anna unelmille aikaa

20.6.2018

Yhteistyössä / Willab Garden


Hei ihanat! Lisää pionikuvia taas, tällä kertaa kukkia matalammilla varsilla ja kera jättipoimulehden kukintojen. Mutta on mulla hiukan muutakin. Nimittäin vähän unelmista ja yhden unelman täyttymisestä. Koska mitäpä elämä olisi ilman unelmia!

Olin jo teini-iässä kauhean kiinnostunut sisustamisesta, ja kun postilaatikkoon jo parikymppisenä kolahti Lantliv ja Country Living, mulla oli vahva visio tulevaisuuden kodistani. Mikä oli muuten myös jokseenkin vähän noloa, koska kaikkien ystävieni mielestä moinen maalaisromantiikka oli varmasti ihan totaalisen paksua soopaa. Mutta siinä missä muut haaveilivat sellaisesta Ikean copy paste -sisustuksesta kaupunkikotiin, oman mieleni oli vallannut jo natisevat puulattiat. Tiedättekö, kun 10 vuotta sitten aloitin kirjoittamaan blogia, en kertonut ikääni julkisesti. Minua hieman nolotti tuossa sisustuskategoriassa olla niin nuori ja vasta ensiasuntoa sisustamassa. Nykyisin olen blogimaailmassa varmaan jokseenkin jo yli-ikäinen. 😀

Kymmenen vuotta sitten me tosiaan laitettiin ensimmäistä omaa kotia ja valkoiset puulattiat jäivät vain haaveeksi. Mutta syvällä sisälläni uskoin, että tuokin unelma joskus toteutuisi, ja joka kerta kun vipsuta villasukissani meidän nykyisillä lattiaoilla, koen olevani todella onnellinen. Koska onnellinen olen juurikin kotona. Täällä on ne kaikki haaveet ja unelmat, jotka olen aikanaan taskuihini tallettanut. Vanha talo, iso puutarha, perhe jne. Ei ne unelmat aina heti täyty, mutta kun niihin pitää jaksaa uskoa!

Joskus 2000-luvun alussa (2004 tai 2005) kävin opiskeluporukalla Tukholman puutarhamessuilla. Luoja, mutta kuvasin silloisella (ihan ensimmäisellä) digikamerallani satoja kuvia kaikesta ihanasta. Jos olette joskus kyseisillä messuilla käyneet, tiedätte, että se on kuin taivas kaltaiselleni unelmoijalle. No, tuolla messuilla sain kuitenkin yhden unelman lisää, nimittäin kasvihuoneen! Niitä kun oli messuilla paljon, ja jopa lempilehtieni messuosastot olivat ihania kasvihuoneita. Edelleen mulla on tallessa Drömhem och Trädgård -lehdet, jotka ostin tuolta kotiinviemiseksi. Niitä kun ei saanut meiltäpäin. Ja kasvihuoneita oli myös noissa lehdissä. Ihania maalaiskoteja, magnoliapuita ja suloisia kasvihuoneita.

Oma kasvihuoneunelmani ei koskaan muodostunut kasvien kasvattamisen ympärille. Ei, mulle kasvihuone oli jotain ihan muuta. Se oli kesäisiä kahvikestejä ja myöhemmin nuo kahvikestitkin ovat vaihtuneet kesäiltojen viinilasillisiin ja iltoihin ystävien seurassa. Mun unelmien kasvihuone on aina ollut sekoitus kukkia, yrttejä ja olohuonetta. Ja tiedätte varmaan ne Pinterestissä olevat ihanat kuvat, joissa kasvihuone on koristeltu jopa jouluun. Niitäkin olen tallettanut yhteen kansioon aikamoisen määrän.

