Kun taivas repesi

19.6.2018

Ja sadehan sieltä tuli! Oikein sellainen pionipenkkiä hakkaava kunnon kesäsade. Tästä syystä napsinkin eilen maljakkoon mahdollisimman paljon kukkia, ja jatkoin vielä aamullakin. Eli sorry, tiedossa pionikuvia vielä jonkun aikaa. Mulle nimittäin käy joka vuosi niin, että otan kauheasti kuvia pioneista, mutta niitä ei kaikkia tule laitettua blogiin, koska ajattelen teidän saavan yliannostuksen. Ja sitten elokuussa viimeistään harmittaa, kun kivat kuvat on jäänyt käyttämättä.

Siitäkin huolimatta, että sade hakkaa pionit ja juhannuskin on tulossa, mä jotenkin nautin tuosta sateesta! Tuli heti sellainen olo, että jee, tänään saa olla ihan luvan kanssa sisällä. Ja polttaa vaikka kynttilöitä. Mulla on kai sellainen joku suomalainen melankolinen luonne, joka vaatii välillä hetkensä päästä ulos. Vaikka kesä niin kiva onkin, joskus pitää saada käpertyä itseensä ja oman kodin rauhaan. Vaikka tosin miljoona kotityötä on tänään se mun käpertyminen. Se to do -lista sadepäivien varalle kun on päässyt tässä paisumaan aika isoksi. :D

Mies otti aamulla telansa ja pensselinsä ja kapusi kesähuoneeseen maalauspuuhiin. Lattiaa ja listoja lukuunottamatta melkein valmista, ja yritän päästä sinnekin vähän kuvailemaan jossain kohtaa. Projekti on vain venynyt ja paukkunut, koska kesät on mennyt vilistäen ohi, ja maalarini on ollut vähän heikonpuoleisesti paikalla. Nyt kuitenkin ollaan voiton puolella jo!

 

Pieni Champ -jakkara on Ellokselta (mainoslinkki) ja se onkin ainoa uusi asia keittiössä. Muuten kaikki on kuten ennenkin.

Mutta nyt niitä kotipuuhia. Kivaa päivää myös teille! ♡


8 Responses to “Kun taivas repesi”

  1. Kaisa sanoo:

    Kauniit kuvat ja pionit. Täällä sai herätä myös vesisateeseen, mutta mistään suuresta sateesta ei kyllä ollut kyse. Nyt taivas kirkkaana ja tuuli hiljalleen kuivattanut kastuneen maan.
    Mukavaa juhannusviikkoa!

    • Meillä tuli aamulla ihan kunnolla vettä ja päivälläkin muutamaan otteeseen. Ukkonen tuli myös ihan yllättäin ja toi hetkeksi myrskytuulen mukanaan. Mutta siitä huolimatta tuo vesi ei nyt mitenkään riitä kastelemaan kuivuutta. :(

      Kaunista juhannusviikoa ja oikein ihanaa juhannusta! ♡

  2. Riina sanoo:

    Pionikuvia ei voi olla koskaan liikaa! <3
    Täälläkin vihdoin tuli kauan kaivattu sade. Luonto oli aivan ruutikuiva.
    Minäkin kävin pelastamassa pioneita surutta oikein kunnolla maljakkoon. On niin ihana, katsella niitä sisälläkin.
    Ja ymmärrän tuon 'kynttiläpäivien' kaipuun. Minä nimitän niitä villasukkapäiviksi. Aika ajoin tarvitsen sellaisen rauhoittumispäivän, muuten ei tule mistään mitään.
    Ihanaa sadepäivää! <3

    • Luonto on niin kuiva, että yhden päivän sade ei juuri ihmeitä tee. Eilen vesi seisoi maassa, kun oli niin kuivaa, ettei maa pystynyt edes imemään vettä itseensä. Pellot pölysivät taas jo illalla, joten kaikki lisävesi on tarpeen, vaikka toki juhannuksena soisi kauniit kelit.

      Vesisateesta pelastetut piononkukat olivat aivan täynnä mustia ötököitä (rapsikuoriainen?) ja hetken päästä niitä oli keittiön ikkunat mustina. Yöks! Mutta kaipa nekin olivat menneet sadetta piiloon kukkien sisään. :)

      Villasukkapäiviä tarvitaan. Ja tuntuu, että minä olen niitä ihmisiä, jotka elävät enemmän juurikin noista päivistä. Hiljaa ja hissutellen, se on parasta elämää! :)

      Oikein ihanaa juhannusviikkoa sinne! Nyt ainakin paistaa aurinko, joten me lähdetään keräämään niittykukkia! :)

  3. Kaura sanoo:

    Ihania kuvia! Ja nuo pionit, tosi kauniita. :) Ulkona olen bongaillut, ja kuvaillut sekä valkoisia että vaaleanpunaisia pioneja, niin näyttäviä. <3

    • Pionit on upeita. Valkoiset vain menivät kyllä eilisessä sateessa, mutta onneksi on vielä muita sävyjä jäljellä. :)

      Kaunista juhannusviikkoa sinne!

  4. Saara sanoo:

    Ihana uusi blogi seurattavaksi! Selailin pitkälle postauksiasi ja silmään osui jatkuvasti ruokapöydän päädyssä oleva tuoli, mistähän se mahtaa olla peräisin? :)