Aurinkoista perjantaita!

Ollaan joskus täällä blogissakin mietitty, että mitä tämä mun sisustustyyli oikein on. Se taisi olla silloin, kun täällä Lifiessä mun blogi löytyi kategoriasta “romanttinen sisustus” ja itse jotenkin vieroksuin sanaa romanttinen. Tämän elämääkin suuremman termistöongelman pariin pujahdin ajatuksissani jälleen, kun sain instagramissa kuvaani kommentin “Tykkään tosi paljon sun tanskalaisesta sisustusmausta. Lämmin ja pehmeä olematta yhtään maalaisromanttinen.”  Niinpä. Tykkään itsekin lämmöstä ja pehmeydestä, mutta en kuitenkaan liian romanttisesta.

Mutta noin ylipäätään meistä suomalaisista on tullut vähän Tanska-faneja, ja ilmoittaudun itsekin tähän ryhmään. On hygge ja kaikki muukin rennon ihana, mitä tanskalaisilta kadehtia. Ja mitä tulee siustukseen niin ehkä juuri eniten sitä. Tanskalaiset osaa, sitä ei mene kieltäminen. Ja vaikka kotimme sisustus ei tanskalaistyyliä olisikaan, on sisustusmakuni ehdottomasti sitäkin tanskalaisempi. Mä nimittäin en ole koskaan kokenut omakseni kovin eleetöntä mustavalkosisustamista, missä kaikki on uutta ja tosi design. Tai vastaavasti hirveän romanttista. Mä tykkään enemmän vähän sellaisesta eriparisuudesta, ja jos jotakin niin tanskalaisissa kodeissa sitä on. On antiikkia ja sitten niitä designklassikoita. Värejä, kuoseja ja ennen kaikkea puulattioita. Oli ne sitten lautaa, lankkua tai kalanruotoparkettia.

Olen tällä viikolla siirtynyt pikkuhiljaa myös tekemään jonkinlaista kevätsiivousta. Tavaraa pitäisi raivata ja lajitella, ja paljon on vielä jäljellä sivoustakin, mutta esimerkiksi ikkunoiden pesuun maanittelin itseni ajatuksella “huone kerrallaan”. Eikä muuten tunnu lainkaan niin pahalta se koko urakka, kun ei ylipäätään heti vaadi itseltään kaikkien ikkunoiden pesemistä kerralla. Eilen illalla tomutin ja pölytin ulkona tekstiilejä, tyynyjä ja taljoja. Pyyhin pölyjä ylähyllyiltä (niiltä, jotka on helppo aina jättää pyyhimättä) kun kerrankin oli ilta, jona ei tarvinnut jakaa tekemistä harrastuskuskaamisten mukaan. Ehkä se on tuo kevät, tai sitten se päänsäryn loppuminen, mutta nyt on selvästikin sellainen kodinlaittofiilis. Ja ehkä hyvä niin, sillä jossain kohtaa toukokuuta ei taas kiinnosta tämä sisällä eläminen yhtään. 😀

Mutta nyt kun paikat alkaa olla puts ja plank, on kiva aloitella myös viikonloppua. Kaikkea kivaa onkin tiedossa ja sellaista toivon myös teille! ♡

No tämä pelargonia ei kyllä ole mummon akkunalla vaan ihan tuossa meidän keittiön ikkunalla sukulaistensa seurassa. Eikä se kovin vanhakaan ole, vaan vasta yhden kesän ulkoillut mårbackan alku, joka selvisi sisällä vietetystä talvesta jokseenkin hyvin. Kuten nuo ovat tuossa keittiön höyläpenkillä ihan yleisestikin selvinneet. Jo useammasta talvesta. Sitkeitä sissejä. Ja ajatella, että nämä ovat edelleen sitä samaa mårbackaa, jonka ostin joskus 8-9 vuotta sitten. Ne on selvinneet muutosta (kiitos äidin) ja lisääntyneetkin evakkovuosinaan (jälleen äidille kiitos) niin että mårbackoja on sekä meidän ikkunalla, että siellä mummon akkunalla.

Kuten olen kertonutkin, mulla on ollut tässä kevään aikana ihan jäätävää päänsärkyä. Tai oikeastaan se alkoi siitä, että talvella päätäni alkoi särkeä jo öisin, ja nyt kevään tullen inhottava kipu toi tutut ja tunnusomaisemmat migreenioireensa mukanaan. Välillä silmissä on vilkkunut sahalaitaa ja välillä olen oksentanut tuon kivun vuoksi, mutta sitten on onneksi niitäkin päiviä, jolloin migreeni pysyy poissa. Ajatus kulkee nopeammi ja tulee myös kauhea into kiriä takaisin sitä mitä muina päivinä jää tekemättä. Kuten vaikka lukea tai muuten tehdä niitä itselle tärkeitä juttuja. Hassua on kuitenkin se, että keho ikään kuin tottuu johonkin vikakoodiin ja niinpä tajusin vasta tänään, että edellisestä päänsärystä on jo viikko! Kas kummaa kun onkin taas riittänyt ajatuksia kaikkeen muuhunkin!

Ja niitä muita juttuja on tietysti ne pihajutut. Ja eilen olen innosta hihkuen lakaissut kasaan hiirenkakkaa ja -pesiä. Raivannut itselleni työtilaa, ja järjestellyt varastoa piharakennuksessa. Ja vaikka päivä pitenee hurjaa vauhtia, tuntuu ilta tulevan silti ihan liian aikaisin! Aika loppuu kesken ja tunnit ei tahdo riittää.

