Lukeminen kannattaa aina – joskus myös kuunteleminen

17.5.2017

Hiphei, keskiviikkoa! Kovin on pilvistä ja kylmää, mutta ei hätää. Viikonlopulle on luvattu kesää, joten sietäähän nämä viileämmätkin päivät tässä välissä!

Olen tässä viime viikkojen aikana löytänyt itselleni uuden (tai toisaalta vanhan) harrastuksen. Nimittäin äänikirjojen kuuntelun. Uutta hommasta tekee se, että nykyisin kirjat voi ladata vaikkapa puhelimeen, kun taas silloin joskus kouluvuosina äänikirja kuunneltiin C-kasetilta. Monta kesäpäivää vietettiinkin siskon kanssa äänikirjojen parissa. Äiti ja isä olivat töissä, ja me tytöt nautiskelimme Agatha Christien tarinoista Lars Svedberg lukemina. Mulle Svedberg onkin se ainoa oikea äänikirjojen ääni, vaikka täytyy myöntää, että vasta kuuntelemani Viveca Stenin uusin, ei sekään ollut paha.

Tässä kun muistelen noita äänikirjahetkiä sieltä nuoruudesta, näen silmissäni aika hyvin luonteeni, joka on pysynyt vuosien saatossa kohtalaisen muuttumattomana. Nimittäin meillä oli siskoni kanssa aivan erilaiset tavat nauttia ”satutunnistamme”. Sillä välin kun sisko makasi sänkyni päällä reporankana, minä puuhastelin kaikenlaista ja järjestelin tavaroitani. Posliinikissoista pölyt pois ja vaatekaappi ojennukseen. Kun huoneeni oli tiptop, vaihdettiin siskon huoneeseen ja jatkoin paikkojen oikomista siellä. :D

Tuossa pari viikkoa sitten huomasin äänikirjat älyttömän näppäriksi myös yksinäisen työpäiväni piristäjänä. Radiota en oikein osaa päivällä kuunnella, mutta kuvatessa ja kuvia käsitellessä äänikirja on ihan hyvä kaveri. Olen tainnut ennen viihdyttää itseäni puhumalla yksikseni, mutta nyt löytyi vielä parempaa tekemistä!

Olen totuttanut itseni lukemiseen, enkä edes osaa mennä nukkumaan ilman jokailtaista lukuhetkeäni. Nyt viimeiset reilu pari viikkoa olenkin maannut sängyssä ja kuunnellut iltasatua valmiiksi luettuna. Ei paha sekään. Toki edelleen olen enemmän lukija kuin kuuntelija; Ihan jo siistäkin syystä, että lukeminen pakottaa siihen paikallaan olemiseen ja rauhoittumiseen kuuntelemista paremmin. Mutta ei nuo äänikirjatkaan huonoja ole. Esimerkiksi kesähuoneen maalaus sujuu varmasti mukavasti Agatha Christien seurassa! Noita vanhoja tuttavuuksia olenkin tässä jo pari taas kuunnellut, ja se Svedbergin ääni kuulostaa muuten edelleen yhtä hyvältä korvaani. ”Mikseivät he pyytäneet Evansia?”…. Ai että, ihan tekee kylmiä väreitä!

Tuntuu, että näin keväällä puhutaan aina siitä, miten dekkarit kuuluvat olennaisesti kesälukemiseen. Itse olen kyllä dekkarityttöjä ihan vuoden läpeensä, vaikka joskus toki on hauska lukea myös esimerkiksi tietokirjallisuutta. Se toimii vähän samoin kuin kahvinpapujen nuuskiminen hajuvesihyllyllä. Nollaa aivoja. Joskus myös nollaukseen tarvitaan juurikin se vanha ja tuttu Christie tai Maria Lang. Nämä toimivat parhaiten silloin, kun on tullut luettua pitkään yhden kirjailijan teoksia ja pitäisi vaihtaa uuteen.

Nuo kuvissa näkyvät kuulokkeet sain bloginäkyvyyttä vastaan ruotsalaiselta Sudiolta. Oikeastaan heidän yhteydenottonsa tuli ihan kuningasaikaan, kun taistelin juuri korvieni tilavuuden ja puhelimen mukana tulleiden nappien kanssa. Mulla on jotenkin älyttömän pienet korvat, eikä nuo iPhone-napit tunnu oikein toimivan. Ne pysyvät sängyssä maatessasi juuri ja juuri korvissani, jos maltan pitää pääni täysin paikallaan. Sudiollakin on nappikuulokkeita, mutta olen jo pitkään haaveillut oikeista mikkihiirikuulokkeista, ja niinpä valitsin nämä valkoiset ihanuudet. Nopeasti googlettelin tuotearvosteluja, ja näiden äänentoistoa  ylistettiin monessakin paikassa. Täytyy sanoa, että en ole itse mikään hifi-Liisa, enkä osaa juuri kuin sanoa, kuuluko ääni kauniisti vai ei, mutta mieheni joka on näissä asioissa pikkuisen vaativampi, oli ryöstää kuulokkeet itselleen heti niitä testattuaan. On kuulemma älyttömän selkeä alapää, mitä se sitten ikinä tarkoittaakin. :D
Tässä samalla kun on tullut ihmeteltyä C-kasettien vaihtumista ladattaviin tiedostoihin, voinen ihmetellä tätä maailman kehittymistä myöskin langattomuuden suhteen. On nimittäin aikas ihana pitää kuulokkeita korvillaan, kun kaulalla ei risteile ne piuhan paholaiset.