Me ei edelleenkään asuta missään pitsihuvilassa Ruotsin maaseudulla, mutta olen tosi onnellinen täällä meidän punaisessa “tuvassa”. Yksi puute meillä on kuitenkin aina ollut ja se on kunnollinen terassi. Pallottelimme joskus ajatusta pianohuoneen seinän puhaisusta, pariovien asennuksesta ja kunnollisen taressin rakentamisesta talon ainoalle ehjälle pitkälle seinälle. Pahus vain, kun tuo seinä on juurikin pohjoisen suuntaa. En myöskään syty valokatteista, vaan mielestäni vanhan talon kylkeen rakennetun terassin tulisi olla samaa sarjaa itse talon kanssa. Pohjoisella seinustalla tuollainen terassi olisi pimeä ja varjoisa ihan mihin aikaan päivästä tahansa. Toinen talomme pitkä sivu on pihaan johtavan ajoradan vieressä, ja terassin rakentaminen siihen johtaisi ajokaistan totaaliseen muuttamiseen. Kun kotimme on vielä miltei kiinni maantiessä, terassin sijoittaminen talon kylkeen järkevästi on liki mahdotonta. Ja ehkä se on myös syy siihen, että sellaista talossa ei edelleenkään ole. Ei meidän, eikä edellisten omistajien toimesta. (Meidän pihan pystyy hahmottamaan ehkä parhaiten tämän postauksen pohjakuvasta.)

Kun ajatukset joka kesä karkaavat siihen katettuun tilaan, jossa olisi suojaisaa pitää puutarhakalusteita ja istua vaikka pienellä sateellakin tai kesäiltoina, tuntuu kasvihuone luontevalta ratkaisulta. Ja onhan meillä tosiaan toinen tontti vallan rakentamatta. Niinpä olemme pikku hiljaa alkaneet miettiä erilaisia kasvihuonevaihtoehtoja. Jokseenkin ne kaikkein romanttisimmat unelmat ovat vuosien varrella karisseet, ja unelmien kasvihuone on muodostunut minun ja puolisoni yhteisistä mieltymyksistä. Toki ensin on pitänyt miettiä, että miten päin ja mihin tuo kasvihuone laitetaan.

Romanttisen valkoinen kasvihuone on vaihtunut ajatuksissani johonkin vähemmän romanttiseen, mutta kuitenkin sellaiseen maalaistyyliseen kasvihuoneeseen. Oikeastaan yksi ainoa asia joka ei ole muuttunut on se, että haluan kasvihuoneeseen sokkelin. Sellaisen vajaan metrin korkuisen kivijalan, jonka ulkopuolelle voi istuttaa vaikka pionin tai yrttejä ja jonka viereen voi kasvihuoneessa kasata erilaisia ruukkuja. Ja tietenkin kasvihuoneeseen pitää kasvien lisäksi mahtua myös istumapaikkaa. Mielellään useammalle hengelle, jotta tila todella palvelee terrassin lailla myös oleskelutilana.

Pari päivää sitten laitoinkin Instastoryn meidän tämän kesän luetuimmista lehdistä. Ne on nuo Willab Gardenin kasvihuone-esitteet, joita meillä on selailtu edes ja taa. Ja nyt meillä on vihdoin myös ihan oikeat piirustukset siitä kasvihuoneesta, joka meille tulee! Ja se on ihana! Unelma, johon on oikeasti kannattanut jaksaa uskoa!

Noissa kuvissa ei nyt ole vielä juuri sitä meidän kasvihuonetta, mutta laitan kyllä siitäkin luonnoskuvia. Ja syksyllä saatte sitten varmasti kasvihuonepostauksia enemmän kuin oikeasti edes haluatte. Ja aion todellakin juoda jouluna alla höyryävän glögin kasvihuoneessani. Yhteistyössä Willab Gardenin kanssa kirjoitan teille myös kasvihuoneen pystyttämisestä ja kaikesta siitä, mitä kasvihuonetta valittaessa ja rakennettaessa kannattaa ottaa huomioon. Nyt kuitenkin vielä pioneja. Koska niistäkin olen aina unelmoinut, ja nyt niitä todellakin on!

Ihanaa iltaa! ♡

 


Hyvä vuosi 2018

07.10.2017

Hello hello!

Tämän päivän ohjelmassa on niin kirjastokäyntiä, kuin mummulavierailuakin, joten ajattelin pitää vähän vapaapäivää blogijutuista. Jotta kuitenkaan ei ihan hiljaiseksi menisi, mulla olisi teille taas kiva pikku arvonta! Sain nimittäin Fridalta Hyvä Vuosi 2018 kalenterin!  Koska jälleen kerran jaettu ilo on vähintään kaksinkertainen ilo, arvon yhden kalenterin myös teidän kesken.

