Hei ihanat!

Jouluttelun sijaan tänään ihan muita juttuja, mutta pysytään sisustuksen puolella kuitenkin.
Kuten tiedätte, kaiken harmaan ja valkoisen lisäksi olen erityisen mieltynyt erilaisiin luonnonsävyihin, ja meiltä löytyykin paljon koritavaraa, saviruukkuja, pellavaa, paperisäkkejä jne. Ei niinkään koriste-esineitä, vaan ihan käytössä olevia juttuja, joilla on ainakin jonkinlainen asumiseen liittyvä funktio. Toisilla vähän suurempi, kuin toisilla, mutta kuitenkin. 🙂 Tajusin tässä jokin aika sitten, että olen myös kehittänyt itselleni jonkinlaisen fiksaation eräitä koristeellisia käyttöesineitä kohtaan, ja jo tuon ensimmäisen kuvan myötä saatatte arvata, mitä esineitä tarkoitan.

Viimeisen parin vuoden aikana meidän keittiössä tuo luonnonsävyjen määrä on kasvanut yhä enemmän. Puiset leikkuulaudat ovat nimittäin yksi hurahduksistani. Ensin tuli yksi, sitten toinen, ja pikkuhiljaa leikkuulautoja on kerääntynyt enemmänkin, molemmista päistä keittiöstä löytyykin pino leikkuulautoja erilaisissa sävyissä ja muodoissa. Seinännojalle nostetut leikkuulaudat ovat muuten äärimmäisen helppo tapa lämmittää keittiön tunnelmaa täyttämättä kuitenkaan työtasoja millään turhalla. Ja vaikka oma keittiömme vähän hempukka onkin, saa noilla puunsävyillä varmasti lämmitettyä graafisempaakin tunnelmaa.

Tuikkasin illalla kaikki joulukukat kuistille säilytykseen, jotta saan venytettyä niiden elämää taas vähän pidemmälle.  Huomasin, että samalla katosi 80 prosenttia meidän kodin joulusta! 😀 Onneksi keittiössä roikkuu kuitenkin lasten Nisse-kalenterit, ettei ihan vallan joulunaika pääse unohtumaan. Ja mitä tulee kasveihin, niitä löytyy keittiöstä aina. Ikkunalla talvehtivien mårbackojen lisäksi keittiössä on aina myös yrttejä. Rungollinen rosmariini on jo useamman vuoden vanha, mutta basilikaa joutuu näin loppuvuodesta ostamaan useammin, kunnes taas keväällä ruukutan kaikki kaupasta kannetut taimet, ja niiden sadolla eletäänkin koko kesä.
Koska basilika ei ole vain kylmänarka, vaan myös viileänarka, nuo talvella kaupasta ostetut ruukkubasilikat harvemmin jaksavat pysyä kotona hengissä. Vaikka ne pakkaisikin kassalla huolella, niin melko varmasti ne ovat saaneet kylmää jo jossakin vaiheessa matkallaan kaupan hyllyyn. Piccolobasilikan nappasin pari viikkoa sitten kaupasta mukaani, ja se on kuitenkin pysynyt oikein terhakkana, eikä lehdissä näy mitään jälkeä kylmettymisestä. Liekö lajike tavallista kestävämpi, tai sitten matalampi lehdistö ja sen väliin jäävä ilma ja korkeammalle ylettyvä pakkausmuovi vain suojaavat kasvia paremmin kylmältä. Oli miten oli, piccolo on kuin viherkasvi keittiön pöydällä, ja helpottaa päivittäistä basilikariippuvuuttani.

Jos sitten taas keväällä kaivetaan siniset tyynynpääliset kaapista ja sisustetaan vähän värikkäämmin, mutta tässä kohtaa vuotta tämä varsin neutraali väriskaala miellyttää kuitenkin eniten.

Oikein mukavaa ja pirteää uutta viikkoa. Täällä ainakin paistaa aurinko, joten maanantai tuntuu varsin miellyttävältä! 🙂

Tallenna