Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus

26.3.2019

kaupallinen yhteistyö ⎮ UNICEF


”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus.”
– J.P.Grant, UNICEFin entinen pääsihteeri

Joka kerta kun tarkoitukseni on kirjoittaa jostakin itselleni hyvin tärkeästä asiasta, päädyn miettimään, että miten karsin sanottavani edes jokseenkin kohtuulliseen määrään kirjaimia. Koska tämänkertainen aiheeni on jotakin minkä koen erityisen tärkeänä, jouduin toden teolla miettimään ja jäsentelemään ajatuksiani. Mikä kuitenkin helpottaa, on se, että uskon teidän jakavan ajatukseni lasten oikeuksista ja viattomuudesta maailman menoon tai konflikteihin. Olimmepa uskonnollisesti tai poliittisesti mitä mieltä tahansa, lasten hyvinvointi on asia, joka menee kaiken yläpuolelle. Jokaiselle maailmaan syntyneellä lapsella kuuluu olla samat oikeudet ja edellytykset elämään.

Kun UNICEF  vuonna 1946 perustettiin, se oli vain pieni YK:n osa, hätäapujärjestö, jonka tarkoitus oli auttaa lapsia toisen maailmansodan jälkeen. Heti seuraavana vuonna UNICEF toimi jo sodan runtelemassa Suomessa, joka oli yksi ensimmäisistä avunsaajista. Maitopulverin ja laardin avulla hoidettiin suomalaislasten aliravitsemusta. Kun aliravitsemus, riisitauti ja ripulikuolleisuus saatiin vähenemään, UNICEF vuorostaan puki suomalaislapsia. Lämpimän flanellin lisäksi yli 50 000 suomalaislasta sai UNICEFin ansiosta kengät jalkaansa.

YK:n kylkeen kasvanut lastenjärjestö on siis verrattain nuori, mutta maailman suurimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi kasvanut lastenjärjestö. Teidän lukijoiden keski-ikää ajatellen UNICEFin toiminta Suomessa oli apu vasta edelliselle sukupolvelle. Miljoonien avustukset Suomeen vaikuttivat merkittävästi omien vanhempiemme ikäpolveen.

Suomi toipui nopeasti, mutta edelleen tuolloinen hätäapu ja terveydenhuollon tukeminen vaikuttavat vähintäänkin välillisesti elämäämme. UNICEFin rokotuskampanjat olivat esimerkiksi merkittävä apua tuberkuloosin taivuttamisessa. Kun Suomen valtio pystyi itse hoitamaan lapsensa, se aloitti myös UNICEFn tukemisen.

Kun asioita halutaan muuttaa paremmaksi on yleensä aloitettava kivijalasta. Maailman terveyttä, hyvinvointi ja ihmisoikeuksia ajatellen tuo perusta on lapsissa. Tehokkain keino sairauksia vastaan on niiden ehkäisy eli rokotukset, ja UNICEFin tavoite onkin, että jokaiseen maahan saadaan tehokas rokotusjärjestelmä, joka tavoittaa kaikki lapset – myös syrjäseuduilla asuvat ja niissä köyhimmissäkin oloissa elävät. Sen lisäksi, että UNICEF on maailman suurin rokotteiden ostaja, työtä tehdään myös tiedottamalla ja muuttamalla asenteita. Myös yhdessä WHO:n kanssa järjestetyt rokotuskampanjat ovat merkittävä apu, jolla rokotuskattavuutta voidaan lisätä nopeasti ja tehokkaasti. Vuonna 2012 esimerkiksi rokotettiin vajaassa viikossa yli 110 000 lasta poliota vastaan. 
 UNICEFin pyrkimys on, että rokotusjärjestelmästä muodostuu valtioiden omien terveysviranomaisten hoitama hyvinvoinnin kivijalka, juuri siten kuin se meillä Suomessakin toimii. Rokotuskattavuus maailmalla on parantunut huomattavasti ja nopeasti. Kun vuonna 1980 vain 20% maailman lapsista sai elintärkeät rokotukset (WHO:n rokotussuositukset), vuonna 2016 kattavuus oli jo 86% 

Yhtälailla kun YK:n lastenrahasto UNICEF kantaa huolta lasten rokotuskattavuudesta maailmalla, se painottaa rokostusmyönteisyyttä kehittyneemmissä maissa. Helposti tarttuvien tautien ehkäisyssä juuri rokotuskattavuus on tärkeää. Tähän pyritään vaikuttamaan skeptisyyttä ja rokotusvastaisuutta poistamalla. Kun maassa on jo kattava rokotusjärjestelmä, se pitää hyödyntää ja lapsille on annettava oikeus suojaan vakavia tartuntatauteja vastaan.

