Väriä lautaselle!

05.3.2018

Makoisaa maanantaita!
Kun ulkona on kylmää, kuuma keitto lämmittää ihanasti. Meillä lasten on edelleen vaikea ymmärtää, että keitossa myös se liemiosa on sitä ruokaa, joten olen todennut sosekeittojen olevan helpommin selitettävissä. Ja pidänpä niistä itsekin! Sosekeittoja ei myöskään lasketa meillä kategoriaan keitot, joten samalla viikolla voi tarjoilla sekä tavallista keittoa, että sosekeittoa, ja lapset pysyvät tyytyväisinä.
Niin helppoja kuin erilaiset sosekeitot ovatkin, kaipaa suuni usein myös jotakin pureksittavaa, ja tänään vuorossa kaupallisessa yhteistyössä Silmusalaatin kanssa toteutettu keittolautanen, joka tyydyttää niin nälkäisen vatsan, kuin viluisen syöjänkin. Lisäksi punajuurikeitto antaa värillään piristystä päivään ja Silmusalaatti sekä makua, että rakennetta annokseen.

Vain luomusiemeniä, vettä ja valoa. Niisttä syntyy Silmusalaatti, eli ehkä maailman helpoin tapa lisätä lautaselle tuoretta vihreää. Ja tietenkin näiden edellä mainittujen lisäksi tarvitaan myös iso annos osaamista, sillä iman virtaus ja oikea lämpötila sekä kosteus ovat avaimia Silmusalaatin syntymiseen. Tuotteissa ei käytetä lannoitteita, kasvinsuojelu- tai säilöntäaineita, eli silmusalaatit ovat paitsi energiatehokkaasti kasvatettuja, myös luonnonmukaisesti tuotettuja ja luomusertifioituja.

Silmusalaatti jopa kasvatetaan valmiiksi annosrasioissaan, joille pakkausvaiheessa asetetaan vain kansi päälle. Jokainen tietää, että salaatti kärsii aina kun sen pinta vaurioituu, ja tästä syystä valmiiksi pakatun salaatin säilyvyyskin usein heikkenee. Koska Silmusalaatin tuotannossa kaikki mekaaninen kopelointi on jätetty pois, rasiassa on tuoretta ja erittäin hyvin säilyvää salaattia.

Silmut ovat kasvun alkuvaiheessa olevia kasvin versoja. Silmusalaatti taasen on sekoitus erilaisia versoja. Silmusalaatin maku määräytyykin sen mukaan, mitä erilaisia siemeniä keskenään on kasvatettu, ja variaatioita löytyykin neljä:
Silmusalaatti Alfalfa: Puna-apilan ja sinimailasen versoja
Silmusalaatti Tulinen: Retikan, puna-apilan ja sinimailasen versoja
Silmusalaatti  Rouskuva: Herneen ja vihreän- ja punaisen linssin ituja
Silmusalaatti  Parsakaali: Puna-apilan, sinimailasen ja parsakaalin versoja

Värikäs sosekeitto
2-4 annosta

n. 1kg punajuuria
ripaus suolaa
oksa timjamia
muutama mustapippuri
1-2 valkosipulin kynttä
2dl ruokakermaa
1rkl smetanaa / annos
1 rasia Parsakaali Silmusalaattia

Parsakaali on yksi suosikeistani kasvissosekkeitoissa, mutta tällä kertaa korvasin perinteisen kasviksen sen Silmusalaattiversiolla, jossa makua on antamassa puna-apilan, sinimailasen ja parsakaalin versoja. Punajuurien makea maku vahvistuu, kun keittovaiheessa kattilaan laittaa muutaman pippurin, oksan esimerkiksi tuoretta timjamia, ja valkosipulin kynnen. Ennen keiton soseuttamista, mausteet on hyvä noukkia ylös, toki valkosipulin voi myös jättää mukaan. Soseutusvaiheessa lisäsin joukkoon myös tuoretta Silmusalaattia, mikä nostatti keiton makua ihan uudelle tasolle. Silmusalaatti sellaisenaan keiton päällä antaa mukavasti myös hampaille työtä.

Arvonta:

Silmusalaatti toimii milestäni minkä tahansa ruuan kaverina ja arjen kiireisessä aikataulussa se korvaa vihersalaatin, jonka pilkkomiseen ei aina tunnu löytyvän aikaa. Kerro kuitenkin kommentissasi, mihin itse käyttäisivät Silmusalaattia.
Vastanneiden kesken arvotaan 20 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortti. Jätä kommenttisi kuitenkin viimeistään sunnuntaina 11.3. ja olet mukana kisassa. Arvonnan säännöt löydät täältä.

 


laskiaistiistai, helppo laskiaispulla ja supernopea hernekeittio

13.2.2018

Hello!

Siitäkin huolimatta, että huomenna ei ole tarkoitus aloittaa 40 päivää kestävää paastoa, päätin, että tänään herkutellaan oikein kunnolla. Ja mikäs sen parempi laskiaisherkku, kuin laskiaispulla! Kuten olen ennenkin kertonut, meillä ei tuskailla hillon ja mantelimassan välillä, vaan pullaan laitetaan ainostaan kermavaahtoa. Tämä siitä johtuen, että sekä leipuri, että lapset, syövät pullansa mieluiten ilman ylimääräistä lisuketta. Eikä miehenikään ole koskaan lisätäytteiden perään kysellyt. :)

En ollut itsekään laspena mikään makeiden leivonnaisten palvoja. Silloin joskus kun kauppassa oli leipomotuotteita myyvä konsulentti, valitsin mieluiten sämpylän – tai korkeintaan voipullan. Ja kuten omat lapseni, söin itsekin ihan maksimissaan rinkilämunkkia (ei hilloa!) ja korvapuusteja. Viinereitä en ole oppinut syömään vieläkään, ja hilloakin kartan aika lapsekkaaseen tapaan. Kermavaahdon makuun sen sijaan pääsin aikuisuuden kynnyksellä, ja siihen olen myös omia lapsiani pikkuhiljaa totuttanut. Ja hei, vehnäpulla sokerilla ja kermavaahdolla riittää kyllä!

Jos näin arkipäivänä ei aika tunnu riittävän pullataikinan alustamiseen, helppo tapa taikoa (ainakin puoliksi) itse tehdyt laskiaispullat, on ostaa paistovalmiita pullia kaupan pakastealtaasta. Pullat uuniin ja kerma vaahdoksi. Sitten vain hattu pois pullasta (itse otin ihan ohuelti ja leikkasin pienellä piparimuotilla sydämeksi) ja aimo annos kermavaahtoa pullan ja lakin väliin. Päälle ripaus tomusokeria ja sitten voikin jo taputella itseään tyytyväisenä harteille! Jos laskiaistiistai kaipaa nopeaa oikaisua myös ruokapuolella, suosittelen tätä keväisen vihreää hernekeittoa, joka syntyy pikavauhdilla ennen harrastuksiin juoksemista.

Iso tähtityllani taitaa olla mennyttä kalua, sillä sitä ei löytynyt mistään. Pahoin pelkään, että joku innokas on heittänyt sen roskikseen pursotinpussin seurana. Näistä pullista jäi siis skarpit pursotukset pois, vaikka eihän se tietenkään makuun vaikuta. Ymmärrän sinänsä oikein hyvin, että joillakin pro-tason ruokabloggaajilla on ihan erillinen studiokeittiö työtouhuja varten. Vaarana kun kuitenkin on, että kotona menee omat ja firman kapustat sekaisin. :D

Oikein mukavaa tiistaita! Nyt vain toivotaan, ettäivät lumet muutu vedeksi!