Vaikka vuosi 2018 on vielä pitkän matkan päässä, tulevaan voi kuitenkin jollakin tapaa valmistautua, ja mikäs sen mukavampaa, kuin uuden kalenterin tyhjien sivujen ihailu. Ja voihan sinne vaikka valmiiksikin jotakin raapustaa itselleen. Esimerkiksi kivoja oivalluksia, jotka voisivat tuoda iloa myös tulevaan.

Taas on Frida koonnut kalenterin täyteen kauniita kuviaan, ja samalla kun hoituu arjen organisointi, mahtuu kalenterin sivuille paljon muutakin. Kirjasta löytyy sivuja esimerkiksi näillä otsakkeilla:

Mitä tekisit juuri nyt, jos saisit ihan itse päättää?
Ihaninta juuri nyt:
Haluan oppia:
En ikinä enää:

Tavallisen ajanhallinnan lomassa voi siis täyttää myös kiitollisuuspäiväkirjaa, tai harjoittaa pientä itsepohdiskelua, parempaan oloon sekä mieleen pyrkien.

Jos Hyvä vuosi 2018 kiinnostaa, ja haluaisit samannimisen kalenterinkin, niin jätä kommentti tähän postaukseen. Sovitaanpa vaikka niin, että taas kaikki ennen ensi viikon sunnuntaita (15.10.) tulleet kommentit ovat mukana kisassa!

Leppoisaa lauantaita! ♡

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna


(materia)list

10.1.2017

Hei ihanat! Jottei liian henkeväksi menisi, palataan materialistiseen maailmaan, sillä onhan niitä unelmia ja haaveita silläkin puolella. 🙂

Rakastan tehdä listoja. En ehkä niinkään tekemättömistä töistä (kuten ehkä pitäisi), vaan enemmänkin kaikista kivoista jutuista. Aika usein listani ovat kuvapainotteisia, oikeastaan enemmän moodboard -tyyppisiä. Toisaalta voisi ajatella, että esimerkiksi Pinterest on yhdenlainen listaustapa. Asioita joista tykkää, ja juttuja, jotka inspiroivat.

Monet haaveeni ja toiveeni keikkuvat noilla listoilla vuosikausia – yksinkertaisesti sitä jättipottia ja äkkirikastumista odotellessa. Toisaalta, olen melko kiintynyt tavaroihin ja huonekaluihin, sillä monet ovat unelmia ja haaveita, joiden toteutumista on joutunut vähän odottelemaan. Uskonkin, että arvostus asiaan kuin asiaan syntyy siitä, että mikään ei tule sormia napsauttamalla. Yhtä kaikki, listojen tekeminen on kivaa, mutta samalla se järkeistää niitä asioita, joita oikeasti haluaa tai tarvitsee; oli kyse sitten materiaalista tai immateriaalisesta unelmasta.

Tajusin tässä juuri, että blogissani kuitenkin harvemmin on mitään kuvakollaaseja, ja ajattelin, että asiaan voisi tehdä pienen muutoksen. Listasin nimittäin juuri muutaman sisustushaaveen alkaneelle vuodelle. Heti kättelyssä voinen sanoa, ettei tämä lista tule toteutumaan tänäkään vuonna, mutta hei, se ei ole jutun pointti! 🙂

