kerro, että välität (& Daniel Wellington -alekoodi)

05.2.2019


Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Daniel Wellingtonin kanssa


Olen aina tykännyt helmikuusta. Se on lyhyt kuukausi, johon mahtuu paljon kaikkea kivaa ja arjen rikkovaa. On syytä leipoa ja juhlia. Helmikuuhun mahtuu hiihtoloma, hääpäivä (ajatella, kymmenes jo!) ja tietenkin ystävänpäivä.

Tykkään siitä, että meillä Suomessa ystävänpäivä on sekä ystävyyden, että rakkauden juhla. Molemmat mahtuvat samaan päivään, ja juuri niin kuuluukin. Ja niin tärkeää kuin onkin muistaa ystävyyttä ja rakkautta ihan jokaisena päivänä, on kiva, että vuoteen mahtuu kuitenkin se yksi päivä, jolloin nämä asiat on nostettu arjen yläpuolelle.

Viime päivinä olen miettinyt paljonkin sitä, miten tärkeää ystävyys on. Kukaan ei saisi olla yksin, sillä ihan jokainen tarvitsee ystävän, oli kyse sitten aikuisesta tai lapsesta. Ystävää tarvitaan paitsi jakamaan ne elämän tähtihetket, mutta myös rinnalle silloin kun elämä myrskyää ja keinuttaa. Myös parisuhde perustetaan ystävyydelle. Se on luonteeltaan erilainen suhde, mutta nimenomaan ystävyys on se kivijalka, johon rakkaus rakennetaan. Luottamus, ja hyvä tahto. Ilman niitä ei ole ystävyyttä, mutta ei myöskään rakkautta. Silloin kun rakkaus on rakennettu vakaalle kivijalalle, myös parisuhteesta tule jykevä ja vankka kallio, joka kannattelee, vaikka kaikki muu ympärillä sortuisi.
Jos mennään vielä hiukan pidemmälle, niin ystävyys ja rakkaus itseään kohtaan on varmaankin koko elämän perusta. Ei ole itsekästä opetella rakastamaan itseään ja puhutella peilikuvaansa kuin parasta ystäväänsä. Tiedän, että tässä jos missä meillä monella on petrattavaa, ja siksi ystävänpäivän monimuotoisuus on enemmän kuin paikallaan. Kun kohtelemme muita, kuten haluaisimme itseämme kohdeltavan ja kohtelemme itseämme kuin parasta ystäväämme, maailmasta tulee aivan varmasti parempi paikka!

Arjen pienet teot, kosketus ja lohduttavat sanat. Niitä pitää viljellä ja vaalia ihan jokaisena päivänä. Ystävänpäivänä on kuitenkin ihanaa muistaa toista myös jotenkin erityisesti. Meillä hääpäivää ja ystävänpäivää vietetään hyvin samankaltaisesti. Lahja voi olla toisen lempiruokaa tai -suklaata, yhteistä aikaa tai treffi-ilta. Jokin erityinen teko tai rakkauden tunnustus, sellainen joka saa toisen tuntemaan itsensä erityiseksi ja rakastetuksi. Tänä vuonna sain bonuslahjan  Danien Wellingtonin kaupallisen yhteistyön myötä. Pääsin valitsemaan itselleni ystävänpäivän lahjapakkauksen, joka pitää sisällään kortin, kellon, rannekorun ja suloisen sydäncharmin, eli pienen korun, joka sopii kaikkiin Daniel Wellingtonin nahkahihnoihin ja tekee niistä erityisen.

Valitsemani Daniel Wellington –  I love you box sisältää Classic Petite kellon (yleensä ranteessani keikkuu vähän kookkaampi älykello ja nyt halusin jotakin erityisen sievää ja tyttömäistä, mutta silti klassista). Kello on hihnaltaan St Maves koska rakastan ruskeaa nahkaa ja munankuoren valkoinen kellotaulun on kooltaan 32mm. Lisäki pakkauksessa on kaunis ruusukultainen rannekoru (cuff small) ja tuo pieni ruusukultainen sydän.
Nämä on minulle ensimmäiset Daniel Wellington kello ja koru, ja onhan ne oikeasti tosi ihanat.

Kaikki Daniel Wellingtonin ystävänpäivän lahjapakkaukset ovat nyt -10% alennuksessa ja koodilla UUSIKUU saat vielä 15% lisäalennuksen tlauksestasi.
Tuo valitsemani pakkaus on sivun ensimmäine, eli CLASSIC PETITE ST MAWES + CUFF SMALL + SYDÄNKORU.

Ihanaa ystävänpäivän odotusta! ♡


hei hei, tammikuu

31.1.2019

Hei se on jo tammikuun vika! Huomenna helmikuu ja se tuokin sitten mukanaan jo kaikkea ihanaa laskiaispullista ystävänpäivään. Ensimmäisen Runebergin tortunkin söin jo eilen. Nam. Laskiaispullille on syytä raivata tilaa kalenterista jo pikapuoliin. Ja koko ajan päivät pitenevät ja valon määrä lisääntyy. Aika ihanaa, eikö vaan?!  Ja tiedättekö, jos eilen ei vielä kutittanut multasormea, niin tänään ainakin kutittaa. En millään jaksaisi odotella kevättä. Ja niitä daalioita. Ihan oikeasti! Pakko laittaa jo joitakin siemeniä multaan, ihan vain ensiavuksi!

Kaikista kevättouhotuksista huolimatta pitänee kuitenkin kiittää myös tammikuuta. Se on ollut hyvä,  parempi kuin hyvä hyvä. Tuli nukuttua pitkiä yöunia (paitsi viimeyönä, ja sekös muuten tuntuu) ja se kahdeksan tuntia ja ylikin mahtui liki jokaiseen vuorokauteen. Tammikuussa on tehty kivoja arkisia juttuja ja ehditty olemaan perheen kesken. On päästy hiihtämään ja nautittu muutenkin lumesta ja talvesta. On leivottu ja kokattu yhdessä, ja juhlistettu kahdentoista vuoden takaisia kihloja. On ollut ristiäisiä, syntymäpäiviä ja kaikkea muutakin kivaa, mikä rikkoo arkea. Ja sitten kuitenkin on ollut sitä ihan tavallista arkea. Sitä kuitenkin kaikkein parasta osaa elämästä. Jos tulevatkin kuukaudet ovat yhtä hyviä, vuosi 2019 tulee olemaan täyttä kultaa.

Vielä irtosi pari amarylliksen varttakin maljakkoon. Sitten ne taitaa olla tältä talvelta kukitettu ja pienemmät sipulit pääsevät vuoroonsa. Kukkia helmikuun kunniaksi, olkoon vaikka niin.

Puutarhatöinä voisi kai tässä kohtaa vuotta pitää myös lumihommia. Viskelin nimittäin tänään lapiolla kasvihuoneen seinustat tyhjäksi ja tiputtelin lasikatolta lumet alas. Viikonlopulle on luvattu plussakelejä, joten nyt tuo oli vielä aika köykäistä hommaa. Ja, eipä ainakaan käy kasvarille köpelösti. Siinä lumitöitä tehdessä mietin sitäkin, että tavallaan jokainen lapiollinen on sitten vähemmän lunta siinä kohtaa vuotta kun olo on vielä malttamattomampi.

Mutta nyt reppu kuntoon ja kahvakuula kainaloon. Kivaa iltaa teillekin! ♡