Yksi ehdottomasti tämän syksyn parhaista vaatehankinnoista on ollut beige cashmere poncho, jota onkin tullut roikotettua hartioilla melkein tilaisuudessa kuin tilaisuudessa, ja lähinnä siitä syystä, että se sopii seuraksi niin monelle asulle.
Vuosituhannen vaihteessa oli muodissa erilaiset hippiponchot, joita mullakin oli useampi. Oli isoäidinneliöitä ja hapsuja ja vaikka mitä. Noh, se oli aikansa nuorisomuotia, mutta jätti mulle henkilökohtaisesti sellaisen pienen assosiaation hippityttökasvissyöjästä ja metsänvihreistä vaatteista.

Juuri noiden muistijälkien ja mielleyhtymien vuoksi olen tainnut jättää ponchot rauhaan yli viideksitoista vuodeksi, kunnes viime keväänä päädyin kokeilemaan pientä ohutta versiota nykyajan ponchotarjonnasta. Ja, pakko muuten myöntää, että tämäkin hankinta laittoi pohtimaan, ostanko nyt taas jotakin vaatehuoneen täytettä, vai oikeasti vaatekappaleen, jota tulee käytettyä. Poncho on kuitenkin osoittautunut muistamaani käytännöllisemmäksi näppärän kokonsa ja hapsuttomuutensa myötä. Niitä teiniponchoja taidettiin myös käyttää eri tavalla (tai ne olivat itse asiassa eri mallisia), kun taas tämä yksilö on ommeltu niin, että pisimmät liehukkeet laskeutuvat käsien päälle, ja eteen ja taakse jää matalampi helma. Takin kanssa olen vain nostanut ponchon roikkumaan kaulaani, jolloin kädet jäävät täysin vapaiksi kapeitakin takinhihoja ajatellen.

By Pia’s cashmereneuleisiin ihastuin vuosi sitten, kun sain blogin kautta kauniin shaalin, jolle hankinkin kaveriksi pipon sävysävyyn. Niin pipo, kuin shaalikin, ovat olleet kovassa käytössä, ja selvinneet nyppyttömänä, joten (laatuun luottaen) hankin ponchonikin samalta merkiltä. Beige väri on tosi ihana, ja juuri sellainen kivan vaalea, että asusta ei missään nimessä tule synkkä.

Poncho siis palasi, eikä se hippityttökään kuulemma ole ihan täysin vuosien saatossa kadonnut. 🙂

Poncho|bypia’s|täältä
farkut|Please
korut|Ajlajk & Indiska

Tiistai-iltaa ihanaiset! Meillä on kuulkaas ihan aurinkokin jaksanut tänään näyttäytyä.