Ihanan aurinkoista pakkassunnuntaita!

Meillä on samaan aikaan siivouspäivä, pyykkipäivä, ulkoilu- ja urheilupäivä ja hei, pullapäivä! Ollaan saatu olla koko viikonloppu yhdessä, mikä on meidän perheessä aika harvinainen saavutus. Eilen kyläiltiin mummulassa, syötiin hyvin ja lämpenipä mummulassa myös saunakin. Illalla pojat lähtivät vielä hiihtolenkille ja me leivottiin Klaaran kanssa iltapalaleipää.

Tänään lapset lähtivät isänsä kanssa ladulle ja minä hyödynsin ajan heittämällä aivot narikkaan pullataikinan parissa. Äänikirja soimaan ja nutturapullia kerimään. Ihanan terapeuttista. Ja maistuvat varmasti hiihtäjille kylmän maidon kanssa.

Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, minun vauvani täyttää ensi viikolla jo kuusi! En käsitä, minne vuodet on menneet. Tuntuu kuin vasta juuri tuo pitkään ja hartaasti odotettu pikkuinen olisi tullut elämäämme. Ja joka kerta kun yllätän itseni miettimässä näitä, yritän nauttia siitä, että lapset ovat yhä lapsia. Niin kivalta kuin se välillä tuntuukin, että molemmat ovat jo omatoimisia. Toki joskus on ihanaa saada leipoa ihan yksin ja kaikessa rauhassa, mutta voi että, kun joskus koittaa se aika, että kukaan ei kinastele siitä, missä määrin saa auttaa ja osallistua.

Muistatte ehkä, kun joulun alla ihailin sitä kaunista pakettia, johon Klaaralle tilaamani mekot oli pakattu. Tuo paketti kääräistiin joulupaperiin ja laitettiin pukinkonttiin. Sittemmin on päästy nauttimaan hurmaavan suloisista mekoista. Tuntuu ihanalta, että mulla on vielä hetken tällainen pieni tyttö, jonka saan pukea suloisiin mekkoihin ja sukkahousuihin. Mun oma Tähkäpää, jonka hiukset muuten joulun alla lyhenivät, vaikkei sitä heti uskoisikaan. Yhtä paksu tyvestä latvaan, enää ei kuitenkaan ole vaarana, että niiden päälle istuisi. 😀

Tilasin Klaaralle kaksi tuollaista ihanan yksinkertaista mekkoa Nova Melinalta. Molemmat Libertyn kauniista kankaista ommeltuja. Maailman kauneimpia mekkoja, sellaisia, joissa lapsi on vielä oikeasti lapsi. Ja Suomessa tehty, käsityöläisen taidolla.

Siisti ja pullantuoksuinen koti. Kunnon iltalenkki, lämmin suihku ja aikainen sukellus puhtaisiin lakanoihin. Johan sitä kelpaa aloittaa uusi viikko!

 

 

Libertyn sinapinkeltaisesta Capel kankaasta ommeltu mekko Nova Melina. Kengät H&M ja villasukkahousut POMPdeLUX.

Sunnuntaita!

Niin se vain meni ensimmäinen arkiviikko. Lupaavan alun jälkeen tosin tuli vatsaflunssa, mutta minkäs teet. Ei auta kuin toivoa seuraavalle viikolle parempaa onnea. Joten edelleen positiivisena arjen suhteen! Ja jotta arki jaksaa maistua, nyt viikonloppuna otetaan mahdollisimman lungisti. Tänään vietetään itse asiassa tyttöjenpäivää Klaaran kanssa, kun pojat ovat pelireissussa. Suunnitelmissa paitsi ulkoilua, myös kirpparikierros.

Perjantai meni kyllä ihan täysin uusiksi, mutta onneksi nuo vatsataudit menevät yhtä nopeasti ohi, kuin ilmestyväkin. Lauantai oli selvästikin jo mahalaukun venytystä entisiin mittoihinsa (miten voikin syöminen tehdä alkuun niin kipeää), mutta uskaltauduin lopulta ulkoilemaankin. Ja nauttimaan siitä noin puolesta tunnista, joka päivään on jo tullut lisää valoisaa aikaa.

