päiväni brunettina

29.9.2017

Jihaa, se olisi perjantai! Ja orastavan viikonlopun kunniaksi pureudutaan eräänlaiseen ensimmäisen maailman ongelmaan, vai pitäisikö sanoa naiselliseen turhamaisuuteen. Anyway, tämä on varmaan ihan niitä molempia!

Käykö teille koskaan niin, että yht’äkkiä iskee ihan hirveä tarve tehdä omalle ulkonäölleen jotakin? Siis esimerkiksi pätkäisette itse keittiösaksilla hiuksenne, tai kurvaatte kuin hurmoksessa kaupan hiusvärihyllylle? Täytyy sanoa, että luulin jo itse päässeeni tästä impulsiivisuudesta (ja siitä inhottavasta tunteesta, kun yrität selittää kampaajalle, että tästä piti tulla ihan hyvä, mutta jos kuitenkin vähän korjailisit), sillä en ole värjännyt itse hiuksiani vuosiin, ja keittiösaksetkin olen jättänyt rauhaan sitten otsiksen kasvettua täyteen mittaansa. Jokin kuitenkin napsahti viime sunnuntaina päässäni ja päätin ihan hetken mielijohteesta, että mulle voisi sopia tummat hiukset! Myönnän kyllä, että tässä oli takana sekin, että tyttäreni luetteli hiuksistani löytyvät sävyt, ja vaalean ja tummemman lisäksi siellä kuulemma oli myös paljon harmaata. No, oli miten oli, tummaa ruskeaa oli saatava – ja ihan heti paikalla!

Virheistäni oppineena tajusin, että mitään kestoväriä on nyt turha mennä kiskomaan päähän, sillä se yritys menee joka tapauksessa päin pyllyä. Niinpä lähestulkoon kehräsin omasta kekseliäisyydestäni, kun kävelin kaupan ovista sävyttävä hoitoaine käsissäni. Ja hei, jos sävyn nimi on suklaa, niin eihän silloin voi edes mennä pieleen! Näin ainakin luulin – toisin kuitenkin kävi!

Okei, purkissa kyllä luki, että suojaa kätesi, mutta en onnistunut löytämään siivouskaapin uumenista vinyylikäsinelaatikkoa ja ajattelin, että tuskin hoitoaine nyt niin kovin käsien päälle käy. Pesin hiukset ja ruttasin kolmanneksen purkin sisällöstä käsieni kautta maaliin. Hieroin ja haroin, jotta lopputulos olisi kuin ammattilaisen tekemä, mutta hoitoaineen levityksen jälkeen totuus alkoi valjeta. Käteni olivat kauttaaltaan kuin tupakanruskeat ja väri ei irronnut sitten millään. Hinkkasin ja hankasin ja lopulta jynssäsin käsiäni kloriitilla. Jep, olin paniikissa. Siinä käsiepisodin aikana hoitoaine saattoi olla päässäni pikkuisen sitä paketissa suositeltua kolmeminuuttista pidempään, mutta koska purkin kyljessä myös luki, että pidempi vaikutusaika parantaa hoitavien ainesosien tehoa, en pitänyt tätäkään seikkaa niin kauhean vaarallisena.

Hiusten todellinen tummuus valkeni itselleni oikeastaan vasta maanantaiaamuna. Hitto, pääni oli liki musta! Jos nyt ei ihan oikeasti, niin ainakin omaan silmääni joka on tottunut melko luonnolliseen vaaleanruskeaan vaaleilla raidoilla. Okei, onneksi tämä väri lähtisi pesussa. Kuinka monessa? Purkki ilmoittaa 4-30 pesua!!! Melkoinen haarukka, ja minä kai kuulun siihen haarukan peräpäähän, sillä ensimmäisen pesukerran kolme vaahdotusta eivät haalistaneet väriä yhtään.
Tiistai-iltana törmäsin kampaajaani ja selitin pikku kokeiluni. Häpesin, vaikka ei tulos nyt kuulemma niin paha ollut. (Asiakaspalvelija tuo kampaajani.) Jatkoin pesua kolmen vaahdotuksen sarjoissa, mutta eilen illalla, kun suihkun jälkeen tulos oli tämä ”hehkuvan punaruskea” meinasi itku jo tulla. Niinpä laitoin ilta yhdeksältä viestiä kampaajalleni ja kysyin suoraan, että millä tämä lähtee. Tiedän, minulta pitäisi veloittaa hankalan asiakkaanlisää!

Ihana luottokampaajani piti tänään vapaapäivää, mutta kipaisi aamulla myymään mulle purkin syväpuhdistavaa shampoota. Kuulemma sillä kun pesee muutaman kerran, pitäisi värin irrota paremmin. Joukkoon voi myös kokeilla askorbiinihappoa. Tässä siis omat viikonloppusuunnitelmani!