materialista2017

Flos 265, -valaisin, jota ei yksinkertaisesti voi olla ihailematta. Luonnollisesti se löytyy myös omalta haavelistaltani.
Haaveissani on myös jo pitkään ollut vitriinikaappi olkkariin. Oikeastaan haaveilen jostakin vanhasta kaapista, sellaisesta sopivan rouheasta. Juuri sitä täydellistä yksilöä ei kuitenkaan ole vielä tullut eteeni, ja ehdotinpa jopa miehelle vanhojen ikkunoiden metsästystä ja sopivan kaapin kyhäämistä itse. Tämä kaappi on Elloksen valikoimista.
Bestliten BL1 pöytävalaisin on ollut haaveissani jo vuosia. Välillä väritoive vaihtuu, mutta mustan ja kromin yhdistelmään palaan aina uudelleen. En edes tiedä, sopisiko valaisin meille, mutta ikisuosikkina se koreilee listallani vuodesta toiseen.
Tänäkin vuonna haaveilen uusista sohvista. Valkoisen howard -tyylisen sohvan rinnalla unelmissani on kulkenut Tine K:n sulavalinjainen yksilö. Kotimainen Hakola valmistaa hyvin saman tyylistä Filippa-sohvaa, joka tietenkin miellyttää myös kotimaisuutensa vuoksi.
By Lassen Kubus -kynttilänjalan suurempi versio kummittelee ajatuksissani viimeistään syksyisin. Pidän edelleen tuosta kuutiomuotoilusta, joka pääsee oikeuksiinsa vanhan ja rouhean pinnan rinnalla.
TON-tuoli nro 30 on kuitenkin tämän hetkisistä haaveistani ehkä suurin. Haaveilen rottinkisesta istuinosasta, joka kuitenkin mietityttää lasten ja kissojen vuoksi.
Tuolihaaveeni numero 2 on valkoinen Bertoian Diamond. Siihen kun laittaisi kauniin, ruskeansävyisen lampaantaljan, yhdistelmä hipoisi lähestulkoon täydellistä!
Marmori on listallani viimeisenä, sillä sen muotoa en pysty vielä hahmottamaan. Olen nimittäin yrittänyt törmätä unelmieni sohvapöytään, mutta sellaista täydellistä yksilöä en ole vielä siitäkään tavannut. Kaikki marmoriset pöydät ovat joko liian kruusattuja tai liian moderneja. Niinpä haaveissani on matala rouhea puupöytä, ja sen päälle suuri marmoritarjotin. Tätä komboa on vaikea selitää, mutta näen sen jo mielessäni! 🙂

Noin äkkiseltään haavelistani näyttää kovin modernilta, mutta oikeasti olen edelleen rustiikin pinnan ystävä. Tykkään ajan patinasta ja vanhoista esineistä, mutta samalla ajattomista ja vähäeleisistä jutuista. Alla muutama aivan täydellinen esimerkkikuva Helt Enkelt -blogista.

helt-enkelt

Kuvat: Helt Enkelt

Muita unelmien ja haaveiden listaamiseen hullaantuneita?

Ihanaa päivää!

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna


daydreaming: bedroom

16.9.2015

Niinhän se yleensä menee, että silloin kun olis hyvä draivi päällä ja maalit sun muut työkalut leviteltynä pitkin lattioita, tuleekin jotain muuta. Tällä kertaa tuli oksennustauti, ja vaikka omalta osaltani yökötys loppuikin, niin olo on kyllä hutera kuin mikä. No, onneksi nämä taudit ovat pikaisia vieraita, ja kohta ei edes muista, että tässä on jotain pientä maalaustaukoa pidetty.

No mutta ykästä mukavampiin juttuihin ja tällä kertaa projektiin makuuhuone. Tämä prokkis ei tosin ole vielä alkanut, eikä alakaan ennen kuin nämä nyt työn alla olevat jutut saadaan valmiiksi, mutta hyvin suunniteltuhan on ihan jo puoliksi tehty, joten aikani kuluksi olen vähän haaveillut tulevan makuuhuoneen lookista. Myöskin usko tämän projektin ajankohtaisuuteen lähitulevaisuudessa kasvoi noiden listojen myötä. Kyllä ne kaikki tästä – pikkuhiljaa!

Jossain kohtaa vieraannuin ihan täysin Pinterestistä, mutta nyt kun pää on täynnä suunnitelmia, huomasin sen jälleen palvelevan paremmin kuin hyvin. Onhan Instagram myös täynnä inspiroivia kuvia, mutta pinnaamalla ne just itseä puhuttelevat, saa talteen parhaat inspikset. Niinpä olen viime päivinä taas kunnostautunut Pinterestin käytössä. Pinterest-tauluni löytyvät täältä, ja makuuhuonetaulu, josta kaappasin nyt muutaman screenshotin, löytyy täältä.

Nappasin kuvia katsellessani muutaman jutun, johon oma silmä tällä hetkellä tarttuu. Alla pieni lista, jonka kanssa aion siis tulevaisuudessa ryhtyä makuuhuonetta sisustelemaan.

Luonnolliset värit: Valkoisen, beigen ja harmaan sävyt…
Luonnolliset materiaalit: Puu, pellava, puuvilla, lampaantaljat, juutti…
Kalkkimaalatut seinät.
Matala vuode / tai ei ainakaan alhaalta avoin vuode.
Erilaiset vuodekatokset (pölyongelma?), korit, bambuhuonekalut, cotton lamp, valkoinen lattia…

makkari 2 makkari 1 makkari 4 makkari 3

Jeps, mutta nyt takaisin tähän päivään, ja jos vaikka vähän saisi maalattuakin.