Vaikka UNICEFin työ esimerkiksi rokostusten parissa on tuottanut nopeaa tulosta, jää silti joka seitsemäs lapsi yhä rokottamatta. UNICEFin työ ei ole mahdollista ilman lahjoitajien apua, ja siksi meidän jokaisen avulla onkin suuri merkitys. Helpoin tapa auttaa on ryhtyä UNICEFin kuukausilahjoittajaksi. Kuukausilahjoittajana autat kaikkia maailman eniten apua tarvitsevia lapsia ja kaikissa maailman kolkissa. Kuukausilahjoituksilla autetaan lapsia kriisitilanteissa ja huolehditaan heidän perustarpeistaan kuten ravinnosta, puhtaasta vedestä, koulunkäynnistä ja rokotuksista. Kuukausilahjoitukset ovat avustuskeinoista kustannustehokkain tapa. 

Vuonna 2019 YK:n Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. Suomessa kyseinen sopimus tuli voimaan vuonna 1991. Valtioita sitova lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, jonka tarkoituksena on taata jokaiselle lapselle ympäri maailman samat oikeudet ja edellytykset elämään.
UNICEFin työn perusta pohjautuu juurikin tähän yleissopimukseen lapsen oikeuksista. Lasten oikeuksien toteutuessa, lapsi saa kasvaa ja käydä koulua terveenä, pelkäämättä riistoa tai väkivaltaa. Se on välttämätön edellytys kehitykselle kaikkialla maailmassa. 

Kuukausilahjoittajana pystyt tukemaan paitsi lasten terveyttä ja hyvinvointia, myös lasten oikeuksien parantamista ympäri maailman.

Maailman tulevaisuus on lapsissa. Turvallinen ja terve lapsuus, koulutus ja sivistys on osa sitä lasten muodostamaa kivijalkaa jonka ihmiskunta tarvitsee. Toivo ei saisi koskaan sammua lapsen katseesta, mutta mitä enemmän näemme pienissä silmissä myös iloa ja elämänhalua sitä paremmassa maailmassa voimme jokainen elää.

UNICEFin sivuilta voit lukea enemmän muun muassa järjestön toiminnasta, rokotuksista, lasten oikeuksista ja kuukausilahjoittajaksi ryhtymisestä.

Lähteet ja lisätietoa:
UNICEFin historia
UNICEFin rokotustyö
Liity UNICEFin kuukausilahjoittajaksi

 

 


,
Kommentit pois päältä artikkelissa Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus


Muissa blogeissa aiheesta: Puheenaiheet


Lähdetkö kanssani kynttiläillalliselle?

21.3.2019

kaupallinen yhteistyö/ WWF


30.3.2019 klo 20:30 sammutetaan jälleen turhat valot Suomessa. WWF:n Earth Hour on maailman suurin ilmastotapahtuma, johon osallistuu jo liki 200 maata, miljoonia yksityishenkilöitä sekä yhteisöjä ja yrityksiä – ja varmasti myös suurin osa teistä. Sammuvista valoista huolimatta Earth Hourin ei kuitenkaan ole energiansäästötempaus, vaan enemmänkin symbolinen valomerkki ilmastoasioiden puolesta. Osallistumalla otamme kantaa ja pysähdymme miettimään ympärillämme vallitsevaa tilannetta. Mulle on ilo ja kunnia päästä puhumaan jälleen WWF:n puolesta ja niinpä kutsunkin teidät kaikki mukaan, vaatimattomasti, maailman suurimmalle kynttiläillalliselle! Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa.

Ilmastoasiat ovat käsitteenä laaja ja teemme jokainen päivittäin lukuisia valintoja ilmaston puolesta. Joskus suurempia kokonaisuuksia hahmottamisessa asiat kannattaa jakaa pienempiin kokonaisuuksiin ja niinpä vuonna 2019 Earth Hour on Suomessa viidettä vuotta peräkkäin maailman suurin kynttiläillallinen, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua erityisesti ruuan ilmastovaikutuksista. Tämä siksi, että ruoka muodostaa noin viidesosan yksittäisen suomalaisen ilmastovaikutuksista – samanlaisen siivun kuin liikenne.

Enemmän kasviksia lautaselle!

Yli puolet ruuan ilmastovaikutuksista syntyy juurikin alkutuotannosta. Eläinperäisen ruuan tuotannossa käytetään aina ensin kasvikunnan tuotteista valmistettua rehua, joten helpoin tapa muuttaa omaa ruokailuaan ilmastoystävällisemmäksi on vähentää lautaselta lihan osuutta ja vastaavasti lisätä lautaselle enemmän kasviksia.