Jollakin karulla tavalla niin kaunis tuo vanha ja röpelöiseksi muuttunnut saviruukku aluslautasineen. Ja pelargonia myös. Jotenkin niin arkinen, mutta samaan aikaan hennon herkkä tuossa raffin höyläpenkin päällä.

Jep, mutta nyt toivottelen oikein ihanaa ja aurinkoista torstain aloitusta!

Haravointia, perennapenkkien puhdistamista, ensimmäisten voikukkien kitkemistä. Maasta pilkistäviä tulppaaninlehtiä, päivänliljojen ensimmäisiä varovaisia kurkistuksia. Iloa ja onnea sormustinkukkien lehtiruusukkeiden muodossa. Skillat ja kevätkaihonkukat, jotka värjäävät nurmikkoa siniseksi.

Ja tiedättekö, kun melkein itketti ennen kun pääsin alkuun. Ajattelin, että se on toivoton työleiri, johon paukut ei kertakaikkisesti nyt riitä. Mutta sitten lopulta itkettääkin vain ja ainoastaan siitä ilosta, että tykkään tehdä just tota! Haravoida ja kruopsuttaa. Olla ulkona ja puuhastella. Se on nimittäin varmaankin se mun juttu, jos sellainen on olemassa!

Niin, että jos joku saavuttaa mielenrauhan mediaatiolla, mä löysin sen ainakin jossain määrin tuolta ulkoa. Kuvia en teille tosin ottanut, kun olin niin omissa maailmoissani, mutta tuuletan seuraavalla kerralla itseni lisäksi myös kameraa!

 

Ai jestas, mutta olipa noita puutarhahommia jo ikävä! Ja nyt on paikatkin ihan hellänä pihalla vietetyn ajan jäljiltä.  Vähän jo puskee uutta vihreää maasta, mutta kuitenkin tuo kevään tulo on vielä vaiheessa. Ulos ei rohkene kalusteita viedä, mutta onneksi kevääntulosta, ja niistä kalusteistakin, voi nauttia tässä vilpolassa. Ja tänään juurikin tätä, kaupallisessa yhteistyössä Ellos:n kanssa

Olen itse vähän sellainen sisustajatyyppi, että mun kesäfiilistelykään ei rajoitu pelkästään puutarhakalusteisiin, vaan tykkään viedä sisustamista ulkonakin pidemmälle. Ja se kai on se nouseva trendikin, johon me suomalaiset ollaan koko ajan menossa enemmän mukaan. Että tehdään itsellemme pieniä tai suuria keitaita, ja otetaan ilo irti vuodenajasta, jolloin ei tarvitse käpertyä neljän seinän sisään. Mulle se on juurikin sitä, että kannetaan vähän tuoleja puutarhaan ja viimeistellään homma mukavilla tekstiileillä ja tietenkin ruukkuistutuksilla. Siinä voi sitten nautiskella joko kirjan parissa tai ystävän kanssa roseeta siemaillen. Nuo Elloksen Tobago-nojatuolit sopii oikeastaan juurikin tuohon tarkoitukseen ja niihin on mukava käpertyä myös isomman peiton kanssa. Sinisessä Maida-tyynynpäälisessä on sellainen mun näköinen kukkakuosi ja vihreä Mutiara ruukku on kaunis jo ihan sellaisenaan, mutta kukkaruukkuna erityisen boho!

 Viime kesänä jo joku keskustelu saatiinkin aikaiseksi puutarhakalusteista ja siitä, mikä on kullekin se oma juttu. Aika monelle ne oikeat kalusteet oli ehdottomasti se yhtenäinen ruokailu- tai oleskeluryhmä ja mieluummin katetun terassin alla. Mutta oli siellä joukossa meitä Hulda Huolettomia, jotka tykkäämme ripotella tuoleja ja penkkejä vähän sinne tänne pitkin puutarhaa, eikä kaiken tarvitse olla just niin samaa paria. Toiset haluavat lämmittää terassinsa moderneilla lämmittimillä ja toiset tykkäävät sitten istua viltin alla kylki kyljessä rakkaan kanssa ja lämmitellä nuotion liekeillä. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa nauttia kesästä, kesäpihasta tai parvekkeesta, ja kun tuossa katselin vielä läpi Elloksen puutarhakalusteiden valikoimaa, totesin, että vaihtoehtoja on ihan varmasti jokaiseen makuun! Tykkäsi sitten bambusta, rottingista, puusta tai polyrottingista.