Tiedän, että jonkun mielestä tämä väri on todella hyvä, ja jonkun päähän tämä väri myös varmasti sopii tosi hyvin. Se pää nyt ei vain ole minun pääni, ja sainpa kunnon opetuksen jälleen impulsiivisuudestani. Näissä kuvissa on paljon valoa, joten hiusten ihan oikea tummuus ei nyt tule esiin, mutta jos sävyn luonnollisuutta vertaa tuohon omaan, raidoilla parannettuun väriini, niin onhan siinä eroa kuin yöllä ja päivällä. Onneksi tuolta tyvestä näyttäisi jo oma harmaani puskevan esiin, joten ehkä tässä on vielä toivoa!

Tällä kertaa ei ihan osunut maaliin. Olin jopa vähän ajatellut, että tätä hiusväriä en teille esittelisi, mutta menkööt nyt jonkinlaisena opetuksena, tai vaikka sävyttävien hoitoaineiden tehon mainoksena. Tällä hetkellä toivon kuitenkin, että viikonlopun aikana päiväni brunettina olisivat luetut ja pääsisin siihen omaan tuttuun vaalean, tummemman ja harmaan yhdistelmääni. Ja, koska punapäätä minusta ei koskaan tämän enempää tule, päätin juhlistaa väriä vihreillä kimallesukilla! Eikös se vihreä ole yleisesti punapäille suositeltu väri? :D

Mainiota viikonlopun aloitusta!

 

Save


17 Responses to “päiväni brunettina”

  1. Sari sanoo:

    Voihan sävyttävä hoitoaine sentään! Oli niin kuvailevasti ja hauskasti kirjoitettu, että ei voinut olla hymyilemättä <3 Mulla vähän samanmoisia kokemuksia. Ajattelin kerran nohevasti pidentää hiukan värjäysväliä juurikin ko. aineella ja no, ei mennyt maaliin sekään. Lopputulos oli aivan jäätävä oranssi sävy :D Ei auttanut kuin nostaa kädet pystyyn ja vähin äänin buukata aika kampaajalle. Uskon kyllä että sullekin tumma sopii mainiosti kun vaan sävy on oikea. Kivaa viikonloppua!

    • Joo, varmaan se tumma sopisikin. Olin nuorempana vuosia tummahiuksinen ja se tuntui ihan omalta jutulta. Mutta nyt jotenkin naama on jo niin väsähtäneen näkäinen, että tumma tukka jotenkin imee kaiken lopunkin mehun. :D

      Mä tässä mietin, että olenkohan koskaan saanut näissä tee-se-itse -jutissa sellaista ”ah, kun menikin nappiin” -kokemusta. En ole tainnut! :D

  2. Marja sanoo:

    Jes!!! Kohtalotoverini Mä olen nyt puolitoista viikkoa katunut päätöstäni leikkauttaa hiukset niin lyhyeksi ettei niitä saa kiinni. Kuulemma tosi kiva malli sanoo kaikki – ja onkin. Mutta ei mun päässä. Vielä kun värjäys ei osunut nappiin niin tässä odottelen että saan uutta väriä päähän.. Hiusten tyvi on kokonaan isolta alueelta kuparinruskeahko, muuten hiukset kylmän vaaleat… Hetken meinasin jo itse yrittää vaalentaa tyveä mutta luettuani tämän sun tarinan… taidan malttaa odottaa

    Hiuksista huolimatta kivaa viikonloppua ❤

    • Marja sanoo:

      Mihinkähän mun kaikki hymiöt katos… kommentoin puhelimella niin näemmä ne katos taivaan tuuliin…

      • Tää mitään hymiöitä ymmärrä! :D

        Mut joo, luin sunkin kriisistä ja ymmärrän ihan hyvin. Mä makasin joskus pari päivää peiton alla ja itkin näyttäväni Matti Nykäseltä. Lyhyt, vaalea (ja liian lämmin) kuontalo oli ihan kauhea, vaikka muut sanoi, että tulos oli luonnollinen. :D

        Ihanaa viikonloppua, Marjaseni! ♡

  3. Sarppa sanoo:

    Voi, tiedän tuon tunteen kuin hiukset vaativat muutosta. Minäkin näppäränä tyttönä vaalensin jo vaaleita hiuksiani, ja lopputuloksena pääsiäisen keltainen kuontalo. Lupasin ja vannoin että ei enää milloinkaan omatoimista värjäystä. Päätös on onneksi pitänyt :)