Nappasin viime viikolla talvisia kuvia, kun tuntui, että jotenkin nuo lumiset puut piti kuitenkin tallentaa. Tähän päivään menessä puiden oksilta on jo karissut osa lumista, mutta edelleen on kauniin talvista.

Villasukkia, takkatulta ja mukavat vaatteet. Siinä toimivan sunnuntain resepti. Eilisen kasvissosekeiton jämät saavat korvata tuhdin sunnuntaiaterian ja jos siltä tuntuu, nukutaan ehkä myös pienet päikkärit. Ei stressiä, koska se ei kuulu viikonloppuun!

Rentouttavaa viikonlopun päätöstä myös teille. Nyt kaikki mahdolliset energian ja hyvän mielen lataukset ja uusi viikko menee taas mukavasti!

 

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.

 

Hei, ja ihanaa sunnuntaita! Vähän tässä tahtoo jo mennä päivistäkin sekaisin, mutta kyllä se tosiaan sunnuntai on.

Välipäivät on olleet meille lomaa ja se on oikeasti tehnyt todella hyvää. Pari päivää Helsingissä piti sisällään Oopperan kummituksen ja aikuisten laatuaikaa. Kävimme ystäväni kanssa Stockmannilla meikissäkin (tämä liittyy yhteen tulevaan yhteistyöhön, vaikkei tämä meikkaus nyt varsinaisesti ollut mikään yhteistyö, enkä sen mainitsemisesta mitään hyödy. Ilmoitan vain, koska se on nykyisin niin tarkkaa). Amos Rex jäi kokematta, sillä perjantaina tosiaan jonotusaika oli jopa kolme tuntia. Mutta hyvä syy tehdä turistimatka Helsinkiin toistekin. Nyt ei suinkaan oltu ainoita, sillä hotellit olivat aivan tupaten täynnä. Onneksi varasimme omamme jo aikaisin syksyllä.

Eilen saatiin nauttia vanhojen hyvien ystävien seurasta, kun kummityttömme perhe oli meillä kylässä. Jotenkin niin ihanaa, että vaikka vuodet vierivät ja aikaa vietetään yhdessä enää tosi harvoin, juttu jatkuu aina siitä, mihin viimeksi jäätiin. Ensi vuoden puolella pitää ehdottomasti olla aktiivisempi näiden ystävyyssuhteiden kanssa! Ja hoivata varsinkin näitä vanhoja ystävyyssuhteita, jotka ovat sieltä lapsuus ja nuoruusvuosilta.

Mutta nyt kuvina meidän jouluinen koti. Kuusikin on yhä pystyssä, vaikka siitä ei nyt kuvaa tullutkaan. Ei kiirettä vielä riisumaan joulua, näin on oikein hyvä! Joulu saa näkyä.

Ostin aaton aattona kaupasta pari nippua amarylliksiä eukalyptuksen oksilla. Ahkera kuistilla säilyttäminen on saanut kukat kestämään pitkään ja kukkakimpuista saadaan nauttia vielä huomennakin, kun juhlistetaan vuoden vaihtumista. En ehkä muutama vuosi sitten olisi uskonut, että tykkään niin kovasti juurikin näistä erilaisista punaisista kukista. Jotenkin ne kuitenkin nyt sopivat makuuni. Ja punaista teemaa jatkaa nuo eteisen kaapin päällä olevat joululahjanilkkurini. Olen haaveillut punaisista nilkkureista koko syksyn ja joululahjaksi sain varsinaiset valioyksilöt.

Kukkia ja kynttilöitä olen ripotellut pitkin kotia jamietinkin, että mitenkäs sitten, kun aika kaikista ihanista kukista jättää. Onneksi alkuvuosi tuo tullessaan tulppaanit ja keväämmällä sitten taas helmililjat ja muut sispulikukat. (tuoksukynttilä ja huonetuoksu saatu blogin kautta Lifesta)

Tänään pitäisi tehdä vielä vähän kirjallisia töitä. Sitten huomenna virittäydytäänkin ottamaan vastaan uutta vuotta. Taaksepäin katsoessa tuntuu, että vuodet vierivät koko ajan vain nopeammin ja tuntuu kuin tämäkin vuosi olisi vasta juuri alkanut.