Meistä suomalaisista ihan jokainen on syönyt joskus kasvisaterian, tai ainakin uskon, että pinaattikeitto, pinaattiletut ja esimerkiksi ohraryynipuuro ovat kuuluneet ihan yleisesti koulujen ruokalistoille. Asia ei siis ole meille uusi, joskin se on nyt entistä enemmän tapetilla, ja lihattomien aterioiden tarpeellisuutta pohditaan jatkuvasti enemmän. Samaan aikaan kasvipohjaisten elintarvikkeiden saanti on huipussaan. Kaupan hyllyltä löytyy kasvipohjaiset ”maitotuoteet” juustoista lähtien ja valittavana on nopeita ja helppoja proteiinin lähteitä. Ainakin meidän perheessä eläinperäisen ruuan käyttö on parissa vuodessa laskenut ihan mielettömästi ja siitä kiitos innovatiivisille tuotekehittelylle. Esimerkiksi suomalainen kaura on parissa vuodessa taipunut mitä monipuolisemmiksi elintarvikkeiksi. Mutta mikä tärkeintä, meidän perheessä kiinnitetään jatkuvasti vähemmän huomiota siihen, miten eläinperäiset tuotteet tulee korvattua kasvikunnan tuotteilla. Näin on mielestäni hyvä. Uskon nimittäin että vanhempina meidän tehtävämme on juurikin tehdä noista valinnoista lapsillemme luonteva osa arkea ja ruokailua sen sijaan, että niistä tehdään numeroa tai melua. Asenteiden muuttumisella onkin erittäin suuri merkitys kun puhutaan ilmastoystävällisestä ruokailusta. Itse olen utelias maistamaan ja kokeilemaan, ja juuri tästä syystä kasviperäisten tuotteiden suosimisesta on tullut luonteva osa arkea.

Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen lautaselta on toki vaikutuksiltaan suurin ilmastoteko, jonka voimme syömällä tehdä. Jos ruokavalioon kuitenkin kuuluu myös lihatuotteita, kannattaa tutustua WWF:n lihaoppaaseen, joka auttaa tekemään ympäristöystävällisempiä valintoja. Myös lähivesien kalat ovat hyvä valinta ja tietoa vastuullisista kalavalinnoista ylipäätään voit myös lukea WWF:n sivuilta kalaoppaan muodossa.

On kuitenkin myös muitakin tapoja ympäristöystävällisemmän ruokailun toteuttamiseen. Hävikkiruoka on niistä yksi. Itse olen huomannut että helpoin tapa hävikkiruuan välttämiseksi on hyvä suunnittelu. Viikon ruokalistan ennakkoon suunnittelu ja useamman päivän ruokien valmistaminen samanaikaisesti säästää energiaa, aikaa, rahaa ja luontoa. Myös kauppareissut vähenevät, ja turhaa ruokaa tulee hankittua vähemmän. Tähteiden jalostaminen ateriaksi on taito, jonka omaksuin jo lapsuudenkodissani. Olenhan sentään lamavuosien kasvatti.

Treffeille?

Aiotko osallistua WWF:n Earth Hour -tapahtumaan? Mikäli niin, olisi kiva kuulla myös omat ajatuksesi aiheesta. Vaikka teemana onkin maailman suurin kynttiläillallinen, on ihan ok sammuttaa myös vain ne valot ja nauttia lauantai-illan tunnelmasta kynttilää poltellen. Ja mikäli sekään ei onnistu esimerkiksi työn vuoksi, voi hengessä kuitenkin olla mukana. Tärkeintä on kuitenkin pohtia pohtia ilmastokysymyksiä ja omaa toimintaansa ilmaston hyväksi. Teeman mukaan erityisesti niitä ruokailuun liittyviä. Lauantaina 30.3. on esimerkiksi loistava tilaisuus testata sitä kasviruokareseptiä, jota et ehkä ole muuten uskaltanut kokeilla! Omat reseptit saa toki mielellään myös jakaa komenttiboksissa!

Kuvissa pestomarinoitua tofua salaattipedillä. Helppoa ja nopeaa. Kuivaa vain tofu huolellisesti siivuja painelemalla ja paista ne sitten pannulla oliiviöljyssä. Lisää joukkoon pestoa ja hienonnettuja valkosipulin kynsiä. Mausta suolalla ja pippurilla ja tarjoa salaatin kanssa.

Lisää tietoa tapahtumasta löydät WWF:n sivuilta ja Earth Hour Facebook tapahtumasta.