    • Mutta hei, joskus ne oppirahatkin pitää maksaa. :D
      Mä laajennan tämän kotikäsittelylupaukseni nyt myös näihin miedompiin aineisiin. Parempi vain kun ammattilainen hoitaa! :)

      Ihanaa viikonloppua! ♡

  4. Jani-75 sanoo:

    Hienot nahkahousut hyvää viikonloppua:)

  5. Anna sanoo:

    Been there, done that! Kaikenlaiset impulsiiviset kokeilut hiusten saralla, ping!
    Mutta, ymmärrän hyvin että jos ei tunnu omalta, niin ei tunnu, mutta sanonpa silti, että toi kuvissa oleva hiusväri mätsää tosi kivasti sun ihon ja kulmien sävyyn. Voisiko olla vaan totuttelukysymys?

    Rentoa viikonloppua!

    Anna

    • Varmasti olisikin. Ja jos tästä saisi sellaisen parannellun version. Mulla on nimittäin itselläni paljon punapigmenttiä, joka ei oikeastaan hirveästi näy, mutta se pitää aina ottaa värjäyksessä huomioon. Oma hiusvärini ei ole sellainen perus maantienharmaa, vaan lämmin ruskea, kiitos sen punapigmentin. Ja pidennyksinäkin mulla oli muuten aikanaan Rapunzelin strawberry blonde. Olen siis ehdottomasti lämpimien sävyjen käyttäjä. :)

      Tämä on silti liian tumma ja tasapaksu omaan makuuni, joten paluu siihen vanhaan on enemmän kuin tervetullut. Pieni edistys on taas tullutkin! :D

      Ihanaa viikonloppua! ♡

  6. Todellakin tiedän, mistä puhut!
    Nimim. ”Pari tuntia idean heräämisestä ja hiuksista lähti 20 senttiä…”

    • Ai se oli niin nopea muutos!!! Hui! :D
      Mutta hei, lopputulos on tosi raikas! Siis mun mielestä. Toki nämä jutut on sellaisia, että itsehän siitä on tykättävä, ei muiden mielipiteillä niin kauheasti ole väljä. :)

      Ihanaa viikonloppua sinne teille! ♡♡♡

      • Voi kiitos kauniista sanoista! Mäkin tykkään tästä lyhemmästä mallista silloin, kun jaksan laittaa sen ja jättää auki. Aiemminhan mulla oli hiukset lähes aina kiinni, koska oon laiska föönaamaan ja käkertämään. Ehkä nyt aktivoidun tällä saralla :)

        Mukavaa alkavaa viikkoa <3

        • Tiedän tuon tuntee, itselläni on melkein aina hiukset kiinni. Mutta kun viimeksi napsaistiin tuo latvan mitta siihen pitkään polkkaan, niin huomasin samalla, että eihän se föönaaminen nyt niin hirveän vaikeaa olekaan. Ennen sain aina sotkettua hiusharjan hiusteni sekaan. :)

          Ihanaa uutta viikkoa! ♡

  7. Anu sanoo:

    Moikka Emilia!
    Nyt kävi niin, että täsmälleen samana päivänä ja täsmälleen sama tarina:)
    Jaan tunteesi täydellisesti…mä vaan en ollut ihan yhtä fiksu, koska omani on kestoväri!!!
    Pari vuotta suhteellisen vaaleissa, raidoitetuissa ja myös Rapunzelin clipseillä varustetuilla hiuksilla tuntui kamalan tylsältä. Hetken mielijohde ja lopputulos on harmaanruskea. En tiedä mikä päässä liikahti, kun ajattelin ,että ehkä saisin jotenkin aikusemman ja skarpimman lookin, kun olen jo 41.
    Noup.
    Mutta hei, onneksi nyt on kohta taas pimeää aamusta iltaan, niin ehkä kukaan ei näe:)

    • Eikä!!!! Apua, ollaan varmaan jollakin tasolla sielunsiskoja. :D
      Mutta hei, kaikkeen tottuu ja onhan se blondista brunetiksi vaihtaminen aikamoinen muutos. Että ehkä se skarpinpi olo sieltä vielä tulee perässä!
      Lähetän täältä kaiken myötätunnon sinne, ja toivon todella, että kriisi laantuu tai ainakin löytyy apua sen helpottamiseen!

      PS. Tämä toimii: http://www.lily.fi/blogit/saara-sarvas/hiusvarin-vaalennus-c-vitamiinilla
      Itse käytin sitruunaa ja muutaman c-vitamiini poretabletin syväpuhdistavan shampoon kanssa ja johan irtosi. Lisäksi hiuksista tuli oikein kiiltävät ja puhtaat! :)