Meidän pihasta on nyt viimesyksyn ja tämän kevään aikana kaadettu puita, ja vaikka suurin osa on sieltä tontin rajalta, vaikuttaa tuo suurien puiden lähteminen ihan jo siihenkin, miten pihaa tulee valoa ja aurinkoa. Nyt vähän jännityksellä odotankin, että miten tuo muutos vaikuttaa niihin mun lempispotteihin. Johonkin tykkäisin laittaa myös sellaisen vähän romanttisen kahvilakaluston, mutta ihaninhan se olisi jossain syreenin katveessa. Kenties tässä vielä päädytään myös syreenin istutukseen, sitä kun pitäisi muutenkin hiukan harventaa. Ja toinen haaveeni on riippukeinu! En vain vielä ole keksinyt, mitkä olisi ne kaksi puuta, joiden väliin sen pingottaisin. Alapihan tammet olisivat kivoja, mutta paikka on sitten muuten turhan varjoinen. Kenties tässä tulee vieläkin joku puunkaato eteen. 🙂

Isossa puutarhassa on onneksi se etu, että niitä kivoja tunnelmallisia sopukoita löytyy melkein kuin yllättäin lisää. Sitten pitää vain viimeistellä tunnelma kalusteilla, tekstiileillä ja muilla ihanilla jutuilla. Mutta näistä haaveillen ja uutta kesää odotellen päiväkahvit kuistillakin on jo melkoisen ihana juttu!

*kuviollisen tyynyt ja torkkupeitto Elloksen viime kesän mallistosta.

Aurinkoista perjantaita!

Ajattelin näin viikonlopun alla laittaa teille yhden superhelpon ja nopean parsapiirakka -ohjeen. Ihan vain koska on parsakausi, ja tämä resepti on just passeli  yllärivieraiden varalle ja extempore sovittuille illanvietoille. Nimittäin vaikka molemmat on tosi kivoja, niin (ainakin mulla) tulee molemmissa tapauksissa kiire siivota ja vähän raivata paikkoja, ja ne tarjoilut pitäisi saada hoidettua mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti! Ja hei, tämä on sellainen ohje, jossa ei tarvita oikeastaan ollenkaan leipurintaitoja, koska parsapiirakan saa taiottua “käsiään likaamatta”. Näppärä tarjottava toki myös vappujuhliin!

Jos satutte seuraamaan esimerkiksi Tasty sivustoa Facebokissa tai Instagramissa, olette ehkä huomanneet, että monen helpon ja nopean reseptin takana on joko “puff pastry” tai “pizza dough”. Toisin sanoen, kaikki kunnia valmistaikinoille! Tämä resepti sisältää tuon ensin mainitun, eli kaupan valmiin lehtitaikinan, ja mielellään juurikin amerikkalaiseen tapaan sen sellaisen ei pakastetun.

Helppo ja nopea parsapiirakka

– 1pkt kaupan valmista lehtitaikinaa n. 275g
(tuore, ei pakastettu)
– 1 prk (maustettua) tuorejuustoa
(Pirkka, Creme Bonjour, Valio Viola tmv.)
– 1 nippu vihreää parsaa
– suolaa ja pippuria
– kananmuna reunojen voiteluun

Avaa lehtitaikinarulla leivinpaperille ja levitä sen päälle tuorejuusto, mutta jätä reunoista pari senttiä puhtaaksi.
Katko parsoista pois kuivat kannat ja kuori parsat tarvittessa kevyesti. Lado parsat tuorejuuston päälle.
Taita lehtitaikinalevyn reunat (ne joissa ei ole tuorejuustoa) kaksinkerroin ja voitele ne munalla.
Rouhi päälle suolaa ja pippuria.

Paista parsapiirakkaa 200°C noin 20-25min, kunnes se on saanut kauniin värin.

 

Tuorejuustoista kannattaa kokeilla ainakin mustapippuri-, sipuli-pekoni- ja yrttimaustettuja versioita. Halutessaan tuorejuuston voi toki maustaa myös itse. Valmiin piirakan päälle voi lisätä myös parmesaanilastuja.

Tarjoa joko kahvipöydän suolaisena tai vihersalaatin ja viinilasillisen kera.

Kivaa viikonloppua!

 

 

Lämpenee jo! Nimittäin sisälläkin sen verran, että huomaan riisuvani jo neuletakkia välillä pois. Sinänsä iso juttu, koska olen sellainen vilukissojen vilukissa. Aina villasukat ja paksu kerros vaatetta. Tai no, puolet vuodesta ainakin. Mieheltä tuossa juuri kyselin, että tarkenenkohan huomenna Helsingissä nahkatakilla, ja hän pyöritteli silmiään. Jos ei kuulemma huomenna niin sitten ei koskaan. Taidan uskaltautua kokeilemaan. 🙂

Tänään on tehty niitä ihan viimeisiä keväthankintoja, kuten haettu esikoiselle fillari ja uudet nappikset. Sitten alkaa olla kohta kaikki kevätkamppeet hankittuna. Ainakin melkein. Mä tulen näissä jotenkin niin jälkijunassa ja ihailen aina äitejä, joilla on kaikki lasten kausivaatteet jo hyvissä ajoin valmiina. Ei ole koskaan oikein ollut mun laji. Aina viime tipassa ja vähän myöhässäkin. Pari koneellista vielä pyykkiä ja sitten alkaa eteinen olla sen näköinen, että meilläkin eletään taas kevättä. Kiva näin, koska siellä alkoi olla jo ahdistavan ahdasta.

Mutta mun oikeastaan piti tulla kirjoittamaan teille kiitoksia! Nimittäin siitä, että olitte äänestäneet blogiani, ja kiitoksia ylipäätään, että käytte täällä. Että mulla on joku jolle blogia tehdä. Me oltiin lauantaina pitkästä aikaa blogijuhlissa, ja meinasi mennä kuohari ihan väärään kurkkuun kun oma naama lävähti siellä taululle. Sijoittuminen kärkikolmikkoon Vuoden Visuaalisin kategoriassa, oli melkoinen yllätys! Ja hopea ei ole häpeä, eikä ainakaan tuollaisessa porukassa! Päinvastoin! Kategorian voiton vei ansaitusti upea Viena K jonka kuvia katsoessa ei voi olla huokailematta!