Mutta hei, jos olette kuulokkeiden tarpeessa tai mietitte lahjaa kevään sankareille, sain teille alekoodin Sudion verkkokaupaan!

Koodilla sudio_uusikuu saat 15% alennuksen Sudiolta tekemääsi tilaukseen.

Tänään käytiin Klaaran kanssa kirjastossa hakemassa hiukan uutta lukemista, ja laitoinpa myös varaukseen Donna Leonin ja Alan Bradleyn uusimmat. Jotkut kirjat täytyy kuitenkin nauttia ihan sillä perinteisellä tavalla. :)

Mutta nyt me jatketaan taas Viisikoista nauttimista lasten kanssa. Lupasin syksyllä Niilolle, että kun Viisikot on luettu, lainataan tädiltä sarjan DVD:t ja ne onkin olleet ihan kivaa puuhaa tässä kotona ollessa. Silti tuntuu ihanalle, kun 8-vuotias ilmoittaa, että kirjat oli kyllä silti parempia! ♡

Ihanaa keskiviikon jatkoa!

Tallenna

Tallenna

Hyviä uutisia ♡

10.5.2017

”I eat cake because it’s somebody’s birthday somewhere”

Tänään ei tosin tarvinnut etsiä syitä kakun leipomiselle (tai sen syömiselle) kovinkaan kaukaa, sillä juhlistimme tänään mieheni eilistä merkkipäivää. Pavlova on sopivan helppo ja mutkaton kasata arki-iltanakin, kun marenkipohja on valmiina. Marenkipohjakin on ehdottomasti yksi vaivattomimmista tavoista tehdä näyttävä jälkiruoka ja tarjottava. Varsinkin kun sen loihtii vain kahdesta raaka-aineesta, valkuaisista ja sokerista.

Vatkatessani aamulla marenkia, en osannut lainkaan aavistaa, että kakkukahveille olisi illalla myös toinenkin syy. Sain nimittäin tänään itse uutisia, jotka lämmittivät mieltä ja nostivat hymyn huulilleni. Tai no, taisin myös hihkaista silkasta riemusta ja pomppia pari kertaa kohti kattoakin. :)Hyviä uutisia ei ole koskaan liikaa, ja joskus ne sattuvat vielä tulemaan juuri oikeaan aikaan!

Helppo Pavlova

Pohja:

5 munanvalkuaista
2,5dl hienoa sokeria (esim. Siro, erikoishieno sokeri)

Kerros-pavlovan voit koota kahdesta erillisestä pohjasta. Pohjien paksuutta ja kokoa on helppo säätää kun muistaa, että sokeria tulee marenkiin puolet (dl) valkuaisten määrästä (kpl).

Erottele valkuaiset ja vispaa ne kovaksi vaahdoksi. Lisää vähitellen sokeri, ja jatka vatkaamista, kunnes marenki on kovaa ja pysyy kulhossa, vaikka kääntäisit sen ylösalaisin.

Levitä marenki leivinpaperin päälle uunipellille (huomioi tarjoiluastian koko) ja muotoile kakkupohjan reunat keskustaa korkeammiksi. Näin saat koristellessa kerman ja marjat kauniisti kakun keskelle.

Paista 110°C n. 2 tuntia. Anna pohjan jäähtyä ja kovettua rauhassa uunipellillä ja siirrä se varovasti lastoja avuksi käyttäen tarjoiluastiaan.

Päälle:

4-5 dl kermaa vaahdotettuna
marjoja, kuten mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa tai karhunvatukoita

Halutessasi voit lisätä kakkuun syötäviä kukkia, limesiivuja tai jotakin muuta syötävää vihreää
Myös tomusokeri näyttää kauniilta marjojen päällä.

Hyvistä uutisista huolimatta tämän päivän agenda on kuitenkin ollut suuremmilta osiltaan lepääminen, sillä kuten jo eilen aavistin, kuume iski nyt myös pikkupotilaan hoitajaan. Samassa taudissa ovat myöskin vanhempani, ja makaapa tuolla olohuoneen sohvalla nyt yksi uusikin (mies)flunssaa poteva. Pitänee kuitenkin sanoa, että nyt ei sairastaminen harmita lainkaan niin paljon, kun katselee ikkunasta räntäkuuroja. Voisi jopa ketuttaa, jos mittari lähentelisi kahtakymmentä ja kevät olisi parhaimmillaan.

Sormet ja varpaat ristissä nyt toivotaan, että tuo perheemme pikkumies säilyisi terveenä, sillä viikonloppuna on edessä ihka ensimmäinen yönylileiri, jota on luonnollisesti odotettu koko alkuvuosi.

Nyt kuitenkin kaappaan toisen sohvan omaan selkääni ja oikaisen hetkeksi raajani. Vaikka puutarhatyöt joutuvat nyt odottelemaan kevättä ja tekijäänsä, onneksi on Pinterest täynnä upeita puutarhakuvia!

Ihanaa iltaa!