Kesän hygge

28.6.2017

Heipsutirallaa!

Luin juuri jostakin, että hygge sana koetaan jo äärimmäisen ärsyttäväksi. Samassa jutussa haukuttiin kaikki ne bloggaajat, jotka kuvaavat blogiaan elämänmakuiseksi. Liikutaan siis varsin heikoilla jäillä, mutta mennään nyt kuitenkin valitulla linjalla! Tilasin nimittäin tuossa jokin aika sitten pari keitto-/leivontakirjaa, ja hetken mielijohteesta tilaukseeni päätyi myös Hygge – Hyvän elämän kirja (Meik Wiking). Kirjaa on kuvattu hauskaksi ja rennoksi, joten ajattelin, että se oikein hyvää luettavaa kesän sadepäivinä. Toisaalta syksyä ajatellen, toisaalta ajattelin, että voisin kirjan opeilla ottaa ilon irti juurikin niistä sadepäivistä. Lisätään nyt vielä sekin, että Baltimoren sukuhaaran tragedian jälkeen on taas himputin vaikea keskittyä uusiin tarinoihin.

Mutta siis tuo Hygge -kirja ei ollut lainkaan huono hankinta ja siihen tulee varmasti palattua vielä moneen otteeseen. Opuksessa keskitytään oikeastaan elämän kaikkiin osa-alueisiin. Mukana on pukeutumista, sisustamista ja asumista, sekä leivontaa ja ruuanlaittoa. Kaikkea yhdistää tietenkin se hygge ote elämiseen. Ja vaikka monessa kohdassa sainkin hieman taputella päätäni oikeilla raiteilla olemisesta, huomasin myös, että täysin hyggeen elämäntapaan itsellänikin on vielä kosolti matkaa.

Kirjan takakansi valottaa sisältöä ja sen laatua näin:

Tanska mainitaan usein maailman onnellisimpana maana. Onnellisuuden selittää yksi asia: hygge.

”Hyggeä on selitetty läheisyyden luomisen taiteeksi, sielun viihtyisyydeksi, rauhoittavista asioista nauttimiseksi ja kaikeksi näiden väliltä. Oma suosikkini on kupillinen kaakaota kynttilänvalossa…”

”Jokainen tietää, mitä hygge on, kun sen kokee. Kyse on hyggestä, kun on käpertynyt rakkaansa kainaloon sohvalla tai syö fiilisruokaa parhaiden ystäviensä seurassa. Sitä on myös raikas aamu, jolloin ikkunasta tulviva valo on täydellistä.
Meik Wiking on paras mahdollinen opas kertomaan kaikille hyggeilyn saloista. Meik on kööpenhamilaisen Happiness Research Instituten johtaja, ja hän on tutkinut vuosikausia tanskalaista elämäntapaa. Tämä Meikin kaunis, innoittava kirja avaa tien hyggeilyn maailmaan. Aiheina ovat muun muassa oikean valaistuksen valitseminen, päivälliskutsujen suunnittelu, hygge-hätäpakkauksen luominen ja jopa pukeutuminen.”

(Meik Wiking – Hygge)

Viime päivät täällä on käperrytty aika tiukasti kotiin. Huomaan, että sateinen ja pilvinen sää ovat vaikuttaneet moodiini, vaikkakaan eivät pelkästään negatiivisessa mielessä. Vaatehuone on tullut siivottua, samoin muutama kaappi ja lipasto. Kaikki kuitenkin rennolla otteella sen enempää suorittamatta. Kun aikaa joutuu olosuhteiden pakostakin viettämään sisällä, paikkojen järjestely tuntuu luontevalta. Ja ainahan voi välillä istua alas ja nostaa jalat pöydälle! Tänään on kuitenkin tuntunut taas mukavalle paistatella auringossa, vaikkakin se vaatii villatakkiin käpertymistä.

Pahoittelut kaikille, etten ole olut kovin aktiivinen kommenttiboksin puolella. Lupaan korjata asian pikimmiten!

Kaunista ja rentouttavaa kesäiltaa!

Save

Save

Save

Save

Kevät keikkuen tulevi

24.4.2017

Sataa, paistaa, sataa, paistaa… ”Kevät keikkuen tulevi” pitää kutinsa tänäkin vuonna. Nimittäin juuri kun tulee keväinen olo, ja aurinko lämmittää mukavasti poskipäitä, pilvet valtaavatkin taivaan ja alas sataa räntää tai rakeita. Säästä huolimatta viikonloppuun mahtui keväistä tunnelmaa. Oli jumpan kevätnäytöstä, puutarhatöitä ja joitakin muita kevätvalmisteluja. Vappuviikonlopulle onkin sitten luvattu jo lämpimämpää säätä, joten elättelen toiveita oikein kunnon puutarhapäivästä. Kaipaan jo sitä ihanaa fiilistä, kun haravoidessa tulee niin lämmin, että pitää riisua teepaidalle. :)

Eilen lykittiin maahan vielä syksyltä jääneitä kukkasipuleita. Maasta kuitenkin puskee kovalla voimalla myös viime keväänä istutettuja sipulikasveja, joten eiköhän nuokin tuosta unohduksesta tokene. Miten se syksy onkin jotenkin niin vaikea! Joka vuosi jää jokunen sipuli jota ei vain tahdo saada maahan. Joko sataa, tai on liian kylmä. Niin, tai pimeä! Veikkaan kuitenkin, että se suurin syy on vain se syksyinen saamattomuus. Tekisi mieli olla sisällä lämpimässä ja rakentaa itselleen pesää. Kevät tuntuu siinä kohtaa niin kovin kaukaiselta.

Kevään tullen kellossa on eri ääni. Ulkona viihtyisi iltamyöhään, ja tekemistä keksii kyllä jatkuvasti. Lisäksi on ne suuret suunnitelmat, joita ei kuitenkaan ehdi yhden kevään aikana toteuttaa. Tänä keväänä aion kuitenkin toteuttaa sen yhden, joka on aina kevätkiireissä jäänyt tekemättä. Nimittäin piharakennuksen taakse joutomaalle tulee tänä vuonna pieni kukkapelto. Auringonkukkaa nyt ainakin, mutta voihan sekaan heittää myös vaikka kehäkukan siemeniä. Sieltä on sitten hyvä napsia maljakkoonkin vähän väriä.

Samalla kun ajatukset ovat kesässä ja kukissa, kääntyy katse väkisinkin myös omaan kotiin. Tuntuu jotenkin niin kovin värittömältä. Ehkä olisi aika kaivaa kaikki siniset tyynynpäälliset kaapista ja ottaa askel kesää kohti myös sisällä. En tahdo kuulostaa pessimistiltä, mutta aika kuluu kuitenkin niin nopeaan, että syksy kolkuttelee ovelle pikemmin, kuin ehkä haluaisinkaan. Tämä osa vuodesta on kuitenkin niin lyhyt, että siitä kannattaa ottaa ilo irti ihan koko rahalla! :)

Tänään on luvattu aurinkoista aina puolille päivin asti. Kenties päiväkahvinsa voisi jo nauttia lastauslaiturilla istuskellen!

Aurinkoa (ja aurinkoista mieltä) uuteen viikkoon!