Jos tykkäätte käydä lukemassa, löytyy jokaisen sarjan TOP 3 -ehdokkaista lisää tietoa tapahtumasivulta. Sieltä löytyy esimerkiksi tuomariston perustelut jokaisesta kärkikolmikosta. Ja kuviakin viikonlopulta on, ne löydät täältä. Sieltä iltajuhlan kuvaseinältä voi bongata sen mun punaisen juhlamekonkin, jota ulkoilutin nyt jo toistamiseen. 🙂

Mutta nyt muksuille iltapalaa, ja sitten vauhdilla nukkumaan. Mukavaa iltaa myös teille! ♡

Kevään ensimmäiset orvokit, vai pitäisikö sanoa kesän ensimmäiset orvokit? No, siinä ne nyt kuitenkin ovat neilikoiden kanssa ja odottavat, josko tämä harmaus jo huomenna vaihtuisi aurinkoon. Ollaan pienemmän kanssa edelleen kotona, koska paranemisen vaihtuikin uuteen kuumeeseen, ja korvatulehdushan se sitten oli. No, mutta nyt on lääke, joten eiköhän se tästä. Koska potilas oli tänään jo enemmänkin toipilas, päädyttiin paitsi täyttämään jääkaappia, myös nopeasti kukkaostoksille. Otettiin multasäkki keskelle keittiön lattiaa ja lyötiin orvokit ruukkuihinsa. Oikein mukavaa puuhaa ja ajanvietettä. Kuulemma olisi kiva jos hakisin vielä vähän enemmänkin kukkia. Mutta taitaa ne seuraavat olla kyllä sitten niitä, jotka istutetaan ulkona. 🙂

Piha on vielä vetisen ruskea, joten puutarhatyöt saavat edelleen odotella. Tänään meillä tosin kaadettiin puita, ja jälkipuintia käytiin sitten siihen päälle. Meillä on vissiin mieheni kanssa erilainen käsitys siitä, mikä näyttää hyvälle ja mikä ei. No joo, tiedän, että kuivat ja huonot puut on ihan turvallisuusriskikin, mutta silti on mun silmään vähän turhankin avaraa. Mutta kaipa se siitä, kun puihin tulee lehdet ja maisema rehevöityy!

Kuisti on ollut jo tovin ihan hirveässä kunnossa ja lattia kuran peitossa (matosta huolimatta), joten tänään aloittelin jo senkin siivoamista. Ja samalla pesin alakerran lattiat muutenkin. Ja kuulkaa ihan perinteisesti mäntysuovalla! Meillä on yli vuosi pesty lattiat pesurilla, mutta koska pesuaine oli loppu, enkä tähän hätään saanut mistään lisää (ja lattiathan on pestävä just silloin kun se inspis iskee), turvauduin perinteiseen tapaan. Ihana mäntysuovan tuoksu on vaihteeksi ihan kivakin!
Vielä ei ole niin lämmin, että kuistilla olisi tullut kahviteltua, mutta jos ennusteet lainkaan pitävät kutinsa, huomenna on viimeistään laitettava tuokin tila kahvittelukuntoon!

 

Maanantaita ja uutta viikkoa!
Tiedän, että hehkutan jonkun mielestä arkea vähän liiankin paljon, ja sitä ihan vain kotona olemista, mutta hei, sitähän tämä mun blogi on! Arkea ja ihan vain tavallisia asioita, koska ne tekee mut onnelliseksi. Nyt just, pitkän viikonlopun jälkeen, on ihana olla kotona ja elää ihan tavallista arkea. Kaikista pyykkivuorista huolimatta. Ja oikeastaan on tosi valaisevaa jälleen kerran huomata, että onnellisuus on ehkä se isoin osa myös omaa hyvinvointia. Se, että kokee kaiken olevan just hyvin näin, on avain myös hyvään oloon. Ja tänään sitä hyvää oloa ja hyvinvointia, sekä mun omia vinkkejä hyvän olon saavuttamiseksi. Jälleen kerran kaupallisen Life ambassador yhteistyön siivittämänä.

