Hei ihanat ja ihan hirvittävän paljon kiitos kaikista ihanista viesteistänne, joita olette lähettäneet eri kanavissa. Ihan mielettömän hieno tunne, että iloitsette puolestani. Vanha sananlasku jaetusta ilosta pitää todella paikkaansa! Ja sitten samaan hengenvetoon pahoittelut, että monen postauksen kommentit jäivät viikon aikana vastaamatta. Jokaisen kuitenkin aina luen, ja jokainen niistä on aina yhtä tärkeä. ♡

Päätin jo eilen, että tänään on kukkamekkopäivä. Tarvitsin jo vähän sellaista ladylike fiilistä. Vähän tyvikohotusta hiuksiin ja punaa huuliin, tiedätte varmaan mitä tarkoitan. Ulos mentyäni palasinkin nopeasti hakemaan sukat ja saappaat (jee, meillä oikeasti satoi yöllä) ja ryhdyin sitomaan ritarinkannuksia. Ja sitten olinkin jo kukkamekossani, kumisaapaissa ja paljain käsin nokkosten kimpussa. Onneksi tässä kohtaa aamupäivää uusi sorakuorma kaartoi pihaan ja painuin alta pois. Yksi melkein kokonainen päivä ilman puutarhatöitä, niin päätin.

Sitten tuli puhelu mieheni veljeltä. Että lähtisikö meidän lapset Leo’s leikkimaahan. Siis oikeasti, halusi viedä meidän lapset pienen serkkupojan kanssa leikkimään. Aivan ihana! Ja samalla ihan himputin outo tunne. Että mitäs sitä sitten tekisi. Mutta hei, istuin kasvihuoneessa kera kirjan. Nautin. Olin vain. Ja käytiin miehen kanssa syömässä. Ihan kaksin. Iltapäivällä lapset palasivat kotiin, eikä mennyt kauan, kun mies otti taas lapset mukaansa ja lähti hoitelemaan asioita toisen veljensä kanssa. Kämppä tyhjänä, ja sekös vasta outoa olikin. Piti oikein istua alas ja tuumata hetki, että mitäs sitten.  Mutta selvisin. Hipsin ulkona kitkemättä yhtään. Kuvasin tämän kesän sormustinkukkia, odottelin sadetta ja keräsin pari pionikimppua. Eilen aukesivat ensimmäiset valkoiset ja tänään niitä on jo vaikka kuinka!

Ajattelin jatkaa nautiskelulinjalla myös huomisen. Jotakin kivaa kun ollaan vielä koko perhe kasassa.

Mutta nyt jotakin purtavaa suunnittelemaan. Ihanaa iltaa!

 

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.