kaikki hyvin – just näin

22.3.2018

 

Heipparallaa!

Tiedättekö mistä tietää, että asiat on ihan liian hyvin? No siitä, että ihmisellä on aikaa ja energiaa miettiä ja murehtia ihan turhia juttuja! Mulle nimittäin tulee aina välillä sellainen ihan hassu fiilis, että tekisi mieli muuttaa kaikki. Tekisi mieli vaihtaa päätä, tai ainakin mennä kampaajalle ja vetää joku tosi erilainen frisyyri. Näyttää joltain ihan erilaiselta. Kun on jotenkin kyllästynyt muka itseensä ja kaikkeen muuhunkin. Nyt viime päivinä mun muutoksenhalu on paisunut ihan kaikkeen. Tekisi mieli muuttaa ihan kaikki! Maalata seinät tummiksi tai tapetoida joillakin tosi tummilla tai värikkäillä tapeteteilla kaikki huoneet eri näköiseksi. Vaihtaa kaikki vaalea ja harmoninen väreihin ja kuoseihin. Tekisi mieli muuttaa paitsi itsensä, myös oma kotinsa joksikin ihan muuksi, kuin mitä on nyt. Totaaliöverit ihan joka suhteessa. Vaikka oikeesti kaikki on tosi hyvin ja kaikki on just hyvin näinkin. First world problems! Ajatella, että minä, jolla on ihan kaikkea (ja nyt siis versus ihmiset, jotka elävät nälässä, pelossa ja kurjuudessa), kehtaan vieläpä kyllästyä ja kaivata muutosta.

Meillä oli eilen koululla tosi mielenkiintoinen huoltajailta. Hyvinvointi-ilta. Sellainen jossa oltiin yhdessä lapsen kanssa, ja mietittiin erilaisia asioita yhdessä ja käytännössä. Tämä siksi, että aikaisemmin tehty hyvinvointikysely oli tuottanut ikäviä tuloksia. Että lapset on yksinäisiä, onnettomia, riitautuvat helposti ja tulevat nälkäisenä kouluun. Siis ihan siitä karusta syystä, että keskellä hyvinvoivaa Suomea, pienessä lintukodossakin, lapset voivat huonosti. Pienet lapset, eskari-vitosluokkalaiset. Koko ilta aloitettiin psykologin puheenvuorolla, jossa käsiteltiin lapsen mielenterveyttä ja tervettä itsetuntoa. Sitten kierreltiin eri pisteillä, ja oli asiaa ja esimerkkejä ravinnosta, liikunnasta ja hygieniasta sekä unesta. Kaikki tosi tärkeitä juttuja. Kuitenkin se kaikken pysäyttävin juttu oli meille aikuisille järjestetty hetki, jossa puhuttiin netistä ja somesta. Ja tiedättekö kun mä tunsin itseni ihan totaaliseksi muumioksi! Tajusin, että olen itse jostain kivikaudelta, eikä mulla ole ollut hajuakaan, mitä kaikkea kamalaa netissä nykyään on. Ihan sairaita sivustoja ja ihan sairaita juttuja. Jotain niin kamalia asioita, että tekisi mieli huutaa ja itkeä. Ja sitten sitä äkkiä tosiaan tajuaa, miten hienosti asiat on just nyt. Että miten hyvin meillä on oikeastaan ihan kaikki.

Ja vielä eilen iltapäivällä mä ajattelin koko huoltajaillasta, että no joo. Kun se kestääkin niin myöhään, että viivästyy nukkumaanmeno, ja sitten ollaan aamulla väsyneitä jne. Mutta sitten kuitenkin musta tuntui illalla, että sitä asiaa oli niin paljon, ja kuitenkin kaikesta raapaistiin vain pintaa. Koska noi jututhan on kaikki niin tärkeitä, että niistä jokaisesta yksistäänkin olisi voinut olla asiaa vaikka kokonaiseksi illaksi. Ja oli tosi hieno, että sain ihan oikeasti keskittyä noihin asioihin lapsen kanssa yhdessä. Koska mä sain apua isomummulta, joka oli pitämässä sillä aikaa seuraa Klaaralle. Ajatelkaa, ISOmummulta! Sellaiselta, joka tulee meille lettutaikina mukanaan ja tuo mulle vielä kukkia tullessaan.