Mun oma hyvä olo on siis aika pitkälle kiinni siitä, että miltä musta tuntuu. Ja niitä tunteita on tietysti monia. Voi olla super iloinen, pirteä, stressaantunut, nälkäinen tai kiukkuinen. Jos joku silloin kysyy, että miten mä voin, voi vastaus olla hyvin negatiivinenkin. Mutta noita hetkittäisiä mielialanvaihteluja tärkeämpää on mun mielestä se, että kokee oman elämänsä mielekkääksi. Siis että vaikka joskus ottaa päähän tai stressaa, ajattelee kuitenkin, että tämä mun elämä on oikeasti hyvää, enkä lähtisi tästä pois. Meillä kaikilla on niitä aikoja, kun ihan pienetkin asiat ottaa päähän, mutta sitten pitää oikeasti miettiä, että se sekainen ja likainen koti on kuitenkin koti. Että ne kiukuttelevat lapset on maailman tärkeimpä, eikä niitä oikeasti vaihtaisi mistään hinnasta pois. Että loppupeleissä asiat on hyvin, ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta just tämä on se elämä, josta haluan pitää kiinni.
Mä olen joskus synkkien ja vaikeiden aikojen keskellä todennut, että kiitollisuuspäiväkirja (tai positiivisuuspäiväkirja) on ihan älyttömän hyvä apu silloin kun oman elämän eläminen tuntuu olevan kuin tervanjuontia. Tai pahempaa. Ja voi kuulostaa jonkun mielestä huuhaalta, mutta kun ihan oikeasti kirjoittaaa (ja nyt siis on tärkeää, että oikeasti kirjoittaa, eikä vain mieti päässään) ne 3-5 kivaa asiaa jokaiselta päivältä, huomaa, että siinä elämässä on kuitenkin niitä isoja kantavia juttuja. Joskus kolmekin asiaa on vaikeaa keksiä, mutta kun tätä tekee muutaman päivän huomaa kyllä, että juttuja olisi vaikka miten paljon. Ja sitten lopulta tajuaa, että elämässä on paljon hyvää. Ihan tosi paljon hyvää niiden huonojen juttujen lisäksi. Ei siis koskaan vain huonoja asioita.
Se mitä me ajatellaan ja tunnetaan omaa elämäämme ja itseämme kohtaan vaikuttaa myös suuresti siihen, miten me kohdellaan omaa kehoa ja hoidetaan sitä. Kun meillä on hyvä olo ja levollinen mieli, me kohdellaan omaa kehoamme lämpimästi ja rakkaudella.

Positiivisen ja kiitollisen elämänasenteen jälkeen mun seuraava vinkki on sekin jo ehkä aika helppo arvata. Nimittäin riittävä uni! 8 tuntia ei ole oikeasti mikään huuhaa juttu, vaan määrä, johon jokaisen tulisi pyrkiä yöuniensa pituudessa. Ja koska useimmiten se aamun herääminen on säädetty jostakin ylempää, me voidaan jokainen vaikuttaa lähinnä siihen miten aikaisin menemme nukkumaan. Kahdeksalta ei ole mulle yhtään liian aikainen. Kun sängyssä vielä lukee kirjaa, ne omat asiat ja arkiset jutut tulee suljettua pois ajatuksista.
Pitkään jatkunutta univajetta ja kehon jatkuvaa tulehdustilaa pidetään kavereina. Kun meillä on univaje, oikeastaan koko keho alkaa toimia joka suhteessa huonosti. Uni parantaa monta vaivaa, ja esimerkiksi painoaan tarkkailevan on hyvä huolehtia riittävästä levosta. Stressihormonit nimittäin paitsi vaikuttavat aineenvaihduntaan, myös laittavat meidät helposti napostelemaan herkkuja yli kohtuuden. Mitäpä siis, jos tällä viikolla kokeilisi mitä riittävä uni saa aikaan!?

Lukeminen on myös yksi mun vinkki hyvään oloon. Nimittäin riittävän levon lisäksi on tärkeää joskus irrottautua omista ajatuksistaan ja lukeminen on mitä parasta apua tähän. Telkkaria me voidaan katsella sivusilmällä ja vaikka roikkua somessakin siinä samalla, mutta kirja vie mennessään ja katkaisee omat ajatukset. Myös meditointi on hyvä apu irrottautumiseen omasta ajatuksenvirrasta. Tosin meditaatiokin vaatii harjoittelua ja aina ei ole helppoa päästä sellaiseen levolliseen mielentilaan ihan vain tahdonvoimalla.

Se, että “tuulettaa päätään” on mun mielestä ihan erityisen tärkeä juttu oman hyvinvoinnin kannalta. Vaikka kirjat on loistava apu tähän, ystävät ja kunnon nauraminen on myös ihan ehdotonta. Ylipäätään sosiaalinen elämä! Joka päivä ei välttämättä voi viettää sitä laatuaikaa ystävien seurassa, mutta silloin kun siihen on mahdollisuus, se hyvää tekevä voima tallentuu kyllä ikään kuin jonnekin sisäiseen pankkiin. Ja musta on ihana huomata, että ne hauskat yhdessä vietetyt hetket nostaa hymyn huulille vielä paljon jälkeenpäinkin. Mun mies joskus kysyy, että mitä mä hymyilen, ja siinä sitä huomaa, että ihan tavallisia kotitöitä tehdessä mieli on taas vaeltanut johonkin hauskaan juttuun ja kivaan hetkeen.
Ystävyyssuhteet on siis erittäin tärkeitä, mutta tuolla Life myymäläsä kun Tiinan kanssa juttelimme tästä sosiaalisen elämän tärkeydestä, mietittiin myös, kuinka tärkeää on, että ne ihmiset ympärillä ovat oikeasti sellaisia, joista saa positiivista energiaa. Oikeat ystävät kannustavat ja tukevat, ja saavat ne oikeasti parhaat puolet sinussa esiin. Vastaavasti ne negatiiviset ihmissuhteet syövät meidän hyvää oloa ja itsetuntoa. Jos siis elämässä on ihmisiä, jotka saavat aina vatsan kipristelemään ja ruokahalun katoamaan, kannattaa miettiä kuinka tärkeitä ne ihmiset lopulta oikeasti ovat.