Mutta tiedättekö mitä!? Päivä on pidentynyt. Kyllä sen jo huomaa, ja siitäkös minä tykkään!

Ihanaa päivää! ♡

 

Eteisen tuoksukynttilä ja huonetuoksu saatu blogin kautta / Life

Kaupallinen yhteistyö / Viaplay

---

Onko oikeasti sen parempaa, kuin päivät ihan vain perheen kesken. Se, että ollaan koko perhe pyjamassa ja villasukissa, syödään herkkuja ja katsellaan kaikki parhaat leffat ja sarjat, joihin muuten ei arjesta lödy aikaa. No ei ole, ja tämä onkin meidän perheen tapa rentoutua silloin kun vain suinkin saadaan mahdollisuus. Kiitos joulunpyhien aikaa on nyt ollut ja jopa siinä määrin, että välillä vaatteiden pukeminen ja kotoa lähteminen on tehnyt ihan hyvääkin! Tosin jäätelökaupassa käytiin kyllä joulupäivänä ihan vain pyjamassa. Ei sen ole täällä meillä päin niin väljä! Tänään ollaan siis varsin rennoissa tunnelmissa kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn kanssa.

Meillä ei oikeastaan katsota lainkaan perinteistä telkkaria, vaan kaikki katsotaan suoratoistopalveluiden kautta. Jos Viaplay on sulle uusi juttu, mutta haluaisit päästä kokeilemaan, niin laitan Instagramiin juuri kisan, jossa voit voittaa kaksi kuukautta Viaplayn Sarjat & Leffat -katseluaikaa. Mikäli sulla on jo Viaplay, voit toki hyödyntää koodin myös tekemällä uudet tunnarit. Arvon Instagramissa kolme palkintoa, joten käy ihmeessä osallistumassa!

Meidän joulupyhien kohokohta oli vanha kunnon Maija Poppanen. Elokuva, jonka itsekin haluan katsoa aina vain uudestaan, ja jossa on mun mielestä kaikki koko perheen elokuvan palaset kohdallaan. Mulle on erityisen tärkeää, että lapset näkevät tämän alkuperäisen version ennen uutta elokuvaa. Viaplayltä lapset saavat katsoa lastenohjelmia ihan oman makunsa mukaan, mutta tykkään silti kovasti siitäkin, että Astrid Lindgrenin tutut hahmot seikkailevat meidän olohuoneessa. Jouluna pyöritettiin myös esimerkiksi Lemmikkien salaista elämää ja Itse Ilkimys -elokuvia.

Meillä on myös se Viaplayn urheilupaketti, sillä esikoinen on aika hulluna jalkapalloon. Kaikki jalkapalloon liittyvä on nyt kova juttu ja Valioliiga erityisen kova juttu. 😀

Löytyypä tuolta Viaplaylta myös ihan mielettömästi hyviä rikossarjoja, joita miehen kanssa katsellaan kun saadaan sitä kuuluisaa omaa aikaa iltaisin. Silloin otetaan sarjamaratooni ja syödään lapsilta salaa kaikkea mahdollista herkkua. En nyt ihan kaikkia katsomiani sarjoja ala listaamaan, mutta vanhat ja uudet Beckit löytyvät Viaplaylta. Sitten on Bosch, jonka viimeinen kausi on nyt joulunpyhinä ollut meidän iltaohjelmassa. Tosi hyvä! Black List, Stella Blomkvist, Falk, Varg Veum, Maria Langit, Dicte, Arne Dhal, Kylmäveriset Tappajat, Maria Vernit… Ykis tosi hyvä on Blindspot. Siitä tykättiin miehen kanssa ihan valtavasti. Jos kuitenkin yksi yli muiden, niin X Company! Tätä kehaisin jo joskus aikaisemminkin, ja suosittelen edelleen. Ihan mieletön sarja! Tässä mennään keskelle toista maailmansotaa ja välillä saa jännätä kädet hikisenä ja toisena hetkenä huomaat itkeväsi. Jos joskus on elokuvia, jotka jäävät mieleen vielä pitkäksi aikaa, niin tämä sarja pureutuu myös todella syvälle. Täydet kymmenen pistettä!

