treffileipää (+arvonta)

11.3.2019

kaupallinen yhteistyö / Vaasan


Leipä. Tavallaan arkinen itsestäänselvyys tai toisaalta mitä jaloin herkuttelun muoto. Leivällä on totisesti kahdet kasvot – toiset silkkaa arkea ja toiset vahvasti arjen yläpuolella. Tänään kuitenkin enemmänkin siitä arjen yläpuolelle kipuamisesta, sillä kaupallinen yhteistyö Vaasanin kanssa haastoi minut kertomaan sen oman suosikkileipäni joka kuljettaa yli harmaan arkisuuden.

Liikunta on itselleni yksi rakkaimmista asioista, joilla tavallinen arki katkaistaan hetkeksi ja pääsen astumaan ulos velvollisuuksista ja vaatimuksista. Oma aika, itselle luotu hengähdystauko ja aivojen nollaaminen liikunnan myötä pitävät arjen mielekkäänä ja tukevat omaa jaksamista.

Yhtälailla arjen yläpuolelle kuljettaa laadukas tiedostava syöminen. Se sellainen vatsan täyttäminen, jonka aikana keskitytään siihen mitä syödään ja nautitaan syömisestä. Sen sijaan, että hotkaisen vatsani nopeasti täyteen ja selätän nälän, olen opetellut istumaan alas ja nauttimaan niin jokaisesta suupalasta kuin ihan siitä ruokailusta itsestään.

”Tomaatti-valkosipulileipää?”
Kun kyseisen kysymyksen lukee puhelimestaan juuri ennen jumpan alkamista, ollaan tilanteessa, jossa arki on muuttumassa juhlaksi. Toisin sanoen viesti on selkeä treffikutsu. Kuten tiedätte, rakastan tomaattia ja valkosipulia ja tuon viestin luettuani tiedän, että siellä kotona odottaa joku joka ymmärtää mieltymykseni. Ja valehtelisin jos väittäisin, etteikö viestin piilomerkitykselläkin olisi oma osuutensa. Nimittäin silloin kun mieheni ehdottaa yhteisiä iltapalatreffejä tarkoittaa se samalla myös sitä, että lasten iltatoimet on suoritettu ja kotiin päästyäni pääsen rentoutumaan valmiiseen pöytään vailla velvollisuuksia.

Mulle juuri bruschetta-tyylinen leipä on leivän jaloin muoto ja tämä puhtaasti rakastamieni makujen vuoksi. Tomaattihöystön alla on Vaasanin uudet, taikinajuureen leivotut Maku -leivät. Valkoisen etiketin alla lempeä, kaurajuureen leivottu leipä ja mustan etiketin alla vahvempi makuisempi ruisjuureen leivottu leipäviipale. Molemmat silti vaaleita leipiä ja omaan suuhuni tuo vahva maku sopi lempeää paremmin.

Treffileivät

Maku -leipäviipaleita
Kirsikkatomaatteja (2-3 kpl / leipäviipale)
Valkosipulia
Oliiviöljyä
Tuoretta basilikaa
Suolaa
Mustapippuria

Pilko kirsikkatomaatit pieniksi kuutioiksi. Hienonna joukkoon valkosipuli ja tuore basilika. Mausta suolalla ja mustapippurilla ja lisää seokseen vielä loraus oliiviöljyä. Jätä maut tasaantumaan hetkeksi.

Kuumenna uuni 250 asteeseen ja lado leipäviipaleet paistoalustalle. Valuta leipien päälle oliiviöljyä ja paahda kuumassa uunissa muutama minuutti kunnes leipien pinta on saanut kauniin kullanruskean värin. Ota leivät uunista ja hiero karheaan paistopintaan kuorittua valkosipulinkynttä.

Kasaa tomaatti-valkosipuliseos leipäviipaleiden päälle ja laita vielä hetkeksi uuniin. Pari minuuttia riittää. Tarkoitus on lämmittää vain sen verran, että maut heräävät, mutta tomaattien kirpeä kulma ei kypsy pois!

Vaasanin Maku -leivissä on maalaisleivän maku, ja itse leivotun leivän tuoksu. Sen lisäksi että taikinajuuri tuo leipään makua, se myös parantaa leivän säilymistä. Itseltäni iso kiitos myös kohtuullisesta pakkauskoosta!

Arvonta:

Voita kassillinen Vaasanin Maku-leipää!
Osallistu kertomalla tämän postauksen kommenttilaatikossa viimeistään 18.3. 2019 mikä on oma lempparitäytteesi herkkuleipiin. Kilpailun säännöt löydät täältä.

