Ensilumipäivä

24.10.2018

Keskiviikkoa!

Eilinen räntäsade yltyi sen verran kovaksi, että maa oli aamulla paikoitellen vielä valkoinen. Tuntuu jotenkin hirvittävän aikaiselta lumelle tai rännälle, mutta niinhän sitä satoi oikein kunnolla vuosi sittenkin. Olin nimittäin vuosi sitten juurikin tällä samaisella viikolla äidin kanssa Ikeassa ja lapset olivat sillä aikaa tehneet isänsä kanssa lumiukkoja. Tänä vuonna asiat hetettiin nurinpäin, ja lapset lähtivät tänään käymään isänsä kanssa Ikeassa ja minä jäin kotiin. En toki tekemään lumiukkoja, ihan vain töitä. Mutta hetkellinen työrauhakin on ihan luksusta ja laskee omalta osaltaan stressitasoja. Eilen pidin sellaisen säläpäivän. Tein kaikki ne pienet kirjalliset työt, jotka olen työntänyt aina vain eteenpäin parempaa ajankohtaa odottamaan. Puhdistavaa kun saa viivata yli rivejä to do -listastaan!

Mulla on edelleen ulkona lumihiutaleet ruukuissa ja kaikki lehdetkin on yhä maassa ja kukkapenkit siistimättä. Luotan siihen, että talvi ei ole tulossa ihan hetkeen, ja ehdin vielä laittamaan pihaakin talviteloille. Ja jos nyt kuitenkin sattuisi niin, että pysyvä lumi sataisi jo, kaiken tekemättä jätetyn löytää kyllä sitten keväälläkin! :)

Vehreä jokimaisema makkarin ikkunoiden takana on vaihtunut syksyiseen ja vain naapurin suuli ja kanala värittävät näkymää. Vaikka kesällä makuuhuoneeseen tulee kannettua kukkia ja kesäiltoina sängyssä saa köllötellä vailoisaan aikaan ympärilleen katsellen, koen, että makuuhuoneen merkitys itselleni kasvaa kuitenkin juuri tässä kohtaa vuotta. Miten ihanaa on oikeasti illalla kömpiä sijattuun vuoteeseen ja sujahtaa peiton alle lämpimään. Koen joka syksy, että unentarpeeni nousee entisestään ja sänkyyn sujahtaminen iltaisin on päiväni kohokohta. Tosin tämän syksyn aikana olen huomannut muutoksen ja luulen tulleeni vanhaksi; Unta ei nimittäin enää vapaapäiväaamuina riitäkään kovin pitkään. Olen myös huomannut selkeän yhteyden liian pitkillä yöunilla ja päänsäryllä. Joten ehkä olen vain sitä lajia, jonka on päästävä vuoteeseen illalla aikaisin ja oikeassa mielentilassa. Niin tai näin, makuuhuoneen viihtyvyys korostuu juurikin näin syksyllä, vaikka voisi ajatella, että se on vain pimeä paikka jossa käydään nukkumassa.

Tiedä sitten johtuuko räntäsateesta vai mistä, mutta nyt on sellainen olo, että tekisi mieli vähän joulustella ja ainakin suunnitella kaikkea joulujuttua. Eilen iski myös ihan hirveä riisipuuron himo! Uusi Lantliv taisi ilmestyä myös eilen ja siinä tietenkin olisi joulua. Pitäisi kai päästä pikaisesti jonnekin mistä saisi irtonumeron. Olo on nimittäin juurikin sellainen, että joululehden selailu tekisi enemmän kuin terää!

Aurinkoista keskiviikon jatkoa! ♡


4 Responses to “Ensilumipäivä”

  1. Hanna H sanoo:

    Meillä ei vielä ole tullut lunta, mutta jotain räntäsateen tapaista tuli eilen illalla. Se ei tosin jäänyt maahan, vaan suli heti. Ilmassa vain näkyi, että nyt on olomuoto hieman jähmeämpää kuin vedellä. Ihanat kuvat!

    • Kiitos, Hanna! ♡
      Meillä on leijaillut luntakin, tänään viimeksi. Ja paikoitellen se räntä on edelleen maassa. Että kyllä tässä talven tuloon pitää vain alkaa valmistautua! :)

  2. Tiina sanoo:

    Ihan samoilla fiiliksillä täällä, eli (no kuten jo tiesitkin) olo on ihan sairaan väsynyt ja nuutunut koko ajan. Pitänee varmaan alkaa tehdä sitä joulutushoitoa ja kaivella ne joululehdet kaapista, samoin sen Lantliv -jouluisen numeron hankinta piristää kyllä takuuvarmasti. :)
    Ihania nuo kuvat, täällä taas kuolaan tuota teidän makkarin kauneutta. ♥
    Ja hei… hyvin sopii toi uusi soittopeli sisustukseen! ;))

    • Miten voikin vetää heti niin naatiksi, kun valo vähenee. :( Meidän pitäis olla muumeja! :D

      Haha, joo tää on tätä kompromissisisustusta. :D