{ rasvanpolttoa }

16.4.2014

Totuushan on se, että mun rasvanpolttoprojekti ei ole hirveästi edennyt. Tai, en tiedä, onko se edennyt oikeestaan yhtään. En ole jaksanut pahemmin mittailla, mikä sinänsä on typerää, koska ainakin itselläni paras motivaattori on kehitys.
Syitä tämänhetkiseen on monia, tekosyitä vielä enemmän. Oli se pahuksen noro, aika ei riitä, pää tarvitsee herkkuja jne…
No, noro oli oikeasti aika rankka, vaikka sinänsä hetkelliseti kroppaa pienensikin. Mutta, rasvanpoltoksi ei vatsatautia, ja muutaman päivän supermiinuskaloreita, voi laskea.
Aikakin on ollut sen verran kortilla liikkumisen suhteen, että salit olen juuri saanut toteutettua. Muutamat burpeet salin jälkeen, ja sitten onkin ollut jo kiire kotiin muiden juttujen pariin.
Aamulenkit olen jättänyt usein väliin sillä varjolla, että yöunista en voi luopua. Jos ilta venyy pitkään (kuten lähiaikoina se on venynyt), en näe järkeä puristaa muutenkin lyhyistä unista enää lenkkeilyyn. Tuloshan olisi plus miinus nolla, sillä rasvakin tarvitsee palaakseen riittävästi unta.

treeniä

Toisaalta, olen laskenut asian niinkin, että arkeeni on ympätty muutenkin jo sen verran hyötyliikuntaa, että kalorinkulutuksellisesti nykyinen ruokavalionikin jää miinukselle, ja antaa myöden satunnaiset herkuttelut. Eli jos turvautuu yksinkertaiseen matematiikkaan, kaiken järjen mukaan rasvankin pitäisi palaa – hitaasti ja varmasti. Ja, sehän se tavoite onkin! Maksimissaan puoli kiloa viikossa, ettei kaikki työ valu ihan hukkaan. Mieluummin kun pidän bulkkauksen myötä kertyneet fläsät, kuin luovun piskuisista pateistani! :)
(Puoli kiloa viikossa tarkoittaisi muuten sitä, että juhannukseen mennessä rasvaa voisi tiristä melkein 4 kiloa! Ja sehän on paljon!)

treeniä4

Mä olen aina pitänyt ulkoilusta. Pyöräilystä, kävelystä, holkkäämisestä ja sitten vain nautiskelusta. Yksin, lasten kanssa, koiraa taluttaen tai kärryjä työnnellen. En niinkään jaksa laskea sitä urheiluksi tai treenaamiseksi, enemmänkin arki- ja hyötyliikunnaksi. Ongelma varmaan onkin siinä, että heti kun annetaan ohje harrastaa rasvanpolttoliikuntaa, korvien välissä napsahtaa jokin. Mä haluan nauttia siitä, mitä teen. Spurtata jos tekee mieli ja haahuilla, jos olo tarvitsee haahuilua.

treeniä3

Tässä, ajatuksiani tänne suoltaessa huomaan, että näin taitaa oikeastaan olla ihan hyvä! Energiaa on salille ja arkeen, liikunta tuntuu mukavalta, eikä missään nimessä pakkopullalta. Niinhän sen kuuluukin olla! Ja ne viisi viikottaista aerobista, tuleehan nekin täyteen, jos laskee mukaan kaikki arkiliikunnat.

treeniä6

Tänään tuli haahuiltua pieni palauttava happihyppely takareisille, jotka ovat maanantain maveista edelleen jäykkänä. Ja jalassa tietty uudet tossut! Ostin nämä treenitossut ulkokäyttöön, kun en aina halua kulkea juoksutossuissa.Pirteämmän värisiä en löytänyt, mutta eipä näistäkään energiaa puutu! Malli on Nike Flex Supreme tr2, ja oikein mukavilta nuo tuntuivat.

Aurinkoista keskiviikkoa! Nautitaan keväästä!

trikoot ja pusero | H&M
tossut | Nike
kevyt untsikka | Cubus


14 Responses to “{ rasvanpolttoa }”

  1. Avatar Anni sanoo:

    Siis miks sun pitää polttaa rasvaa? :D

    • Ostin siis itselleni tammikuussa puolen vuoden valmennuksen, jossa ensin kerättiin massaa, ja sitten on tarkoitus sulatella kertyneet hötöt pois. :)
      Mut joo, katotaan kuin käy, oon aika perso kaikelle hyvälle! ;)

  2. Avatar Anu sanoo:

    Musta sulla on ihan täydellinen kroppa!
    En mä vaan mitään rasvaa nää missään:)
    Ja vaikka olisikin niin kyllähän ne lihaksetkin näyttää naisella paremmilta,kun on vähän pehmeyttä.
    Mulla sitä fläsää on:(

