Lukeminen kannattaa aina – joskus myös kuunteleminen

17.5.2017

Hiphei, keskiviikkoa! Kovin on pilvistä ja kylmää, mutta ei hätää. Viikonlopulle on luvattu kesää, joten sietäähän nämä viileämmätkin päivät tässä välissä!

Olen tässä viime viikkojen aikana löytänyt itselleni uuden (tai toisaalta vanhan) harrastuksen. Nimittäin äänikirjojen kuuntelun. Uutta hommasta tekee se, että nykyisin kirjat voi ladata vaikkapa puhelimeen, kun taas silloin joskus kouluvuosina äänikirja kuunneltiin C-kasetilta. Monta kesäpäivää vietettiinkin siskon kanssa äänikirjojen parissa. Äiti ja isä olivat töissä, ja me tytöt nautiskelimme Agatha Christien tarinoista Lars Svedberg lukemina. Mulle Svedberg onkin se ainoa oikea äänikirjojen ääni, vaikka täytyy myöntää, että vasta kuuntelemani Viveca Stenin uusin, ei sekään ollut paha.

Tässä kun muistelen noita äänikirjahetkiä sieltä nuoruudesta, näen silmissäni aika hyvin luonteeni, joka on pysynyt vuosien saatossa kohtalaisen muuttumattomana. Nimittäin meillä oli siskoni kanssa aivan erilaiset tavat nauttia ”satutunnistamme”. Sillä välin kun sisko makasi sänkyni päällä reporankana, minä puuhastelin kaikenlaista ja järjestelin tavaroitani. Posliinikissoista pölyt pois ja vaatekaappi ojennukseen. Kun huoneeni oli tiptop, vaihdettiin siskon huoneeseen ja jatkoin paikkojen oikomista siellä. :D

Tuossa pari viikkoa sitten huomasin äänikirjat älyttömän näppäriksi myös yksinäisen työpäiväni piristäjänä. Radiota en oikein osaa päivällä kuunnella, mutta kuvatessa ja kuvia käsitellessä äänikirja on ihan hyvä kaveri. Olen tainnut ennen viihdyttää itseäni puhumalla yksikseni, mutta nyt löytyi vielä parempaa tekemistä!

Olen totuttanut itseni lukemiseen, enkä edes osaa mennä nukkumaan ilman jokailtaista lukuhetkeäni. Nyt viimeiset reilu pari viikkoa olenkin maannut sängyssä ja kuunnellut iltasatua valmiiksi luettuna. Ei paha sekään. Toki edelleen olen enemmän lukija kuin kuuntelija; Ihan jo siistäkin syystä, että lukeminen pakottaa siihen paikallaan olemiseen ja rauhoittumiseen kuuntelemista paremmin. Mutta ei nuo äänikirjatkaan huonoja ole. Esimerkiksi kesähuoneen maalaus sujuu varmasti mukavasti Agatha Christien seurassa! Noita vanhoja tuttavuuksia olenkin tässä jo pari taas kuunnellut, ja se Svedbergin ääni kuulostaa muuten edelleen yhtä hyvältä korvaani. ”Mikseivät he pyytäneet Evansia?”…. Ai että, ihan tekee kylmiä väreitä!

Tuntuu, että näin keväällä puhutaan aina siitä, miten dekkarit kuuluvat olennaisesti kesälukemiseen. Itse olen kyllä dekkarityttöjä ihan vuoden läpeensä, vaikka joskus toki on hauska lukea myös esimerkiksi tietokirjallisuutta. Se toimii vähän samoin kuin kahvinpapujen nuuskiminen hajuvesihyllyllä. Nollaa aivoja. Joskus myös nollaukseen tarvitaan juurikin se vanha ja tuttu Christie tai Maria Lang. Nämä toimivat parhaiten silloin, kun on tullut luettua pitkään yhden kirjailijan teoksia ja pitäisi vaihtaa uuteen.

Nuo kuvissa näkyvät kuulokkeet sain bloginäkyvyyttä vastaan ruotsalaiselta Sudiolta. Oikeastaan heidän yhteydenottonsa tuli ihan kuningasaikaan, kun taistelin juuri korvieni tilavuuden ja puhelimen mukana tulleiden nappien kanssa. Mulla on jotenkin älyttömän pienet korvat, eikä nuo iPhone-napit tunnu oikein toimivan. Ne pysyvät sängyssä maatessasi juuri ja juuri korvissani, jos maltan pitää pääni täysin paikallaan. Sudiollakin on nappikuulokkeita, mutta olen jo pitkään haaveillut oikeista mikkihiirikuulokkeista, ja niinpä valitsin nämä valkoiset ihanuudet. Nopeasti googlettelin tuotearvosteluja, ja näiden äänentoistoa  ylistettiin monessakin paikassa. Täytyy sanoa, että en ole itse mikään hifi-Liisa, enkä osaa juuri kuin sanoa, kuuluko ääni kauniisti vai ei, mutta mieheni joka on näissä asioissa pikkuisen vaativampi, oli ryöstää kuulokkeet itselleen heti niitä testattuaan. On kuulemma älyttömän selkeä alapää, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. :D
Tässä samalla kun on tullut ihmeteltyä C-kasettien vaihtumista ladattaviin tiedostoihin, voinen ihmetellä tätä maailman kehittymistä myöskin langattomuuden suhteen. On nimittäin aikas ihana pitää kuulokkeita korvillaan, kun kaulalla ei risteile ne piuhan paholaiset.

