein seinät vastaan, ja siitä syystä tuo 25mm f1.8 –objektiivi on useimmiten kuitenkin valintani.

F-luku kertoo sitten enemmän objektiivin valovoimaisuudesta, eli nopeudesta. Monelle harrastajakuvaajalle tämä on kuitenkin enemmänkin sellainen syväterävyysjuttu. Nimittäin mitä pienempi f-luku (eli mitä suurempi aukko), sitä lyhyempi syväterävyys. Eli toisin sanoen, mitä pienempi f-luku, sitä paremmin kuvattava kohde erottuu sumentuvasta taustastaan.

Moni harrastaja kuitenkin sokeutuu tuon f-luvun kanssa ja ajattelee, että mitä pienempi f-luku objektiivissa ilmoitetaan sen sumeampaa taustaa kuviin saa. Tämä ei kuitenkaan ole ihan niin yksioikoista. F-luku on nimittäin vain yksi kolmesta asiasta, jotka vaikuttavat tuohon syväterävyyteen. Kaksi muuta seikkaa ovat objektiivin polttoväli ja kuvausetäisyys/tarkennusetäisyys.
30mmf3.5 Macro-objektiivilla ei siis saa yhtään sen vähempää utua kuviin, kuin vaikkapa tuolla 45mm f1.8 –objektiivilla!
Tämä johtunee siitä, että macro-objektiivin tarkennusetäisyys on eri kuin 45millisessä. Toisin sanoen, macron kanssa kamera jaksaa tarkentaa, vaikka olisit vain 14 millin päässä kohteessa. Ja mitä lähemmäs kohdetta kameralla menee, sen lyhyempi on myös syväterävyyden alue. Tuo 30mm f3.5 Macro-objektiivi  tekee siis vielä enemmän utua kuviin, kuin 45mm f1.8 –objektiivi.

Merkitsin kolmeen tämän postauksen kuvaan tuon käytetyn objektiivin, jotta taas hahmottaisin teille niiden eroa.  Postauksen ensimmäinen kuva on kuvattu 45mm f1.8 –objektiivilla ja tuon kauemmaksi en siis kohteesta mahtunut menemään, eli kuvaan ei kovinkaan laajaa kuvakulmaa tullut. Taasen tämän kappaleen yläpuolella oleva kuva on kuvattu 25mm f1.8 –objektiivilla suurin piirtein samasta paikasta, ja kuvaan mahtuu jo paljon enemmän! Molemmissa kuvissa f-luku on se objektiivin sallima suurin aukko, eli 1.8, mutta sitä utua tulee lähinnä noihin kuvien etualalla oleviin oliivipuun oksiin.

Tuossa alapuollella esimerkki 30mm f3.5 Macro-objektiivin syväterävyydestä 3.5 aukolla. Oikeastaan vain callunan kukinnon varren nukka on pikkuruiselta osalta skarppi, ja kaikki muu kuvassa epäskarppia. Kuva olisi siis kauniin utuinen vaikka olisin asettanut f-luvuksi tuplat!

Kuvaan itse aina raakakuvaa (RAW), eli kameran jälkeen kuva pitää “kehittää” tietokoneella, eli jälkityöstää kuvankäsittelyllä. Näissä kuvissa tätä jälkikäsittelyä on nyt mahdollisimman vähän, eli päädyin lähinnä suoristamaan kuvat ja korjaamaan joitakin ylivalottuneita kohtia. Tämä siitä syystä, että kuvat olisivat mahdollisimman paljon sitä luokkaa, mitä kamera tekee. Kameralla voi toki kuvata myös valmista jpeg -laatua.

Jälleen kerran, mikäli uuden järjestelmäkameran hankinta tuntuu ajankohtaiselta, Olympuksen verkkokaupasta saa runsaasti alennuksia 8.10.2017 saakka.

Koodilla ”OMDjaPEN” saat  seuraavat alennukset (+ ilmaiset toimituskulut):

OM-D E-M10 Mark II -kamera -15%
PEN E-PL8 –kamera -15%
25mm f1.8 –objektiivi -20%
45mm f1.8 –objektiivi -20%
30mm Macro-objektiivi -20%

Kyseessä on siis ihan tuntuvat alennukset, joten ne kannattaa kyllä hyödyntää.

Olin vähän ajatellut, että tällä kertaa virsi olisi ollut lyhyestä kaunis, mutta toisinhan siinä taas pääsi käymään.

Nyt kuitenkin toivottelen suloiset sunnuntait teille kaikille. Minä hilpasen tästä seuraavaksi ulos tekemään yhden syysistutuksen myös rapunpieleen!

Save

Save

Save

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna


2 Responses to “Kamerajuttuja ja kuvia kuistilta”

  1. Siis oi mitä kuvia! Kotiuttaisin mielelläni tuollaisen keitaan meillekin :).

    Hannele

Kommentoi