    • Kiitos, Anu. Nää on aina niin henkilökohtaisia juttuja. Itselleni tämä puolivuotta oli lähinnä haaste. Jonkinlainen ihmiskoe, että mitä voi saavuttaa ammatilaisen ohjeilla kuudessa kuukaudessa. No, nyt jo on käynyt selväksi, että paljon, ja vielä enemmän, jos olisi noudattanut niitä ohjeita pikkuisen tarkemmin! :D
      Itsekään en henkilökohtaisesti ihan ihanteenani pidä sellaista luu-nahka-lihas -vartaloa, joihin tietysti erityisesti fitnesskisaajat tähtäävät, tosin hekin hetkellisesti. Oikeastaan olen aika iloinen, että treeni on antanut mulle myös niitä naisellisia muotoja, joita kropassani ei juuri ollut aiemmin. Olen myös nautiskelija, enkä voisi ajatella totaalikieltäytymistä herkuista tai hyvästä ruuasta. Jos pitää valita vatsamakkaran ja askeettisen kieltäytymiselämän väliltä, valitsen vatsamakkaran ja kunnon omatekoisen purilaisen! :)

  3. Ihanan reippaita kuvia! Minulla on juoksukamppeet töissä mukana ja iltapäivällä käyn juoksemassa lenkin Jyväsjärven ympäri. Aurinko houkuttaa jo ulos :)

    Ps. Sain vihdoin lisättyä Uuden kuun blogini sivupalkkiin lukulistalleni.

    • Kuulostaapa ihanalle iltapäivälle tuollainen! Kyllä tuolla kevätauringossa vain saa ihmeesti puhtia itseensä!
      Ja hei, koitanpas minäkin päivitellä listaani! ;)

  4. Avatar Moriarty sanoo:

    Eipä ihme, että nuorille tytöillekkin tulee kauhea tarve laihduttaa jos jo sun kokoinenkin haluaa polttaa rasvaa :/ mennyt pikkasen liian pitkälle tää liikuntajuttu

    • Ymmärrän toki mielipiteesi, enkä sitä ollenkaan väheksy. Tässä blogissa olen kuitenkin koittanut avata myös omaa historiaani ja kertoa kokemuksista syömishäiriön kanssa. Olen myös yrittänyt painottaa sitä eroa, mikä oikeasti on laihduttamisella ja terveellä kehonmuokkauksella. Kertonut siitä, miten olen oppinut ymmärtämään, ettei vaakaluku määritä elämääni, ja siitä, kuinka haluan esimerkiksi muuttaa laihat ja luiset käsivarteni muodokkaiksi ja vahvoiksi.
      Itse näen tässä täysin kaksi eri asiaa. Laihduttaminen on mielestäni omalla kohdallani typerää, sikäli kun ajattelen sitä laihduttamista, jonka itse olen kokenut. Minusta terve ja urheilullinen vartaloihanne ei ole väärin, jos ei sekään mene ääripäähänsä (ja ymmärrän, että tietysti se fitnesslajeja harrastavilla hetkellisesti aika hullua onkin, joskin, siinä kunnossa ollaan hetki).

      Mikäli haluat lukea ajatuksistani enemmän, löytyy niitä treeni- ja terveys -ketegorioiden alta.

  5. Avatar Anu sanoo:

    Upea näky olet, minä olen tuota juoksuharrastusta yrittänyt kanssa viritellä, mutta toistaiseksi se on melkoista lyllertämistä ja puuskuttamista :D. En todellakaan ole samoissa mitoissa kuin sinä.

    • Mä en voi pitkiä matkoja lonkkieni vuoksi juosta, se totuus on tarvinnut aikanaan niellä, kun lonkkien limapussit surkastuivat pois. Olen kuitenkin tykästynyt sellaiseen intervallityyppiseen spurttailuun, ja nyt kun juoksukunto on päässyt rapistumaan, se onkin tosi nopea tapa nostaa kuntoa! Suosittelen! Esimerkikisi lyhtypylvään välejä tai muita maamerkkejä hyväksi käyttäen!
      Ja juoksua aloitellessa kannattaa muistaa se vanha totuus ”ei matka tapa, vaan se vauhti”! :)
      Muistan kun joskus aikanaan aloin tauon jälkeen juosta, aloitin sellaisella vauhdilla, että kävellen olisi päässyt nopeampaa. Keho tarvitsee aikaa tottuakseen, eikä kukaan jaksa pitkään juosta sykkeet korkealla!

      Tsemppiä lenkkeilyyn! Mahtava laji, ainakin näin keväällä, kun aurinko hellii! :)

      Iloisia pääsiäisen pyhiä, ja aurinkoisia lenkkejä sinne!

  6. Avatar Puuraitti sanoo:

    Olen jo pidempään miettinyt, kuinka saat näitä hiottuja poseerauskuvia arkisin aikaiseksi, kun niitä on lähes päivittäin. Kaksi alle kouluikäistä tai koira tuskin ovat vielä avuksi. ;)

    • No tosiaan, eipä lapsista ja koirasta varsinaisesti apua ole. :)
      Ihmeesti sitä kuitenkin mahtuu ihan tavalliseen päivään muutakin. ;)