Lauantaita! Tuntuu, etten ole enää pitkään aikaan jaksanut kauheasti “sisustaa”. Siis tarkoitan, että meillä tuntuu näyttävän liki samalta vuoden ympäri, mikäli koristetyynyjen väripäivitystä kesän ajaksi ei lasketa. Niin, eikä kukkia. Ja vaikka jouluna nyt toki laitetaan sitä joulua esiin, mentiin tässäkin kohtaa tänä vuonna ennätyksellisen vähällä. Mutta yksi joulun alla tekemäni suuremmista sisustusratkaisuista (voitteko kuvitella suuremmista!) oli kantaa orkidearuukku työhuoneen ikkunalta pianon päälle. Ei siis mikään järisyttävän suuri juttu, mutta kaipa tätäkin voi sisustamiseksi kutsua.

Tuossa ruukussa on kaksi perhosorkideaa, jotka appiukkoni toi meille jokunen vuosi sitten joululahjaksi. Tai oikeastaan vain yhden, sillä toisen oli tarkoitus matkata eteenpäin mieheni veljelle. Siellä oltiin kuitenkin sitä mieltä, että kukkaa on tarpeetonta viedä tapettavaksi, ja niinpä molemmat ruukut jäivät lopulta meille. Alusta saakka kasvit ovat pysyneet jatkuvassa kukassa, ja vaikka välillä jokin kukkavanoista käy tiensä päähän, aukeaa seuraavat nuput kuin automaattisesti korvaamaan menetetyn kauneuden. Vasta joulun alla tajusin, että kasvin komeus menee oikeastaan vain hukkaan työhuoneessa, jonka ikkunalla on tusina muitakin ruukkuja.  Mutta sijoitus olikin aikoinaan ihan väliaikainen, tosin jälleen kerran hyvä muistutus siitä, että väliaikainen on useimmiten se pysyvistä ratkaisuista pysyvin. Ainakin meillä. 😀

Pakkaslauantai on pyhitetty lakanapyykille, petivaatteiden ulkoiluttamiselle (yksi kohta tehtävälistasta suoritettu, hurraa) ja yleiselle siivoamiselle. Kunnon yksitoistatuntisten yöunien jälkeen kun tuntuu löytyvän energiaa näihin tekemättömiinkin juttuihin. 🙂

Leppoisaa lauantai-iltapäivää ja iltaa! ♡

Tallenna