Mutta hei, jos olette kuulokkeiden tarpeessa tai mietitte lahjaa kevään sankareille, sain teille alekoodin Sudion verkkokaupaan!

Koodilla sudio_uusikuu saat 15% alennuksen Sudiolta tekemääsi tilaukseen.

Tänään käytiin Klaaran kanssa kirjastossa hakemassa hiukan uutta lukemista, ja laitoinpa myös varaukseen Donna Leonin ja Alan Bradleyn uusimmat. Jotkut kirjat täytyy kuitenkin nauttia ihan sillä perinteisellä tavalla. :)

Mutta nyt me jatketaan taas Viisikoista nauttimista lasten kanssa. Lupasin syksyllä Niilolle, että kun Viisikot on luettu, lainataan tädiltä sarjan DVD:t ja ne onkin olleet ihan kivaa puuhaa tässä kotona ollessa. Silti tuntuu ihanalle, kun 8-vuotias ilmoittaa, että kirjat oli kyllä silti parempia! ♡

Ihanaa keskiviikon jatkoa!

Tallenna

Tallenna

Makuuhuoneen uusi jättiläinen ja kesäisempi fiilis

16.5.2017

Ihanaa tiistaita! Avasin makuuhuoneesta aamulla ikkunan, ja jotenkin se kepeä tuulenvire (jossa ei nyt ollut mukana mitään isompia maalaistuoksuja :D) sai koko huoneen tuntumaan kovin kesäiseltä. Iso tekijä on myöskin tummien vuodetekstiileiden vaihtaminen valkoiseen. Koko talvi mentiin samoilla lakanoilla (toki ne pestiin ja rummutettiin välillä!), mutta nyt viikonloppuna päätin aloittaa kesäkauden tässäkin, ja kaivoin valkoiset pellavalakanat liinavaatekaapin uumenista. Tulipa muuten todella suuri muutos! Pimeys ja synkkyys kaikkosivat. Miten pienillä asioilla voikin olla noin suuri vaikutus! Mielestäni koko huoneen ilme muuttui ihan täysin!

Tarkkasilmäisemmät saattavat huomata erään toisenkin muutoksen, joka makuuhuoneessa on tapahtunut sitten edellisen makuuhuonepostauksen. Nimittäin matala sänky on vaihtunut jättikorkeaksi jenkkisängyksi. Syy muutokseen on ostamissamme uusissa kovissa patjoissa, jotka laitoimme vanhojen patjojen päälle. Normaalia jenkkisänkyä korkeampi yhdistelmästä tuli, sillä runkopatjojen alla on edelleen korkeat jalat, eikä ne matalat, jotka kai on tähän patjayhdistelmään tarkoitettu.

Nyt silmä on jo tottunut muutokseen, vaikka edelleen tuo kymmenisen senttiä (mikä korkeista jaloista tulee ylimääräistä) tuntuu vähän liioittelulta. Nimittäin vaikka olemme molemmat yli 180 senttisiä, niin jo sänkyyn istahtaminen tuntuu hassulta. Tähän on kuitenkin tottuminen, sillä sängyn alle pitää edelleen mahduttaa ne miehen työkalut, ja tämä ei matalampien jalkojen kanssa onnistu. Nyt ongelmana onkin, etten löydä mistään yhtenäistä helmalakanaa tälle jättiläiselle. Pitänee ehkä ostaa metrikaupalla valkoista pellavaa, ja askarrella itse. Eipä tullut mieleen tämäkään, kun patjoja hankimme. :)

Olen kyllä supertyytyväinen makuuhuoneen vaaleaan ilmeeseen jota luonnonmateriaalit höystävät. Tänne kun kiikuttaa kesäisiä kukkakimppuja, niin lopputulos on sopivan hempeä kesäisille unille!

Aurinko on paistanut koko aamun, ja mieli on toiveikas, vaikka täällä edelleen sairastupaa pidetäänkin. Kyllä se tästä. Ja sitten ei mielellään mitään flunssaa tai vatsatautia meille vähään aikaan. Alkaa riittämään tämä rumba. Tänään saan onneksi vanhempani apuun ja pääsen itse lääkäriin. Tuleepa vierailu muutenkin tarpeeseen, sillä tuntuu, että mökkihöperyyden ensimmäiset oireet alkavat olla jo läsnä. :D

Mutta hei, kesä on tulossa! Ollaan iloisia ja nautitaan auringosta. Vaikka sitten lasinläpi, jos ei muuten! :)

Save