Kivaa keskiviikkoa!


{ joskus tökkii }

12.2.2015

Tiedättekö ne päivät, kun tuntuu, että oikein mikään ei mene putkeen. Kahvimukit kaatuu, tiputtelet tai rikot tavaroita, olet myöhässä, kompuroit ja tukkakin päättää elää omaa eläämänsä – kaikista käsittelyistä ja kemikaaleista huolimatta. Noh, mulla on ollut koko viikko vähän tätä! Tähtikuviot eivät kai ole kannaltani kovinkaan suotuisassa asennossa. Nyt ollaan torstaissa, ja mulla on se fiilis, että hitto en tee enää yhtään mitään, kun kaikki menee mäkeen kuitenkin. Aamulla hajosi blenderi, ja se 1,5 litran lasikannullinen vihreää mönjää levisi nätisti keittiöön. Teki mieleni itkeä, mutta ei siitä nyt sen enempää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ei saa jäädä tuleen makaamaan, totesi Kariluotokin aikoinaan tantereella, joten eteenpäin pitää vain potkia. Koska viikko on tähän mennessä antanut aihetta epäillä, ettei ehkä kannata avata kymmenen litran maalipurkkia ja kiivetä tikkaille, päätin, että käytän nämä viikon kaksi viimeistä arkipäivää turvallisesti pehmustetulla alustalla istuen ja lähinnä aivotoimintaan keskittyen. Toisin sanoen, inspiroidun, haaveilen ja suunnittelen. Tarkennettakoot sen verran, että sähköjuttujen suunnittelun kippasin nyt muiden niskaan, ihan vaan kun tuli sellainen fiilis, että se voisi olla tässä kohtaa turvallisempaa. 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aika harvoin tulee enää ostettua sisustuslehtiä (kiitos Pinterestin, Instagramin ja blogien), mutta uusimman Vakre Hjem & Interior -lehden suhteen en voinut vastustaa kiusausta. Monta kiinnostavaa juttua samoissa kansissa. Ihania jalkalistoja, kauniita kalkkimaalattuja seiniä ja kiva verhoideakin, joka on toteutettava. Kaikki toteutukset tosin jätän siihen asti, kunnes nämä vibat muuttuvat paremmiksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kevätsahrami, eli krookus, tarttui mukaan taannoin Ikean reissulta. Pitää varmaan lähteä uudelleen viherostoksille, sillä muuten tämä kevätkukkien myynti on vielä aika heikoissa kantimissa.

Loistavaa torstaita teille – ja, ehkä mullekin vähän! 😉


{ unelmana kaunis pihasauna }

09.4.2014

Lupasin teille remppapostausta, ja kuvia, jollaisia blogissa ei yleensä näy. Eli, niitä surullisen kuuluisia ennen-kuvia. Remonttikohteena on nyt pihasauna ja sen pukuhuone, ja ajattelin, että pääsette seuraamaan projektia nyt ihan alusta asti!
Pääsin mukaan täällä blogeissa jo näkyneeseen K-Raudan ja Indiedaysin Kodin unelmia -kampanjaan. Sain esittää oman remonttihaaveeni ja K-Rauta tuli avukseni sen toteuttamiseen.Myönnän rehellisesti, että hakiessani mukaan tähän kampanjaan, sauna ei juuri käynyt mielessäni. Kuten tiedätte, meillä riittää sitä remontoitavaa täällä sisätiloissakin vaikka kuinka. Ei oikeastaan ole huonetta jonne apu ei kelpaisi!
Siitä, miten kuitenkin päädyin saunan pieneen pintaremonttiin, ajattelin kertoa teille hiukan enemmän!

