dirndl ja oktoberfest – vähän erilainen juhla-asu

23.10.2017

Maanantaita muruset!
Lupasin kuvaa viikonlopun juhla-asusta, ja tässäpä sitä nyt tulisi. Pahoittelut kuvanlaadusta, nämä tuli napattua melkoisessa kiireessä. Siinä kiireessä ei tullut myöskään otettua parempaa kuvaa hiuksistani, jotka käväisin kampaajani luona laitattamassa. Halusin keskijakauksen ja päätä kiertävän palmikon, mutta tällä nykyisellä hiusten mitalla siihen ei omin käsin ollut mitään mahdollisuuksia. Tosin en ole mikään palmikkoexpertti, joten tuskin olisin saanut kamapausta kasaan edes Tähkäpäänä. Kaksi hollantilaista palmikkoa aloitettiin niskasta, ja ne kiertyivät otsalla yhteen. Niskaan kampaajani laittoi myös pari pinniä, jolla saatin aikaan vaikutelma siitä, että palmikko kiertää kehää pään ympäri. Aivan ihana kampaus, ja voisin viihtyä tässä vaikka joka päivä!

Kuten ehkä asusta saattaa jo arvata, juhlimme viikonloppuna oktoberfestiä, jonka paikallinen soittokunta järjesti. Hieno tilaisuus, musiikkia kolmelta kokoonpanolta, bratwurstia, pienpanimoiden olutta ja sacherkakkua. Tosin itse en edelleenkään juo olutta, mutta kyllähän se tuohon juhlaan silti kuuluu. Siinäkin mielessä ihana konsepti, että juliminen aloitettiin jo iltapäivä viideltä ja kotiin pääsi ajoissa. Itse asiassa paukutettiin vielä yöllä popcornit ja katsottiin jakson verran Gåsmammania. Ihan vain koska lapset olivat mummulassa yökylässä! 😀

Lederhosenit ja dirndl-mekot kuuluvat tietekin juhlaan, ja mekin pukeuduimme juhlan henkeen. Mies polvisukissa ja minä asiaan kuuluvassa mekkosessa. Noista mekoista on nykyään variaatioita vaikka kuinka, ja materiaalejakin löytyy aina pastellin sävyisiin silkkeihin asti. Osa puvuista voi olla aika paljastaviakin, mutta omani edustaa jokseenkin sitä perinteisempää mallia. Helman kun pitäisi yltää liki puoleen sääreen asti. Tähän asuun ei myöskään sopimut yhdistää mitään piikkikorkoja, vaan enemmänkin tukevat ja käytännölliset korkkarit. Solkikengät olisivat olleet vielä paremmat, mutta sellaisia en nyt ehtinyt enää puukuuni metsästää.

Pukuun liittyy paljon käytännön etikettejä, kuten esimerkiksi esiliinan solmiminen. Solmun paikka kertoo nimittäin onko puvun kantaja varattu vai sinkku, siltä väliltä vai jotakin muuta. Omani solmin puvun taakse, mikä tarkoittaisi oikeasti, että olen joko tarjoilija tai leski. Mutta eihän näitä sovi ottaa liian vakavasti tai kirjaimellisesti. 😀 Dirndl-mekko oli myös toisen maailmansodan jälkeen vähän kyseenalainen vaatekappale, sillä se yhdistettiin vahvasti natsisaksan naisihanteeseen. Mekko on kuitenkin sittemmin saanut synninpäästön, ja hyvä näin!

Oikein mukavat juhlat ja oikein onnistunut viikonloppu! Tuli todella tarpeeseen ja teki äärimmäisen hyvää. Tässä mielentilassa on oikeastaan aivan erityisen hienoa aloitella syyslomailua! 🙂

Oikein ihanaa ja aurinkoista maanantaita!