Joululahjat on nyt tältä vuodelta hankittu, mutta mikäli joskus pähkäilet lahjan suhteen, Viaplayn lahjakortti on oikein hyvä vaihtoehto. Lahjakortteja voi ostaa K-marketeista, K-Supermarketeista ja K-Citymarketeista. Myynnissä on 2kk Leffat ja sarjat -pakettia ja 1kk Viaplay urheilupakettia, eli olilahjan saaja sitten jalkapallohullu esiteini tai omaa aikaa kaipaava perheenäiti, onnistut melko varmasti. 🙂

Onneksi joululomaa on edelleen jäljellä, sillä vielä on muutama sarja katsottavien listalla. Ja kun tässä taas toivutaan pienestä kaupunkipyrähdyksestä, niin oma sohva on kyllä aika kovaa valuuttaa! 🙂

Oikein ihania välipäiviä ja muistakaa tosiaan se arvonta Instagramin puolella!

 

(Meidän Samsung The Frame -tv on medialainassa)

 

Hei ihanat ja toivottavasti teillä on ollut tähän asti ihana joulu. Nimittäin eihän se tässä vielä ollut, vaan jatkuu yhä, eikös vain!?

Oma jouluni on ollut oikeastaan kaikin puolin täydellinen. En muista koska olisin ollut niin totaalisen lomalla kuin näinä viime päivinä. Toki kaikki jouluvalmistelut myös aiheuttivat kiirettä ja stressiäkin, mutta elin silti hetkessä ja tein elämää ajatellen. Meidän joulua ajatellen. En kuvannut, en yhden yhtäkään kattausta, en yhden ainoatakaan kukkakimppua. En koskenut kameraan ennen tätä päivää, ja sekin on tuntunut oikein ihanalle. Aattona mietin kyllä, että entäs sinne blogiin ne kuvat, mutta tulin siihen tulokseen, että pärjäätte vallan mainiosti vaikka ette tiedäkään millaiset lautasliinat meillä on joulupöydässä.

Ehkä suurin juttu tässä joulussa on ollut se läsnäolo. On katsottu telkkaria ja oltu kainalossa. On sipsutettu pyjamassa jopa kauppareissu ja pelattu kolme tuntia Monopolia putkeen vielä senkin jälkeen kun kukaan ei jaksanut enää pelata ristiseiskaa. On nukuttu pitkään ja syöty hyvin. Olen juossut ja olen maannut. Halannut ja pussannut ja saanut olla niiden mulle ihan kaikkein tärkeimpien seurassa. Se on sitä joulua, jota ei voi ostaa tai kääriä pakettiin, se pitää tehdä ja elää ihan itse. Ja jos nyt ihan suoraan sanon, niin en olisi jaksanut ilman tätä enää montaakaan viikkoa. Vasta jouluna tajusin, miten kiire meillä on ollut koko syksyn. Miten vähän on ehditty olla läsnä toisillemme ja miten tarpeeseen nämä päivät tuli.

Tänään olimme vanhempieni luona ja siellä saatiin vielä viettää viimeinen virallinen joulupäivä isolla porukalla. Siskoni oli perheineen myös mummulassa ja se tuntui kivalta. Sellaiselta perinteiseltä joululta. Varattiin hotelli kevään äiti-tytärreissulle ja pappa lämmitti saunan. Tavallaan haikeaakin, sillä pikku hiljaa arki hiipii taas elämään. Mutta itse aion olla lomalla vielä hetken. Seuraavaksi parisuhdeaikaa, sitä mikä silittää pois ne kaikki rypyt ja kiukut, joita loppuvuosi on tuonut tullessaan. Ollaan vaan ja nautitaan toisistamme ja ystävien hyvästä seurasta – aikuisten ajasta.

Tänä aamuna heräsin tuntien pientä ahdistusta jopa. Blogista nimittäin. Että miten se nyt näin. Mutta tiedättekö se kaikki ahdistus kyllä kaikkosi tuolla lapsuudenkodissani. Kyllä tämä blogi täällä pysyy, vaikka sitä ei ihan jokaisena päivänä ruokikaan. Mutta ne rakkaat ihmiset ympärillä ja läheiset suhteet kaikkein tärkeimpiin. Sitä pitää ruokkia ja jouluna jos koska on se aika.