Yksi mun oman hyvinvoinnin kulmakivistä on liikkunta. Aina sanotaan, että liike on lääke, ja monesti me ajatellaan tätä vain fyysisen hyvinvoinnin kannalta, mutta pitää muistaa, että liikunta on lääke myös henkisesti. Paitsi että pysymällä liikkeessä me hoidetaan ja vahvistetaan omaa kehoa, me myös vahvistetaan omaa mieltä. Liikunta on tosi tosi tärkeää meidän kropalle, mutta koskaan ei saa aliarvioida sitä, miten hyvää liikunta tekee myös mielelle. Ja mikä on mun mielestä ihan kaikkein tärkeintä niin se, että liikutaan just sillä omalla tavalla. Ei me kaikki olla juoksijoita tai tanssijoita. Kaikki ei tykkää käydä salilla ja toisille ei vain sovi jooga tai golf. Mutta tärkeintä on löytää se oma juttu, se mistä tulee hyvä olo. Joskus liikkeelle lähtö voi olla vaikeaa ja kun lehdet pursuaa kaikkia uutuuslajeja voi jopa hiukan sokaistua. Toki kiva jos sieltä löytyy se oma juttu ja niitä uutuuslajeja on tarjolla omalla paikkakunnalla, mutta moni muukin liikkuminen on hauskaa. Ulkoilun voi vieläpä laskea aika ilmaiseksi lajiksi ja aikataulunkin saa laatia ihan itse. Erilaisia jumppia voi kokeilla myös edullisesti voimisteluseurojen tarjonnasta, eikä aina tarvitse ostaa ensimmäsieksi jotakin salijäsenyyttä.
Olkapääni rajoittaa nykyisin omaa liikkumistani, ja olen taas joutunut pitämään pitkän tauon salilla käymisestä. Välillä tuntuu, että pää hajoaa kun ei saa tehdä sitä omaa juttuaan, mutta sitten pitää muistaa myös olla iloinen siitä, että esimerkiksi jalat toimivat kohtalaisen hyvin. Ei siis saa jumittua takaiskuihin ja vastoinkäymisiin. Liikkumisesta kannattaa yrittää poistaa myös se suorituskeskeisyys, mikäli ei ihan työkseen urheile. Nimittäin liikunta on oikeasti kivaa, ja metsässä tehty kävelylenkki ei ole sen huonompaa liikkumista kuin joku toinen. Ja liikkuessakin voi pysähtya. Ulkona voi seisahtaa katselemaan maisemia ja vetää keuhkot täyteen ilmaa. Ei tarvitse mennä kuin höyryjuna ja laput silmillä.

Koska ravinto on aika iso tekijä hyvinvoinnissa, nostan omiin vinkkeihini myös sen. Mutta en mitään tiettyä ruokavaliota koska mun mielestä tärkeitä on se sulle itselle sopiva ruokavalio! Ei mene päivää, etteikö jossain tulisi vastaan jonkun ruokafilosofiaa tai erilaisten ravintosuositusten parjaamista. Johan siinä menee jokainen sekaisin, että miten tässä pitäisi syödä. On siis tosi tärkeää, että kuuntelet omaa kroppaa ja mietit, mikä sulle sopii. Jos se on kasvisruoka, tai gluteeniton ruokavalio, niin anna mennä. Jos maidottomuus saa vatsan rauhoittumaan tai sokerista luopuminen antaa energiaa, niin hieno juttu. Mutta ei ole myöskään huono asia jos turvautuu ihan tavalliseen ruokapyramidiin ja käyttää vanhaa kunnon lautasmallia. Tärkeintä on että ymmärtää ettei isot annokset, sipsi- ja karkkipussit sekä limsat ole ravintoa. Herkutella pitää, mutta terveelliseen ruokavalioon nuo eivät joka päivä kuulu. Omalla kohdallani sokerista vieroittautuminen oli ehdottomasti parasta, mitä olen itselleni ja keholleni tehnyt. Ihan vain jo senkin vuoksi, että nykyisin voin nauttia sokeriherkkuja ja juoda joskus kokisen ilman, että mulle jää “putki päälle”. Vaikka se vieroitus oli paljon rankempaa kuin osasin kuvitella, olen tyytyväinen että tein sen. Ihan vain jo senkin vuoksi, että tajusin kuinka sokeririippuvainen olin ja kuinka riippuvainen olin kakista niistä kokisteni makeutusaineista.
Itse luotan sitruunaveteen, sekä pähkinöihin, manteleihin, ja hedelmiin! Maitotuotteet olen vaihtanut kasvipohjaisiin ja viljatuotteita koitan kauraa lukuunottamatta pitää minimissä. Suklaat ja pullat ovat vain erityisiä tilanteita varten, mutta liian ehdoton ei kuitenkaan saa olla. Peruna ja kaikki muukin tavallinen perusruoka on se mun juttu. Pitää nauttia ja kaiken kieltämisen sijaan ajatella mieluummin niin, että kun sisälleen laittaa hyvää, se näkyy ja tuntuu ihan varmasti!

Viimeinen vinkkini (jos joku vielä on jaksanut näitä lukea) on ota aikaa itsellesi! Osta kukkia, laula, lakkaa kynnet, tee jalkahoito, askartele, nauti lasi viiniä, kuuntele musiikkia, ota aikaa käsitöille… Ihan sama oikeastaan mitä teet, kunhan se on jotakin mikä tekee arjestasi ja päivästäsi vähän parempaa. Koska itseään on oikeasti ihan syytäkin vähän hemmotella. Muistaa, että me itse ollaan itsellemme ihan kaikkein tärkeintä. Että kun me pidetään itsestämme huolta, me pidetään samalla huolta kaikista muistakin.