 


14 Responses to “dirndl ja oktoberfest – vähän erilainen juhla-asu”

  1. Ihana mekko! Ja toi kampaus on kyllä super makee ja kaunis! Voi kun tuollaisen osaisi väsätä omin neuvoin!

  2. -A- says:

    Nyt on ollut kyllä asut kohdallaan Oktoberfesteillä! Kaunis kampaus myös. Omasta kaapista ei vielä dirndl’iä löydy, mutta tyttärellä on! Itse en ole vieläkään, reilun 6 Saksa-vuoden jälkeen, oppinut pitämään oluen mausta, saksalainen viini kyllä maistuu.

    • Itse en jaksa uskoa, että oppisin koskaan juomaan olutta. Enkä tosin koe tarvettakaan, punaviini riittää minulle! 🙂
      Pitäisi enemmän perehtyä muuten saksalaisiin viineihin. Pari tosi hyvää olen löytänyt Alkosta, mutta pitäisi melkein enemmänkin tutkia asiaa! 🙂

  3. Satu says:

    Moikka,
    Ihana Oktoberfest-asu!Saako kysyä, mistä olet hankkinut kauniin asusi? Itse olen monet kerrat Saksassa ihaillut dirndlejä, mutta en ole vielä sellaista itselleni hankkinut.
    Mukavaa viikkoa sinulle 🙂

  4. Kaura says:

    Just oikea asu. Kiva idea teemajuhliin 😀 Aidoilla olen käynyt useamman kerran, tunnelma vie kyllä mennessään.

  5. Hurmioitunut says:

    Vau, nyt on kyllä tosiaan panostettu juhlimiseen. Olette varmasti ollut näyttävä pari! Kiitos myös pienestä kulttuuri/asuhistoriallisesta katsauksesta, paljon tuli uutta. Mukava, että nuo mekot on oikeasti tuollaisia säädyllisen mittaisia. Yleensä olen nähnyt niitä puoleen reiteen yltäviä helmoja. Perinneasuissa on oma viehätyksensä. Minusta on hienoa, että esimerkiksi suomalaisia kansallispukuja on modistettu nykyaikaisiksi nuorten suunnittelijoiden toimesta. Muistan joskus nähneeni/kuulleeni siitä juttua. Kaiken ei tarvitse lopullisesti muuttua, mutta minusta on kiva leikkiä ajatuksella millaisia “käyttövaatteita” perinneasuista saisi.

    • Näistä asuistahan on varsin “näyttäviä” versioita ja esimerkiksi rinnat on tapana kohottaa hyvinkin näkyville. Olen kuitenkin ise sen verran turvallisuus- ja mukavuudenhakuinen, että perinteinen ja “siistimpi” versio tuntuu enemmän omalta.

      On jotenkin sääli, miten suomalaiset kansanasut ovat vuosien saatossa kokeneet vähän ikävää inflaatiota. Itsekin olen lapsena kantanut (Länsisuomalaista) kansallispukua, mutta eipä niitä juuri enää julkisesti näe. Täällä tosin on vahva karjalaperinne, ja pukuja saa ihailla monissa juhlissa. Meillä on myös aika virkeä paikallinen tanhuryhmä, joka sonnustautuu tietenkin kansallispukuihin.
      On kuitenkin kiva, että pukujen henkeä yritetään herätellä myös nykymuodissa. Sellainen suomalainen vahva kansallisidentiteetti voisi olla pukeutumisen osalta ihan kivakin juttu. Ehkä tähän herätään jossain kohtaa, kun aikaa on vain tarpeeksi kulunut. 🙂

  6. Huippua, että olette päässeet tuollaisiin kemuihin! Oliko muutkin osallistuja pukeutuneet teemaan sopien? Vastaaviin teemajuhliin olisi kyllä hauska itsekkin osallistua – tunnelma oli varmasti mahatava. Ja olen niin söpön näköisenä että!

    • Kyllä siellä monella oli teema-asu, vaikka se ei tietenkään pakollinen ollut. Mutta ainahan nuo asut tekevät juhlinnasta mielenkiintoisempaa. 🙂
      Muutenkin tällaiset teemajuhlat olisivat hieno tapa tutustua kulttuureihin ja samalla pitää ihan puhtaasti vain hauskaa. 🙂

  7. Anu says:

    Ihana asu ja tuo kampaus on kyllä aivan upea!

Kommentoi