Meillä on edelleen lunta vaikka eilinen vesisade koettikin parhaansa mukaan sitä sulatella pois. Se on varmaankin sitä joulun taikaa. Niin mä ainakin haluan uskoa.

Vielä nyt tuntuu, että uusi vuosi on jossain tosi kaukana. En ole uhrannut ajatustakaan tammikuulle, en miettinyt lupauksia tai tavoitteita. Eletään ensin tämä vuosi ja katsotaan sitten. Ajallaan kaikkea. Nyt on nyt ja se on tärkeintä.

 

Levollista ja rauhallista Tapaninpäivän iltaa. ♡

 

 

Kasvihuone pystytettiin yhteistyössä Willab Gardenin kanssa

Long time no see! Tämä bloggaaja on nimittäin ollut niin totaalisen vapaalla! Mietin kyllä, että olisiko pitänyt jotakin insta strooria tehdä, mutta kun mä olen ihan huono siinäkin. On ollut jotenkin niin ihana olla läsnä ja just tässä hetkessä. Ja hei, mä olen aina kärsinyt vähän sellaisesta someähkystä tämän blogin vuoksi, mutta nyt päivitin henkkoht facebookia jopa kolme kertaa parin päivän aikana. Ja se on paljon, kun suurimman osan vuotta en päivitä yhtikäs mitään. Mutta kun kerrankin tapahtuu, niin pitäähän se nykyihmisen jollakin tapaa tuoda esiin! 😀

Blogissa taidettiin jäädä siihen kaaokseen, joka meillä ennen itsenäisyyspäivää vallitsi. Eikä se muuten ollut lainkaan niin nopeasti selätettävissä kuin olin äkkiseltään ajatellut. Siihen kun lisäsi vielä senkin kulman, että lakanoita ei oltu hetkeen vaihdettu ja koira oli päässyt kuraisilla tassuillaan sohvalle, työleiri oli jotakuinkin valmis. Mutta hei, kymmeneen vuoteen en ollut istunut ja katsonut linnan juhlia, mutta nyt tänä vuonna päätin tehdä muutoksen. Mun itsenäisyyspäivät on menneet joko synttäreitä valmistellessa tai niistä toipuessa, mutta tänä vuonna kun vieraiden joukossa oli tuttuja, päätin katkaista tämän epäisänmaallisen  putkeni. Ja olihan se aika hienoa!

Kun esikoinen täyttää kymmenen, niin kyllähän se herkistää. Voi että, mutta olen tässä viime päivinä miettinyt sitä kaikkea, mitä kymmeneen vuoteen on mahtunut. Ja tietty ihan eniten niitä kymmenen vuoden takaisia tuntemuksia. Sitä, miltä tuntui tulla äidiksi verrattain nuorena, ja kuinka elämä niin nopeasti muuttui ja vanhat kuviot vaihtuivat uusiin. Moni ystävyyssuhde jäi, mutta toisaalta ne kaikkein vahvimmat säilyivät.

Koen, että nyt saan ihan luvan kanssa olla ylpeä mun 10-vuotiaasta ja samalla me vanhemmat saadaan olla ylpeitä myös itsestämme. Ei se alku ruusuista ollut, eikä elämä missään nimessä ollut valmis siihen tapaan, kuin moni nykyisin haluaa elämän olevan, kun perhettä aletaan perustamaan. Mutta me ollaan kasvettu itsekin tässä vanhemmuuden ohessa ja tultu aikuisiksi. Sitä mitä elämä muuten ei ole opettanut, lapset ja vanhemmuus kyllä on. 🙂

Jonkinlainen rentouskin on vuosien mittaan saanut minussa vallan. 10-vuotiasta nimittäin juhlittiin pienimuotoisesti ja rennosti perjantai-iltana. Tein päivänsankarin toiveen, eli mutakakun ja salted caramel cheesecaken. Kaikki muu syntyi kaupan paistovalmiista tuotteista, eikä kukaan kärsinyt. Päinvastoin, tunnelma oli kepeä ja iltakahvit oikein leppoisa tapa juhlistaa päivänsankaria. Taidan ottaa tämän käytännön ihan pysyvästi!