sauna ennen 7

Kuten blogiani pidempään seuranneet hyvin tietävät, vanha talo oli pitkään unelmani, ja perheemme on tietoisesti kulkenut kohti tätä unelmaa. Oli väliaikaisasumista, etsintää, pettymistä, ja lopulta se haaveen toteutuminen; Oma punainen tupa!
Muistan kuin eilisen päivän, sen kesäillan kun saavuimme katsomaan taloa ensimmäistä kertaa. Oli sattumien summa, että koskaan pääsimme tälle näytölle, siitäkin kirjoitin teille aikanaan kaikki on mahdollista -postauksessa.
Mutta, kun silloin aikanaan saavuimme taloa katsomaan, ei asia ollut heti täysin selvä. Kierrettyämme sisätilat luin mieheni kasvoilta sanan EI. Pitkän yhteiselon jälkeen olen oppinut, että tuota ei-reaktiota on aika vaikea mennä muuttamaan. Mieheni on, no sellainen perus periaatteen mies. Kun asia on päätetty, se on päätetty.
Sirryimme kuitenkin  vielä katselemaan talon ulkorakennuksia, joissa tämä saunakin sijaitsee. Siellä se sitten iski. Nimittäin ne sanat “Tämä on meidän koti, me otetaan tää!” Ja, ne sanat tulivat mieheltäni!

sauna ennen 5

En ole koskaan itse ollut saunojaluonne. Tai ehkä en vain ollut koskaan nauttinut tavallisen sisäsaunan tukahduttavasta kuumuudesta, joka tuli sähkökiukaasta. Mene ja tiedä, kai saunamakujakin voi olla monia. Nyt täytyy myöntää, että tämä sauna on herättänyt sisäisen saunatonttuni henkiin, ja tämän oman saunan löylyistä nautin ihan uudenlaisella tavalla. Sauna ei kuitenkaan ole itselleni se tärkein juttu, mutta se on sitäkin tärkeämpi miehelleni. Jo pelkkä saunan lämmittäminen tuntuu olevan retriitti, jonka veroista on vaikea löytää. Miksi siis en unelmoisi saunatilojen remontoinnista, kun tiedän, miten tärkeät ne on miehelleni!

sauna ennen 8

Nappasin joitakin kuvia saunasta ja sen pukutilasta, ja sovimme ajan Porin K-Rautaan, joka luonnollisesti on meitä lähinnä. Aika nopeasti puhuimme samaa kieltä myyjän kanssa, joka kertoi myös itse kunnostavansa vanhaa taloa. Myyjän vaivihkainen kysymys, “mitä olin ajatellut vanhoille oville”, paljasti samanhenkisyytemme. Ovia ei tietenkään mennä pilaamaan, vaan mielummin korostetaan!

Edellinen asukas on vaihtanut saunaan lauteet, jotka ovatkin rakenteellisesti oikein hyvässä kunnossa. Saunaa on kauttaaltaan myös käsitelty tummanruskealla värillä, mutta muuten kaikki onkin useiden vuosikymmenten takaa. Kuten esimerkiksi ehtakeltaisenvihriäiseksi kuvailemani betonimuuri kiukaan takana, ja 1970-lukua henkivät verhot pukutilassa. Joo, en jaksanut viime kesänä nähdä vaivaa edes niistä. Työnsin koko saunan ajatuksistani.
Mutta nyt mun päässä on selvä suunnitelma! Värimaailmassa mennään hillitympään, ja sauna raikastetaan vanhaa kunnioittaen valkoisen, harmaan ja hiilenmustan sävyissä! Sauna tulee saamaan uuden elämän ja raikkaan ulkonäön. Olkoon se vaikka pieni kiitos miehelleni tästä kodista, ja kaikista niistä tunneista, jotka hän on kuluttanut melko itsekäitäkin unelmiani toteuttaessa!

saunan värikartta

Alapuolelta voitte aukaista lisää näitä karuja todellisuuskuvia saunan tämänhetkisestä tilanteesta.

 Tätä pintaremppa ja sisustusprojektia pääsette nyt seurailemaan täällä blogissa.
Mutta, koska uskon, että aika monella muullakin on pieni unelma kodin laittamisesta, pienestä remontista tai sisustamisesta, pyydän teitä jakamaan omat haaveenne ja unelmanne!
K-Raudan Facebook-sivuilla on nimittäin käynnissä Mistä unelmoit kotonasi -kilpailu. Kilpailu on voimassa 16.4. 2014 asti, ja jaossa on viisi kappaletta 100 euron lahjakortteja K-Rautaan! Kannattaa siis osallistua!

k_rauta_ban_900x300

K-Raudan kilpailusivulle pääset tästä ja ylläolevan kuvan kautta.