Otin illalla lapset viereeni nukkumaan ja totesin, että en lopulta haluakaan mitään isoja muutoksia. Että mulla on asiat oikeasti tosi hyvin just näin. Siinä nukkuvien lasten rauhallista hengitystä kuunnellessa unohtui tapetit ja maalit. Oikeastaan ihan kaikki, millä ei oikeasti ole mitään merkitystä.

 


Liian paljon kirjoja, liian vähän aikaa – kokeile ilmaiseksi BookBeat -sovellusta

08.3.2018

Hepskukkuu!

Nyt päästään yhteen lempiaiheeseeni, eli kirjoihin! Ja vielä kaiken lisäksi äänikirjoihin, joista on tullut itselleni viime aikoina ihan vakituista nautintoa. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä BookBeat:n kanssa.

Olen kertonut teille ennenkin niistä lapsuuden kesälomista, kun viihdytimme siskon kanssa itseämme äänikirjoilla. Agatha Christien  C-kasettikirjat olivat kovassa kulutuksessa, ja samalla kun sisko loikoili, minä siivosin. Välillä vaihdettiin huonetta, ja tämä asetelma kertonee meidä luonteidemme eroista valtavasti. Minä en malta pysyä paikallani.
Jossakin kohtaa äänikirjat jäivät pois elämästäni, vaikka ahkera lukija olen ollutkin. Vasta viime vuosina olen innostunut uudelleen kuuntelemaan kirjoja, ja kiitos tästä kuuluu nykyajalle. On äärimmäisen helppoa, että kirjaa kuunnellakseen ei tarvitse lainata tai ostaa mitään fyysistä tallennetta. Ei C-kasettia eikä CD-levyä, vaan pelkkä puhelin riittää.

Luen vähän kirja-arvosteluja, ja luotan aika pitkälle siskoni suosituksiin, koska meillä on jokseenkin täydellisesti samanlainen kirjamaku. Toki sitten välillä minäkin pääsen suosittelemaan vuorostani jotakin siskolle. Koska (kenties niiden lapsuusmuistojen vuoksi) hurahdimme molemmat uudestaan äänikirjoihin hyvin samaan aikaan, suositteleminen jatkui myös kuunneltavien kirjojen parissa. Latasimme jossakin vaiheessa molemmat puhelimiimme useammankin erilaisen äänikirjasovelluksen. BookBeat oli ihan uusi juttu, kun hyödynsimme molemmat jonkin tarjouksen, ja sen jälkeen muita sovelluksia ei ole tarvittukaan. Ehdottomasti hinta-laatusuhteeltaan paras vaihtoehto!

Luen itse edelleen ihan joka päivä. Viikossa saatta mennä 2-3 perinteistä paperikirjaakin, mutta koska kirjan lukeminen on jokseenkin aika sitovaa puuhaa, ja maailmassa on niin paljon hyviä kirjoja, olen kokenut äänikirjat ongelmani pelastajana. Mutta onpä äänikirjojen kuuntelemiseen toinenkin syy. Nimittäin äänikirjat ovat minulle seuraa. Kuvaaminen ja kuvien käsittely, sekä kaikenlaiset kotityöt on huomattavasti mukavampaa, kun voi samalla kuunnella mukaansatempaavaa tekstiä. Automatkoista puhumattakaan! Kuulokkeet ovat näppärä apu imuroidessa, sillä niiden kautta kuulee myös soivan puhelimen ja saapuvat viestit. Jos olen muuten yksin, en käytä kuulokkeita, mutta lasten kanssa olen aika tarkkana, että mitä he kuulevat kirjastani. Tässä jokin aika sitten verestin vanhoja muistoja ja kuuntelin BookBeatista läpi ne vanhat Agatha Christiet, ja silloin kyllä kuuntelin välillä ihan ilman kuulokkeitakin. Esimerkiksi ruuanlaitto on hyvää aikaa keskittyä kirjaan. Ja lasten mielestä on ihan normaalia, että äitikin kuuntelee välillä satuja!