Siskoni tuli meille perjantaina pariksi yöksi lasten kanssa. Viiden serkuksen jälleennäkeminen on jo sinänsä aina sellainen erityinen tapahtuma, mutta kyllä viikonlopun kruunasi, kun saimme jättää koko katraan mieheni hoiviin, ja pääsin viettämään lauantai-iltaa siskon kanssa. Ohjelmassa oli meidän perinteinen pikkujoulu, eli Murhamestareiden murhaillallinen. Joku saattaa muistaa, että voitimme viime vuonna, ja palkinto-prosecco korkattiinkin vielä perjantai-illan lopuksi kun fiilisteltiin jo seuraavan illan perinnereissua. Ihan parasta oli, että kahmaistiin voitto ja palkinto kuitenkin myös tänä vuonna, vaikka murha oli ehdottomasti kimurantimpi tapaus kuin yksikään edeltäjänsä. Tämän vuoden palkinto sisälsi viskipullon, joten jää nähtäväksi, tuleeko siitä otettua hömpsyt sitten vuoden kuluttua. 😀

Nyt vieraat on saateltu haikein mielin kotimatkalle ja koko taloon on laskeutunut sellainen sadepäivän raukeus. Kun koko pää ja keho on saanut rentoutua viikonlopun ajan ja akut on ladattu taas pitkäksi aikaa, voi sunnuntain viettää ihan vain nauttien. Hygge, namaste ja zen. Ne on nyt todellakin täällä!

 

Ihanaa toista adventtia! ♡

Ps. Meidän pikkupotilas toipuu hyvin ja alkaa jo olla oma itsensä. 🙂

Huomenta! Tai no, aamupäivää ehkä jo tässä kohtaa.

Mä täällä valmistaudun illan juhlintaan. Ylhäisessä yksinäisyydessäni rentoudun ja tankkaan kahvia ja vettä. Ihan vain, jotta ei ilta kympiltä tulisi nukkumatti kylään, kuten yleensä on tapana. Ja luen kirjaa, kuinkas muutenkaan. Tulin muutenkin pohtineeksi sitä, miten se juhlimiseen valmistautuminen on näin vuosien varrella muuttunut. Siinä missä nuorempana piti tärkeimpänä hiustenlaittoa ja meikkaamista, nykyisin arvostaa aika erilaisia juttuja. Ja jos ihan totta puhutaan, mä yleensä lähden juhliin aika simppelissä meikissä ilman luomiväriä tai sen suurempaa panostusta. Ihan koska yleensä mun aika loppuu just siinä kohtaa. Tykkään hengata ja rentoutua enemmän kuin laittautua. Niin se vain nykyisin menee. Kai se on sitä introvertin pakollista latautumista. 🙂

Jos nyt kuitenkin mennään enemmän introvertin hipiälle kuin sielunmaisemiin, niin mun valmistautuminen juhliin ja matkoihin alkaa aina jalkojen hoitamisesta. Kärsin tosi kuivista kantapäistä, ja jos tiedossa on sukkahousuja, kantapäiden kanjonit pitää tietenkin siloitella pois. Mutta siitä on tullut mulle muutenkin sellainen ylellisyyshetki itseni kanssa, että se vähän kuin kuuluu siihen henkiseenkin valmistautumiseen. Toinen juttu on kasvonaamiot ja kuorinnat. Kuorinta tosin pitää tehdä hyvissä ajoin kasvoille, jotta nassu olis ihan liekeissä. Ja silloinkin ilman mitään mekaanista kuorintaa, mieluiten hedelmähapoilla. Mutta naamio on sitten mulle sellainen etkojuttu. Tykkään edelleen eniten tuosta Islan kirkastavasta kauneusnaamiosta. Se on siis sellaista jauhetta, jonka sekoitan juoksevaan hunajaan ja asettelen kevyesti kasvoille hankaamatta. Jos iho kestää mekaanista kuorintaa hyvin, naamion voi kyllä hieroakin ihoon, mutta koska omani ei kestä, levittelen sen vähän kevyemmin ottein. Tuo on muuten ehkä edullisin ja riittoisin naamio, mitä mulla on koskaan ollut. Suosittelen lämpimästi! Ja hunajan sijaan voi käyttää vaikka ihan vain vettä tai jotain kivaa voidetta tai öljyä. Life jalkakylpy on saatu blogin kautta.