Kaiken hifistelyn sijaan kannattaa siis laittaa ne ihan perusasiat kuntoon. Ei hyvinvointi ole mikään valtava kultakimpale, jota joko on tai ei ole. Se on sellainen helminauha, johon me kasataan helmiä, ja suurin osa niistä helmistä on sellaisia, joihin me voidaan itse vaikuttaa. Ja vaikka sinne tulisikin välillä pari rumaa väliin, niin lopulta se kokonaisuus on se mikä ratkaisee.

Mä keräsin tämän postauksen kuviin ne Life -lisäravinteet, jotka on mun (ja Lifen Tiinan) mielestä niitä perustuotteita. Jokaisella meillä on erityisiä tarpeita ja erilaisia tavoitteita, mutta ihan perustarpeena meillä kaikilla on se, että me pysytään terveinä, että meidän vatsa voi hyvin, että iho ja limakavot on kunnossa ja että me jaksetaan paitsi ihan arkisia asioita, myös liikkua. Tämän ja viime vuoden aikana olen kirjoittanut valtavasti erilaisista lisäravinteista, mutta haluan silti liputtaa, että ne ihan perusjutut kannattaa kuitenkin laittaa ekaksi kuntoon. Alla on listaus perustuotteista, jotka meillä on käytössä ihan koko perheellä, tietenkin vähän tarpeiden mukaan sovellettuna.

Life D-vitamiini, ei kannata unohtaa, vaikka aurinko taas näyttäytyykin. Ja muista, että D-vitamiinin voi ottaa vaikka kerran pari viikossa, jos se tuntuu helpommalta.
Magnesiumia tarvitaan kehon ihan jokaisessa solussa, mutta erityisen tärkeä rooli sillä on sydämelle, verisuonille, hermostollo, lihaksille ja luustolle sekä energia-aineenvaihdunnalle. Magnesium ja B6-vitamiini edistävät hermoston normaalia toimintaa ja auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. Life Magnesiumi sisältää sekä satojen entsyymien toimintaa aktivoivaa magnesiumia, mutta myös B6-vitamiinia.
Life MultiSport on erityisesti paljon liikkuvan monivitamiini, mutta Lifen sarjasta löytyy miehille, naisille, vegaaneille tai odottaville äideille omat tuotteensa.
Probiootit sekä parantavat vastustuskykyämme, mutta myös huolehtivat vatsan ja suoliston hyvinvoinnista. Nyt reilun vuoden ajan olen syönyt probiotteeja vaihdellen ja pieniä taukoja pitäen, ja oma herkkä suolistoni on paremmassa kunnossa kuin ikinä. Myös ruuansulatukseni on normalisoitunut. Suosittelen lämpimästi probioottikuuria vaikka tiedossa ei olisi ulkomaan matkaa, koska vatsavaivat paitsi rajoittavat elämää, myös syövät rutkasti energiaa.
Omega 3 kapselit edistävät sydämen normaalia toimintaa, josta hyötyy tietenkin koko verenkiertoelimistö. Mutta olen oppinut myös, että Omega 3 -rasvahapot ovat yksi iso tekijä ärtyneen suolen rauhoittamisessa!
Sinkki auttaa vastustamaan infektioita edistämällä immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, sekä edistää ihon, hiusten, kynsien ja luuston normaalia kuntoa. Sinkkiä ei siis missään nimessä kannata unohtaa! Ja hei, sinkki huolehtii miehillä veren normaalista testosteronitasosta, joten miehille sinkki on loistava apu uupumukseen ja sellaiseen ennenaikaiseen ukottumiseen. 🙂
Varsinkin meidän naisten on syytä aina silloin tällöin tarkistaa, että meissä on tarpeeksi rautaa.  Life Iron+C rautavalmiste nostatti alkuvuodesta omaa jaksamistani, ja kapselimuotoinen tuote on huomattavasti nestemäisiä kavereitaan mukavampi nauttia.

Lifen D-vitamiini, Magnesium, monivitamiinit (MultiSport), Probiootit, Omega3, Sinkki, ja Iron+C  ovat kaikki tuotteita, joista saat vuoden loppuun asti
-20% alennuksen käyttämällä koodia “uusikuu”.
Koodin voit hyödyntää Life verkkokaupassa tai myymälän kassalla. Nyt kannattaa siis laittaa nuo peruspilarit kuntoon! Life -tuotesarjasta löytyy kosmetiikkaa, lisäravinteita ja superfoodeja ja mikäli kaipaat jonkinlaista henkilökohtaista neuvontaa, kannattaa marssia Life -liikkeeseen ja jutella siitä omasta tilanteesta myyjän kanssa.

Lifen liikkeissä ja verkossa on myös Osta 3 maksa 2 –diili, jossa kahden Lifen oman Life -tuotesarjan tuotteen ostaja saa kolmannen (edullisimman) kaupanpäällisiksi (voimassa 16.-22.4.).

