Parasta just nyt

16.7.2021

 

Mä en valita kuumuudesta, joskin kuivuudesta ja muista lieveilmiöistä olen huolissani. Meillä on sisällä viileää ja illalla saan käpertyä untuvapeiton alle (nukun sen kanssa kesät talvet) ja sohvallakin köllöttelen yleensä jonkinlaisen torkkupeiton kanssa. Me pidämme mieheni kanssa molemmat lomaa vasta syksyllä, joten suurin osa päivästä tulee oltua sisällä. Työpäivän päälle ei kyllä ole jaksanut lähteä lenkille, mutta lenkkeillään sitten viileämmällä säällä vähän enemmän. Iltaisin nautin lämmöstä, eikä se haittaa laisinkaan. Joskin meidän illat on aika lyhyitä, koska herätyskellot pirisevät aamuisin viideltä. Mutta ei haittaa sekään. Arkinen rytmi sopii mulle ja olen aamuihminen.

Iltapäivällä minut löytää varmimmin ulkoa. Nautin mielelläni hetken auringosta, joskin hakeudun tuolini kanssa ehkä mieluummin sinne puolivarjoon. Ja vanhassa pihassa sitä on onneksi tarjolla, kiitos suurien puiden. Tykkään katsella lasten iloa ja riemua: Vesisotaa, trampoliinilla pomppimista jne. Kesä on kesää, oli lomalla tai ei. Ja vaikka vuorokaudessa ei ole kesäisin yhtään sen enempää tunteja kuin talvellakaan, arki tuntuu silti rennommalta kun pimeä ei sulje syliinsä heti iltapäivällä. Viikonloppuisin tykkään nukkua pidempään. Nautin siitä, ettei ole kiire, voidaan syödä yhdessä ja ihan vaikka vain olla.

Kaiken kuivuuden keskellä meidän keväällä kylvämä kukkaniitty on puhjennut täyteen loistoonsa. Se on niin superihana, että voisin iltaisin tuijotella sitä vaikka kuinka kauan. Nautin myös siitä, että ruokaan saa tujauttaa ison nipun oman pihan yrttejä ja tomaattisato alkaa vähitellen kypsyä. Kesäkurpitsaa pukkaa valtavasti ja eilen tehtiinkin siitä iso lasagne.

Mun kesälounas on toukokuusta asti ollut salaattia ja ainakin kolmena päivänä viikossa caesarsalaattia kanalla. Joo, tiedän, että kuulostaa jo vähän ankealta, mutta rakastan sitä! Anjoviksia on tullut surauteltua jo monta purkillista ja silloin kun ei itse jaksa laittaa, nappaan valmiin salaatin kaupasta. En usko, että kyllästyn koskaan. Tai ehkä syksyn tullen on ihan luontevaakin vaihtaa lounas taas johonkin ihan muuhun.

 

Niin että elämä on oikeastaan ihan hyvää just nyt. Jos jotakin voisin toivoa, niin keijun, joka hoitaisi kotitöitä. Miten voikin aina olla tiskikone täynnä tai tyhjentämättä!? Ja miten sitä pyykkiä voikin kertyä niin valtavasti, vaikka kesävaatteet ovat aina pieniä ja kevyitä? Myös alati sisään kulkeutuva hiekka olisi ihanaa poistaa taikomalla ja ikkunatkin kaipaisivat kipeästi kirkastumista. Mutta ehkä nekin siitä!

 

Ihanaa viikonloppua myös sulle. Mä olen ajatellut nukkumisen lisäksi pyöräillä ja löhötä. Ja ehkä sörkin vähän enemmän niitä kotitöitäkin – jos jaksan.

 


Kommentit pois päältä artikkelissa Parasta just nyt


Comments are closed.