kylpytakki⎮Puuvillatehdas⎮saatu

Mutta nyt mä nostan hetkeksi jalat kohti kattoa ja luen kirjani loppuun. Oikein ihanaa lauantaita ja pyhäinpäivää. ♡

Kaupallinen yhteistyö ⎮ Lotus Pehmopaperit

---

Keskiviikkomoikat!

Suurin syy siihen, miksi mä tykkään niin paljon joulusta, on se kaikki mikä sisältyy aikaan ennen varsinaista joulua. Mulle se joulun fiilisteleminen ja tunnelman hakeminen on ehkä jopa itse joulua tärkeämpää. Joulu tulee joka vuosi, mutta se oikea joulunalustunnelma pitää tehdä itse. Ja mitä enemmän tuohon tunnelmaan panostaa, sitä helpommin huomenna alkava marraskuukin– taittuu. Tänään vähän siitä, miten loppuvuoden pimeä jakso selätetään oikealla asennoitumisella ja mukavalla tekemisellä. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lotus Pehmopaperin kanssa. 

Itse leivotut sämpylät, pannari mummun omenahillolla ja kynttilöin valaistu koti. Vaikka arki-illat ovat monesti yhtä aikataulua ja kiirettä, koen erittäin tärkeäksi, että niihin on mahdutettu myös pieniä hyggehetkiä. Jopa siinä määrin, että tykkään juurruttaa sitä hyggeilyn taitoa myös lapsiin. Sämpylöiden leipomiseen tai pannaritakinan tekemiseen löytyy aika helposti halukkaita auttajia ja näin sen kuuluukin olla. Lapsilla pitää olla oikeus puuhata ja oppia, mutta että se into löytyy lapsista itsestään, on mielestä kaikkein tärkeintä. Yhdessä olemisen ja yhdessä tekemisen tärkeys korostuukin mielestäni juuri syksyllä. Kun pimeys sulkee elämän siihen perheen keskeiseen perusyksikköön, pitää niistä yhteisistä hetkistä ottaa kaikki irti. Ja nämä on juurikin niitä hetkiä, joiden toivon jäävän myös lasten muistoihin.

Me kaivettiin Klaaran kanssa viikonloppuna kaapista paketti askartelumassaa ja päätettiin aloittaa jouluun valmistautuminen pipareiden sijaan koristeiden tekemisellä. Kaapissa kuivahtanut massa ei ollut ihan helpoimmasta päästää työstää ja apuna piti käyttää sekä voimaa, että vettä. Vähän suttuiseksihan se meni, mutta toisaalta puuha oli sen verran hauskaa, että lopputuloskin oli oikeastaan ihan sivuseikka. Pääsin jotenkin samalla myös itse siihen oman lapsuuden tunnelmaan ja askartelemisen ihanuuteen. Joulun tuloa voi fiilistellä niin monella tapaa, mutta lapsille ihan ehdottomasti parasta on se, kun pääsee tekemään luomaan jotakin konkreettista.

Kun päivät lyhenevät lyhenemistään on helppo heittäytyä negatiiviseksi pessimistiksi ja jouduttaa omaa ahdistustaan. Toisaalta ei se positiivisten asioiden löytäminen ole niin kauhean vaikeaa, kunhan vain jaksaa nähdä vähän vaivaa. Silloinkin kun kaikkein mieluiten rojahtaisi vain sohvalle ja vetäisi peiton korviinsa, pieni vaiva oikean tunnelman luomiseksi voisi pelastaa illan. Kynttilän sytyttäminen, villasukkien jalkaan vetäminen ja vaikka sen pannarin paistaminen voivat lopulta antaa huomattavsti enemmän energiaa. Kun pöydän vielä kattaa kauniisti ja viettää aikaa hyvässä seurassa marraskuu saa ansaitsemansa vastuksen.