Teillä olisi nyt myös mahdollisuus voittaa vapaavalintainen Lifen oman Life-tuotesarjan tuote. Kerro kommenteissa mitkä on ne sun tärkeimmät askeleet oman kehon hyvinvoinnissa ja kerro myös, minkä Life tuotteen haluaisit voittaa? Osallistuneiden kesken arvotaan  kolme vapaavalintaista Lifen oman Life-tuotesarjan tuotetta. Kukin voittaja saa valita yhden tuotteen, jonka arvo on maksimissaan 53 euroa. Arvonnan säännöt löydät täältä.

Omaan hyvinvointiin kannattaa panostaa ihan jokainen päivä, ja se panostus kannattaa aloittaa viimeistään just nyt! Tähänkin sopii loistavasti vanha kiinalainen sanonta:

“Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika on nyt.”

Voidaan hyvin! ♡

Aurinkoista perjantaita!

Täällä pähkäilen, millä saisin jalkani kutistumaan. Tai ainakin palautumaan normaaleiksi. Lähdin nimittäin reissuun mukanani vain kahdet tennarit ja korkkarit, ja nyt jostain syystä molemmat tennarit kalvavat jalkojani. Korkkareita en edes kokeillut. Rakkolaastarit on haettu, ja nyt vuorossa vedenjuontia ja jalkojen heiluttelua. Josko ne siitä tokenisivat. 🙂

Mutta tulin oikeastaan vain huikkaamaan teille nopeasti sekä viikonloppuja, että vinkkiä Hempean viikonloppualesta. Nimittäin perjantain ja sunnuntain välisen ajan (13.-15.4.) kaikki Hempean ekologiset ja Suomessa valmistetut hampputekstiilit  on  -20% alennuksessa. Kannattaa hyödyntää vaikka kevään juhliin ja lahjoihin.

 

pöytäliina, lautasliinat ja lakanat saatu / Hempea

 

Ihan ensimmäiseksi haluan rikkoa sen väärinkäsityksen, että kevätmessut olisivat vain niille, joilla on oma piha tai oma mökki. Noup noup, ei tarvita edes parveketta, sillä messuilta löytyy paljon kivaa ideaa ihan vain vaikka sisustuksen kevätpäivitykseen. Lisäksi tapahtuma on kuin kukkakauppa in heaven, ja jos määränpääni olisi ollut hotellin sijaan koti, mukaani olisi lähtenyt aika monta kukkapukettia. Tästä syystä pitää varmaankin kiepata vielä sunnuntaina messujen kautta. 🙂 Kevätmessut Helsingin Messukeskuksessa ovat käynnissä siis juurikin nyt, ja jatkuvat vielä perjantaista sunnuntaihin. Tarkemmat aukioloajat löydät linkin takaa.

Mutta toki messuilta löytyy kotipuutarhureille ja mökkeilijöillekin paljon kaikkea. Messukeskus on jaettu erilaisiin alueisiin, ja mikäli olet kiinnostunut ruohonleikkureista tai klapi- ja halkaisukoneista, löytyy tarjonta näppärästi samalta puolelta messuhallia. Samoin on kylpytynnyreiden, laitureiden, grillikotien ja piharakennusten suhteen. Kaikki on keskitetty siten, että vertailu on helppoa. Itse viihdyin aika pitkän tovin alueella jossa oli kasvihuoneita. Niitä olen kevätmessuilla ihastellut joka kerta. Ja onhan niitä kiva ihan vain katsellakin, mutta toki jos hankinnassa olisi vierastalo, laituri, kylpytynnyri tai terrassi, paikanpäällä nähtynä monet asiat on helpompi havaita. Kuten esimerkiksi, että kuinka suuri jokin kasvihuonemalli ihan oikeasti on! Paljon on tietysti myös mökkiasumiseen liittyviä juttuja. Messuilla voi vertailla tuotteita kuivakäymälöistä grilleihin ja laitureihin.

Itse nautiskelin tunnelmasta ideapuutarhassa. Kesämökkeilijälle suosittelen mökkipiha-aluetta. Kukista voi inspiroitua ihan joka puolella, mutta messuilla on myös  kukkasidontanäytöksiä. Rakentajan ja remontoijan poluilta saa vinkkejä, mutta voi myös ostaa tuotteita messuhinnoin.
Myös sisustustuotteita sekä lähi- ja luomuruokaherkkuja löytyy kattava valikoima kevätmessuilta. Samalla on mahdollisuus päästä maistelemaan näytöskeittiön herkkuja sekä koittaa onneaan messuhuutokaupassa. Oma Skidi -lastenalueella on virikettä lapsille, joten tapahtumaan voi oikein hyvin lähteä myös koko perheen voimin. Näin keskellä arkipäivää huomasinkin messujen vetävän puoleensä pienten lasten äitejä. 🙂

Itse hain tosiaan enemmänkin vinkkejä kesäpihan ja kesän fiilikseen. Ihailin puutarhakalusteita ja erilaisia tunnelmallisia nurkkauksia. Kesäisiä kattauksia ja tuoreita yrttejä. Istutuksia ja ruukkuja. Mietin puutarhavaloja puiden oksille ja tietenkin niitä kasveja. Mukulatarjonta kun on noilla messuilla ihan huikea! Ja vaikka tähän tuli nyt miljoona kuvaa, mä uskon, että nämä on niitä juttuja, joista tekin tykkäätte. 🙂

Kevätmessut Helsingin Messukeskuksessa:
to–pe 12.–13.4. klo 10–18
la 14.4. klo 10–18
su 15.4. klo 10–17