Älkää ymmärtäkö väärin, minulla ei ole mitään musiikkia vastaan, mutta jos saan valita, kuuntelen mieluummin kirjaa kuin musiikkia tai radiota. Jopa siinä määrin, että salillakin kuulokkeissani etenee kirja sen sijaan, että kuuntelisin tsemppimusiikkia. Pääsen kirjojen avulla huomattavasti paremmin itseni kanssa samalle aaltopituudelle, ja vaikka kirjan kuunteleminen rentouttaa, ei se tarkoita, etteikö lihakset jaksaisi pinnistellä ja ponnistella samaan aikaan. Päinvastoin!

Muutama kirjasuositus, näitä olen itse kuunnellut BookBeat -sovelluksesta:

Stieg Larsson Millenium trilogia

(nämä kuuntelin kertauksena johtuen seuraavista)

David Lagercrantz Se mikä ei tapa

David Lagercrantz Tyttö joka etsi varjoaan

Camilla Läckberg Noita

Arne Dahl Rajamaat

Alan Bradley Flavia de Luce –sarja (Näistä teille olen niin moneen otteeseen kirjoittanutkin, ja nyt kaikeksi onnekseni sain myös kuunnella kirjat)

Agatha Christie (Olen nyt kuunnellut kaikki BookBeatista löytyvät, ja viimeisimpänä Vaarallisen talon.)

Lars Kepler Kaniininmetsästäjä

Dan Brown Alku

Jo Nesbø Harry Hole –sarja (tämä on nyt viimeisin innostukseni)

Eli aika paljon kuuntelen kirjoja, jotka olen aikaisemmin myös lukenut. Tämä siitäkin syystä, että en juuri katsele telkkaria, en edes joka viikko, joten kirjat ovat itselleni ikään kuin TV:n korvike. Mielikuvitus saa itse maalata maisemat ja miljööt, piirtää ihmisten ulkonäön, ilmeet ja eleet.

Hyviä hetkiä äänikirjalle:

  • Siivous ja kaikki muut kotityöt – ruuanlaittoa unohtamatta
  • automatkat ja työmatkat
  • työnteko, tosin kirjoittamien ja lukeminen on vähän hankalaa, kun keskittyy tekstiin
  • liikunta, oli se sitten lenkkeilyä tai kuntosalia
  • kaikenlainen rentoutuminen. Kun lapset katsovat elokuvaa, voi itse löhötä sohvalla kuulokkeet korvilla
  • nukkumaan mennessä (BookBeatilla on uniajastin, joten jos pelkäät nukahtavasi kesken kirjan, voit käyttää ajastinta 10-120 minuutin haarukalla.)
  • Käsityöt! Tämä on siskoni huvia, ja kiitos sen, pysyn itse näissä upeissa villasukissa!

Olen itse saanut lukemisen mallin vahvasti kotoa, ja toivoisin toki, että sama malli siirtyisi omille lapsilleni. Äänikirjat eivät ole lapsen lukutaidosta pois, päinvastoin, kuuntelemalla pienikin lapsi oppii kehittämään omaa kieltään. Aina ei tarvitse vanhempien lukea lapsilleen, vaan joskus voidaan heittäytyä koko kööri sängyn päälle ja kuunnella vaikka Peppi Pitkätossua. Toki tuolta sovelluksesta löytyy myös lyhempiä lastenkirjoja, ja 10-12 minuutin kirja on oiva tapa viihdyttää lasta, kun tarvitaan nopeasti jokin hetki omille töille. Lapsi pystyy samalla leikkimään, ja kirjan kuuntelu rauhoittaa tilannetta sopivasti.

Jotta pääsette itsekin kokeilemaan BookBeatin helppoutta ja loistavaa valikoimaa, saan jakaa teille koodin yhden kuukauden maksuttomaan kokeiluun!

Uusikuu –koodi
on voimassa 31.5. asti ja se koskee uusia BookBeat-asiakkaita.
Pääset aloittamaan kokeilusi tästä linkistä.

Onko BookBeat jo enuudestaan tuttu? Jakakaa ihmeessä vinkkejänne, niitä olisi nimittäin kiva kuulla!