Toki minäkin kuulen mielelläni unelmistanne ja haaveistanne! 🙂


{ kesähaaveiluja }

22.4.2013

 Ihan pikkuinen katselmus kesään ja puutarhahaaveiluihin. Ollaanhan kohta jo toukokuussa, joten nämä asiat alkavat olla ajankohtaisia.

Kasvimaata ei puutarhassamme vielä ole, joten sellaisen perustaminen on tämän vuoden tehtävälistalla. Suuren maan sijaan, ajattelin tällä kertaa olla kaukaa viisas ja helpottaa kitkemistä jakamalla kasvatusalueet heti pienemmiksi. Kekkilän viljelylaatikko olisi helppo valmis ratkaisu, mutta voi olla, että tässä kohtaa säästetään, ja käytetään varaston jämälautoja.

summer2

Ruukkupuutarhaan päätyvät mitä todennäköisemmin ne jokavuotiset suosikkini: Margetat, laventelit, oliivi, mårbackat jne. Uusia ruukkuja pitää hankkia, ja oikein kivan näköinen yksilö, sekä edullisia kesäkukkia löytyi Ikean sivuilta. Plantagenin oliivipuu odottaakin jo ulkoilukelejä.

summer1

Rikas mies jos oisin…. Kekkilän vihervajan ostaisin! Olen alusta asti pitänyt noiden kasvihuoneiden ulkoasusta. Varsinkin tuo Vihervaja Sato on aina ollut mieleeni. Kasvihuoneessa pitää olla tilaa, ja pieni vajaosa riittäisi kyllä kuokille ja kintaille.

summer3

Jos vihervaja kuuluu osastoon “haaveet, jotka tuskin koskaan toteutuvat”, voisi mukava tuoli tai riippumatto olla vielä ihan toteutettavaakin luokkaa. Bloomingvillen riippumatton ripustaisin mielelläni löhöpaikakseni ja Ikean lepotuolista ajattelin itseasiassa vihjata, kun tulee puhe äitienpäivästä. Hinta on melkoisen kohtalainen, ja harmaaksi käsitelty tuoli istuisi mitä parhaiten suuren puun katveeseen.

4

Mutta kuten muuallakin, luodaan puutarhan viimeinen silaus pienillä yksityiskohdilla. Mukava ja kevyt pitsipeitto on helppo sujauttaa suureen korikassiin, ja mukaan mahtuu vielä vaikka kirja tai radio. Selän taakse suloinen tyyny, jonka raaskii ottaa ulkokäyttöönkin, ja pimeneviä loppukesän iltoja ajatellen kaunis lyhty.
Yrtit nakkaisin mielelläni myös ruukkuihin, jotka toimivat talviajan sisälläkin. Pienet, mutta tukevat ruukut sopivat esimerkiksi basilikalle, joka ei kesäämme täysin ulkosalla siedä.
Pienen ja edullisen korin käyttötarkoitus löytyisi luonnonkukkien kantamisesta tai sadonkorjuusta.

summer5

Että sellaisia. Mutta ensin pitäisi saada haravoinnit suoritettua, hankkia ruohonleikkuri ja hoitaa kaikki muu pakollinen pihatyö ja hankinta. Lopulta voi olla, että lepotuolille ei kovinkaan paljoa käyttöaikaa tänä kesänä jää. Mutta haaveita pitää olla, eikös!? Ja kesiäkin on toki edessä, eli mitäs näistä stressailemaan.

Aurinkoista kevätviikon alkua kaikille!

(Kuvat lainattu valmistajilta. Osa linkeistä vie suoraan ostopaikkoihin.)


{ kolottaa }

18.2.2013

Ja kolottaakin pahasti! Nimittäin kahvihammasta!
Jos raskausaikana tuli ihan kahvittomiakin päiviä, niin nyt otetaan kyllä takaisin ja urakalla. Kahvia kuluu niin aamuisin, päivisin kuin iltaisinkin. Kahvi antaa voimaa ja piristää, mutta myös lohduttaa ja toimii hyvänä ystävänkorvikkeena hiljaisena iltapäivänä.
Kahvikone on edelleen haavelistallani. Tai oikeastaan se on “hankitaan kunhan tästä rikastutaan -listalla”. Koneita ja laitteita on maailma pullollaan, mutta esteetikkona minä tietysti tuijotan toimintojen lisäksi myös ulkonäköä. Olen hiukan sitä mieltä, että jos itsensä maksaa kipeäksi, pitää rahalleen saada myös kaunista vastinetta. Hintahaitariahan espressokoneilla riittää, ja koneita on moneen makuun. Toiset vannovat itse jauhetun kahvin nimeen, toiset oikaisevat mielellään kätevillä kapseleilla. Makuasia – kuten kahvi yleensäkin.
Keittiöhaaveiluiden ohessa kokosin muutaman varteenotettavan kahvikonevaihtoehdon. Sanotaanko, että mun ehdoton top nelonen. Hintahaitaria näissäkin, ulkonäköä yhdistää retrohtava muotoilu ja väritys.

