Tulppaaneja ja harakanvarpaita

23.1.2018

Lumisen kaunista tiistaita!

Aamulla oli vielä 15 astetta pakkasta, mutta huomiseksi luvataan vettä!?!? En pysty lainkaan ymmärtämään miten sää voi vaihdella näin paljon. Juuri kun tuntui, että saatiin vihdoin kunnon talvi. Ja jos totta puhutaan, en oikein edes usko noihin vesisadejuttuihin. Tai en ainakaan halua uskoa. :)

Tammikuu on sellainen tuhansien tulppaanien kuukausi, ja jos nyt äkkiseltään muistelen blogivuosien tammikuisia postauksia, taitaa ne tuhannen tulppaania tulla kuvien kauttakin täyteen. Mutta hei, minkäs teet! Oma aikansa on kukkiville hedelmäpuille, valkovuokoille, pioneille, hyasinteille jne. Tässä kohtaa vuotta tulppaanit on se juttu, joka piristää arkea ja luo kauneutta arkikaaoksen keskelle.

Nostalgiamielessä kolusin tässä joku päivä läpi alkuvuoden postauksia vuodelta 2013. Paljon on elämässä menty eteenpäin viidessä vuodessa, ja kotikin on (yhä kaikessa keskeneräisyydessään) muovautunut käyttäjiensä näköisiksi. Paitsi, että lapset ovat kasvaneet, huomaa vuosien kulun myös omassa naamassaan. Olenko oikeasti ollut joskus noin nuoren näköinen!?! Mutta tiedättekö, siitä huolimatta, että silmäkulmissa loistaa jumalattomat harakanvarpaat ja maan vetovoima on muutenkin tarrannut nahkaan, koen että elämä on oikeastaan paljon paremmin nyt kuin tuolloin. Enkä tarkoita, että elämässä alkuvuonna 2013 olisi ollut mitään pahaa, päinvastoin elo oli tuolloin yhtä unelmien täyttymystä. Tarkoitan, että se mikä ennen oli mustavalkoista on nykyään täynnä harmaan sävyjä, ja joko tain tilalle on tullut kompromisseja ja kultaista keskitietä. Ylisuorittajasta on kehkeytynyt vallan loistava alisuorittaja, ja silti maailma ei ole kaatunut. Ei edes vavissut. Tässä syntymäpäiviään odotellessa on ihan hyväkin tutkia vähän omaa mieltään ja ymmärtää, että ne numerot eivät välttämättä ole lainkaan pahasta. Vuodet tuovat viisautta tai ainakin elämänkokemusta ja perspektiiviä. Ja armollisuutta! Niin itseä kohtaan kuin elämää ylipäätään.

Niin että tulkoon vain lisää harakanvarpaita tai vesisadetta. Ei se onni ole kiinni noin pienissä jutuissa, vaan enemmänkin suuremmissa kokonaisuuksissa. Ja tietysti ihan pikkuisen niissä tammikuun tulppaaneissa! ;)

 

pusero ja farkut saatu / Bubbleroom

Tallenna


6 Responses to “Tulppaaneja ja harakanvarpaita”

  1. -A- sanoo:

    Sanoin miehelle eräänä iltana, että huomaako silmäkulmieni uurteet. Taisi olla vain kiltti ;), kun ei mukamas mitään huomannut. Katselin niitä enemmänkin kiinnostuneena kuin KAUHISTUNEENA, en ollut vaan aiemmin niitä huomannut. :D Olkoon vaikka millaiset harakanvarpaat, mutta ne on nauramisella ja elämisellä luodut. Oikrin mukavaa viikkoa sinulle! P.s. Ja tulppaaneja on täälläkin, livenä pöydillä ja valokuvissa! :D

    • No ei mullakaan kuulemma mitään ole. Ihania nuo miehet, kun osaavat valita sanansa. :D
      Ja ihan totta, elämästä ja naurusta kuuluukin jäädä jälkiä. Mä ihan jopa tykkään noista omista viiruistani. :)

      Tänne tuli pakkasen perästä kunnon lumimyräkkä. Onneksi sisällä on tulppaanit ja kynttilät, niin pysyy mieli iloisena. :)

  2. Kaura sanoo:

    Tulppaaniaika on parasta. Ostan itselleni uuden kimpun eri värisenä joka viikko. :) Tuo pirteyttä sisälle, vaikka ulkona kylmää onkin. :)

    • Just näin! Suuri ilo pienestä asiasta. Kukissa on ihmeellistä voimaa. :)
      Ja nyt lumimyräkän tultua kukat piristää vielä entistäkin enemmän! :D

  3. jenna sanoo:

    Ihana paita!