Ihanaa maanantai-iltaa! ♡


lempeän tulinen bataatti-härkäpapukeitto ja kasvihuoneen kevätsiivous

25.2.2019

Maanantai ja arki. Ja tiedättekö tuntuu todella ihanalle. Tykkään arjesta ja rakastan tätä auringonpaistetta. Tosin, jos painii höyhensarjassa, aamupäivällä olisin suositellut laittamaan kiviä taskuun. Kävi nimittäin aikamoinen tuuli. No, minä en kuitenkaan paini niin kevyessä sarjassa. Mutta kasvihuoneessa jos missä on aika ihanaa just tällaisina päivinä. Kaikki se aurinko ja valo ilman kovaa tuulta ja viimaa. Tuli jopa ihan lämmin kun tänään lakaisin lattiat ja pesin pöydän mäntysuovalla. Ajatuksenani oli laskea kahvikuppi vasta pestylle pöydälle ja istua hetki auringosta nauttien, mutta en sitten ehtinytkään. Mutta josko huomenna pääsisin siihen asti! :)

 

Meillä oli tänään papusoppapäivä. Tosin vihreän sijaan oranssinpuoleinen, vaikka tavallaan erittäin vihreä. Me ollaan yritetty (tai minä olen, koska lähinnä minä laitan ruokaa) niin, että ainakin puolet viikon arkipäivällisistä olisi kasvisruokaa. Toisaalta tämä on helppoa, koska teen aina ruokaa useammaksi päiväksi. Mutta toki sitten joskus käy niin, että broilerkastike ei lopu millään, ja syödään sitä lasten kanssa viisi päivää. Joo, tiedän. Mutta kun en ole okein hyvä tekemään pieniä annoksia. Ja toisaalta en aio edes opetella. Aikaa, vaivaa, energiaa ja rahaa säästyy kun ruokaa tekee kerralla useammaksi päiväksi. Ja vastaavasti sitten tulee niitä viikkoja, kun tarjolla on ainoastaan kasvisruokaa.

Musta on tosi hienoa, että markkinoille on tullut paljon erilaisia kasvisproteiinin lähteitä. Ei sillä, ei meidän kasvisruuassa niitä aina välttämättä ole. Välillä ihan vain vihannespitoinenkin ruoka on paikallaan. Itse syön harvemmin lounaaksi mitään kovinkaan tuhtia. Mutta kun puhutaan lihan korvaamisesta, toisin sanoen kasvisproteiinien käytöstä, vanhassa on vara parempi. Nimittäin tykkään siitä että palkokasvit säilyvät kuivattuina keittiön kaapissa, eikä aina tarvitse välttämättä käydä kaupan kylmäaltaalla. Noin maalaisjärjellä ajatellen näkisin, että esimerkiksi kuivana säilötty härkäpapu on ekologisempi valinta kuin kylmäaltaassa myytävä ja kylmäketjussa kuljetettu kaverinsa. Härkäpapu on loistava proteiininlähde ja vanha palkokasvi jota on pitkään käytetty esimerkiksi eläinten rehuna. Mutta härkäpapu taipuu herkuksi myös ihan kotikeittiössä. Helposti ja nopeasti, kuten arkiruuan kuuluukin. Kokonaiset härkäpavut vaativat joko liottamisen tai pidemmän keittoajan. Yön yli liottamalla härkäpavut kypsyvät vajaassa vartissa, muuten niitä saa keitellä tunnin ajan. Itse laitan härkäpavut likoamaan aamulla ja keitän reilun puoli tuntia iltapäivällä.

Tämän keväisen maanantai arkiruokapulman pelasti lempeän tulinen bataatti-härkäpapukeitto.

Lempeän tulinen bataatti-härkäpapukeitto

500g kokonaisia kuivattuja härkäpapuja
3 isoa bataattia
valkosipulinkynsi(tai 1-3kpl)
makeaa chilikastiketta (tai tuoretta chiliä)
suolaa

lisäksi:
ruokakermaa (tai esim. iMat fraiche)

 

Huuhtele härkäpavut ja kuori ja pilko bataatti. Mitä pienemmäksi kuutioit bataatin, sitä nopeammin se kypsyy ja soseutuu itsestään.
Laita härkäpavut kiehumaan omaan kattilaansa. Kaada pavut kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen.

Keitä bataatit vähässä vedessä isommassa kattilassa. Lisää joukkoon hienonnettu valkosipulinkynsi. Noin puoli tuntia ja bataattikuutiot soseutuu miltei itsestään.

Huuhtele keitetyt härkäpavut lävikössä ja kaada ne bataatin joukkoon. Itse surautin muutaman kerran sauvasekoittimella, jolloin papujen rakenne hieman rikkoutui, mutta suutuntuma psyyy kuin perinteisessä hernekeitossa.

Mausta suolalla ja chilikastikkeella. Voit käyttää myös tuoretta chiliä, mutta arkiruuassa on lupa oikaista. Siksi valmis chilikastike.

Keittoa voi notkistaa ruokakermalla, mutta itse tykkään enemmän notkistaa vasta lauatsella Oatlyn kaura fraichella.

 

Tästä määrästä meidän nelihenkinen perhe syö noin kolme päivää!

 

Voima-Papu -tuotteet tulevat Salosta, Karviaisten tilalta. Lasken ne itselleni lähiruuaksi, mutta tuotteet löytyvät kaupan hyllyiltä ympäri Suomea. Tilalla on kuitenkin myös nettikauppa. Instan stooreja katselleet tietävät, että tykkään heidän valkosuklaalla ja salmiakilla päällystetyistä härkäpapukarkeista. :D

Tuo vihreä parkatakki (Didriksons) on muuten osoittautunut kuin toiseksi ihoksi. Kuljin takissa koko talven, ihan pahimmilla pakkasillakin. Luottovaate, josta on tullut mun arkiunivormu. Haaveilen sellaisesta Barbourin öljykangastakista, joka vois sopia myös mun lantsarityyliini, mutta toistaiseksi mennään tällä.

 

Tulipa sillisalaattia, mutta siitä huolimatta kivaa maanantai-iltaa! ♡

 

 

Kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.