{ postaus, jota en koskaan ehtinyt julkaista }

17.1.2014

Kuten instan seuraajat tietävätkin, olen tällä hetkellä sängynpohjalla varsin voimattomana. Eilen tosiaan tehtiin sellainen perhereissu Ideaparkkiin ja Ikeaan, ja jossain kohtaa tuli yht’äkkiä tosi huono ja kipeä fiillis. Iltaa kohti olo vain huononi, ja yöllä hourinkin jo ihan kunnon kuumeessa. Olo ei ole ollut mitenkään flunssainen ja tämä tuli aivan puun takaa. Ajattelinkin, että ehkä tässä on nyt jotain influenssaan viittaavaa. Toivottavasti menee joka tapauksessa pian ohi!

Koska sairasvuoteesta en jaksa kuvata teille oikeastaan yhtään mitään, ajattelin fiilistellä vanhoilla kuvilla. Mulla on nimittäin tälläiset yhden postauksen kuvat tuolla luonnosten puolella – postaus, jota en koskaan ehtinyt julkaista. Otsikkona oli valmiina lähtöön, eli synnyttämäänhän tässä oltiin jo kovasti menossa. En tiedä, johtuuko tästä kuumesta ja kipeästä olosta, mutta jotenkin nyt vaan herkistelen täällä noita vuoden takaisia fiiliksiä oikein kunnolla!

Lämmintä vaatetta ja pakolliset kosmetiikat äidille, sekä pieni lahja ja Omarit tulevalle isoveljelle. Vauvaa ajatellen olin pakannut kaiken myös valmiiksi, miehen ei sitten tarvinnut kuin ottaa vaatekasa mukaansa, kun tulivat meitä noutamaan. Kaikki niin beigeä ja valkoista, mehän ei tiedetty kumpi sieltä oli tulossa.

Vaikka me ollaan aika tavalla puhuttu asiat siihen malliin, että perheemme on nyt lopullisessa koossaan, täytyy myöntää, että tossa vuoden takaisessa fiiliksessä on silti sitä jotain, jota ihminen tulee aina kaipaamaan. Ehdottomasti elämäni suurimpia hetkiä, vaikka myönnän, että ei ne silloin välttämättä siltä tuntuneetkaan.

 lähdössä 3 lähdössä 1lähdössä 5 lähdössä 2lähdössä 6

Voi kun tästä jo pian olo paranisi, sitä pitäisi nimittäin alkaa valmistella ensi viikolla jo juhlia. Hurjaa, miten ne vuodet vain kiitääkin niin nopeasti!

Mukavaa viikonloppua teille. Mä taidan hetkeksi vielä torkahtaa….


{ marras-joulukuu }

06.1.2014

Viimeiset kaksi kuukautta ovat luonnollisesti parhaiten muistissa.
Kuten muihinkin kuukausiin, marraskuuhun mahtui tavallisia päiviä. Mahtui hiiriä ja ihmisiä, juhlaa ja arkea. Aloitettiin rilliralli, otettiin askel kohti joulua, leivottiin pipareita ja ostettiin joululehtiä. Talven tulo oli vielä marraskuussa luonnollisesti odotettavien asioiden listalla. Siis usko talven saapumiseen.
Marraskuussa haettiin apua keinovalosta, ihmeteltiin syksyn leutoa keliä ja ensimmäisiä lumia. Itse koin valaistumisen treenin ja ruokavalion suhteen, ja löysin tasapainon noiden välille kunnollisilla aterioilla. Söin niin että selkään sattui, mutta vihdoin kaikki pakertaminenkin alkoi tuottaa tulosta! Marraskuussa innostuin taas kunnolla Instagramista, ja siitä alkoikin kasvaa jonkinlainen lonkero blogini kylkeen. Arki oli kiireistä, ja pinnaa kiristi välillä niin, että korvissa soi!

Marraskuun kaikki 21 postausta voit lukea täältä.

marraskuu

Joulukuu. Ristiriitaisia tunteita. Lumet sulivat yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin, sää oli leuto, ja talvesta ei ollut tietoakaan – saati valkeasta joulusta.
Joulukuun alussa remppakin eteni taas pikkuisen, eteiset saivat osansa, samoin työhuone alkoi visioitua päässäni. Kuistikin pääsi arvoiseensa asemaan, ja toivotti sekä vieraat, että joulun, tervetulleeksi. Juhlittiin synttäreitä ja loppuvuoden huipentumia, leivottiin niin että jauhopeukalo puutui.

Kamppailin itseni kanssa. Olinko saanut elämäni hallintaan vai en? Näennäisesti ehkä, mutta syksy oli kulunut lähinnä juuri siihen, että kaikki näyttäisi ulospäin olevan kunnossa. Myönsin tappioni; Olin viettänyt viimeiset kuukaudet masentuneena ja väsyneenä. Oli ollut vain niin helppo syyttää kaikkea muuta; Arkea ja ihmisiä lähelläni. Liikaa sitä, liian vähän tätä. Sanoin ongelmani ääneen, pyysin apua ja myönsin inhimillisyyteni. Teimme sopimuksen, että tästä lähtien keskittyisin enemmän totuuteen ja vähemmän näyttelemiseen. Siinä oikeastaan onkin elämänohjeeni tulevalle vuodelle!

joulukuu

Joulukuun kaikki 23 postausta voit lukea täältä.

Vuosi 2013 oli vauvavuosi. Ja, kuten vauvavuodet yleensä, tämäkin oli samaan aikaan sekä rakas, että raskas. Elämästä ja itsestään voi kuitenkin oppia, ja aika aikansa kutakin. Tässä vuosi tiivistettynä kuuten postaukseen. Mutta, mikäli sen haluaisi laittaa vielä tiiviimpään pakettiin, kääntyisin Frank Sinatran puoleen. Sehän on kuitenkin vain elämää!

That’s life, that’s what people say. 
You’re riding high in April, 
Shot down in May. 
But I know I’m gonna change their tune, 
When I’m right back on top in June. 

That’s life, funny as it seems. 
Some people get their kicks, 
Steppin’ on dreams
But I just can’t let it get me down, 
Cause this big old world keeps spinnin’ around. 

I’ve been a puppet, a pauper, a pirate, 
A poet, a pawn and a king. 
I’ve been up and down and over and out 
But I know one thing: 
Each time I find myself flat on my face, 
I pick myself up and get back in the race. 

That’s life, I can’t deny it, 
I thought of quitting, 
But my heart just won’t buy it. 
Cause if I didn’t think it was worth a try, 
I’d have to roll myself up in a big ball and die.

Nyt matkalle vuoteen 2014. Toivotan sen vielä kerran tervetulleeksi – kuoppineen ja huippuineen!
Leppoisaa loppiaista ihanat, nyt kohti valoa ja kevään aurinkoa – parempaa vuotta!