KitchenAid ArtisanAscaso Dream, Francis Francis x1, Nespresso Maestria
kuvat valmistajilta

Kertokaa ihmeessä kokemuksia näistä minulle, ja muillekin asiasta kiinnostuneille!
Päikkärit jäi nukkumatta, joten iso mukillinen piristystä on jälleen paikallaan….


{ blogivuoteen 2013 }

01.1.2013

Uusi vuosi ja uudet kujeet, niinhän sitä sanotaan. Mitään järisyttävän suurta ja uutta ei taida olla oman blogini osalta tiedossa, ja kuten jo eilen kirjoitinkin, niin on oikeastaan parempikin. Pitäydytään vanhassa ja korkeitaan hiotaan ja parannetaan sitä!
Sisustusta ja oman kodin rakentumista pikku hiljaa, huone kerrallaan. Puutarhaa, lapsiperheen arkea, vauvavuotta, elämää kotona ja kodin ulkopuolella, sekä sopivassa suhteessa turhanpäiväisyyksiä ja tyttöjen juttuja. Niitä toivon blogivuodelle 2013. Niin, ja tietysti toivon että alkanut blogivuosi kuluu seurassanne, kuinkas muutenkaan!


Henkilökohtaiseen elämääni toivon vuoden 2013 tuovan seesteisyyttä, rauhallisuutta, onnea, iloa ja terveyttä. Lupaan huolehtia paremmin itsestäni ja jaksamisestani – ja sitämyöden myös koko perheen hyvinvoinnista. Raastavat ja voimavaroja koettelevat ihmissuhteet aion korvata terveellä itsekunnioituksella ja todellisilla ystävillä.
Siinäpä niitä suurempia ja syvällisempiä ajatuksia alkaneelle vuodelle. Ei ollenkaan paha, että kerran vuodessa listaa nämäkin aiheet ylös. Suosittelen!

Kuvissa näkyy joululahjaa, jonka ostin itse itselleni. Lisää Tine K:n astioita, nyt mustavalkoisissa sävyissä. Tykkään niin kovasti! Astiat tilasin Grey&White -nettikaupasta. Kiitokset Katille, kaikki tulivat ehjänä perille!

Niin, ja edellisen kommentteihin vastailen illemmalla. Sen voisin luvata teille, että kommentteihin koitan jatkossakin aina vastata! 🙂 Kivaa vuotta 2013!


{ laukkuhaaveiluja }

09.11.2012

Uuden kameran hankinta karsi suunnitelmista parinkin laukkuhaaveen toteuttamisen, mutta synnytti tilalle uuden tarpeen. Ja todellakin tarpeen, sillä tottakai kunnon kamera vaatii kunnon laukun. Eikö? Lisäksi vielä se totuus, että uusi runko ei millään mahdu vanhaaan Canonin laukkuun, puhumattakaan parin objektiivin kuljettamisesta. Kyse ei siis ole turhamaisesta käsilaukkuhaaveilusta ollenkaan, noupnoup!
Jonkin aikaa kameralaukkuja googletettuani löysin pari tosi varteenotettavaa vaihtoehtoa – ruskeaa nahkaa tietysti.
Ensimmäinen (ja mun makuun ehdottomasti kaunein nahkainen kameralaukku jonka tiedän) löytyi täältä.


Ei sillä, tämän toisenkin vaihtoehdon kelpuuttaisin enemmän kuin mielelläni. Laukku nro 2 löytyi täältä.

Kiltti kiltti rakas Joulupukki; Ole olemassa, ja kuule toiveeni…!

Mahtavaa viikonloppua teillekin!

 

Kuvat lainattu valmistajilta