Lotuksen uusi Quick & Chic -talouspaperiarkki on pakattu helposti käytettäväksi. Pakkauksen voi nostaa vaikka keskelle askartelu tai leivontapöytää, ja paperi pysyy pakkauksen suojassa puhtaana ihan viimeiseen arkkiin asti. Yhdellä kädellä nypättävä arkki on myös helppo silloin, kun vapaat kädet ovat kortilla. Vahva paperi imaisee itseensä nopeasti suuren määrän kosteutta, joten jos sattuisikin käymään niin, että pannaritaikina ajautuisi pöydälle tai askartelu muuttuisi sottaiseksi puuhaksi, apu on nopeasti saatavilla.

Quick & Chic talouspaperiarkin lisäksi Lotuksella on toinenkin uutuus. Paksua ja pehmeää Smart wc-paperia on rullassa tuplamäärä tavalliseen verrattuna, eikä rulla sisällä laisinkaan turhaa hylsyä. Vaikka kyseessä on WC-paperi, vahva ja paksu paperi soveltuu oikein hyvin nenäliinaksi ja talouspaperiksi, sillä se ei hajoa helposti, eikä myöskään tunnu ikävältä herkällä tai kuivallakaan iholla.

Lasten into kokkailla, leipoa ja laittaa joulua imaisee mukavasti mukaansa, kun itseltä ei tunnu irtoavan hyggeideoita. Ja lopulta kun löytää itsensä askartelumassan ja iloisen sekasotkun keskeltä, syksyn pimeys on unohtunut ainakin pieneksi hetkeksi.

Suloista keskiviikon jatkoa! ♡

Kaupallinen yhteistyö ⎮ Scandic

---

Hello!

Tiedättekö, olen kuuluisa erittäin huonosta suuntavaistostani ja tipahdan aika usein niin sanotusti kartalta. Tällä kertaa edes loistava näkömuistini ei pelastanut, kun viikko sitten pääsin testaamaan uuden, tamperelaisen Scandic City -hotellin yhteyteen avatun, Be calm and buzz on -ravintolan. Vaikka kyseessä on sama ravintolatila, jossa on tullut vietettyä useampiakin hetkiä, tilan uudistunut ulkonäkö sekoitti pääni täysin. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Scandicin kanssa.

Ehkä se johtui siitä, että astuimme ystäväni kanssa ravintolaan hotellin puolelta, emmekä suoraan kadulta kuten yleensä. Joka tapauksessa tokaisin miltei heti ravintolaan päästyämme, että täällä en sitten olekaan koskaan ennen käynyt. Periaatteessa olin oikeassa, sillä ravintola on uudistettu nimeään, ulkonäköään ja menuta myöden. Mutta ystäväni koki tämän hivenen liioiteltuna ja totesikin heti, että olin kyllä ruokaillut samaisessa tilassa ja todistetusti myös hänenkin seurassaan. Hups! 🙂

Vastapäätä rautatieasemaa sijaitseva ravintola on kaltaiselleni Tampereella vaihtavalle luonnollinen taukopaikka. Junamatkaajien ja Tampereella piipahtavien lisäksi Be calm and buzz on tarjoaa nimensä mukaan viihtyisän ja rauhallisen ravintolaympäristön keskellä kaupungin sykettä myös paikallisille.
Illalisen lisäksi ravintolassa on lounaspöytä, Coffee Shop nopeasti mukaan napattavine tai paikallaan syötävine suolaisine ja makeine pikkuherkkuineen. Ja tietenkin ravintolasali, jossa tarjoillaan niin hotellin aamupalat kuin Ala Carte illallinenkin. Ravintolassa on myös Allday Menu, josta löytyy valikoimaa isompaan ja pienempään nälkään pitkin päivää.
Loungebaarissa voi istahtaa ihan vain viinlasilliselle tai antaa baarimestarin loihtia coctailit ja moctailit. Erityisesti silmiin pisti talon omat limonadit ja Kyrö Cornerin Gin & Tonic -listan cocktailit.

Be calm and buzz on -ravintolassa listalle on lisätty rohkeasti kasvispainotteisia ja vegaanisia ruokia, unohtamatta kuitenkin  puuhiiligrillissä valmistuvia kala- ja liharuokia. Paikallisesti tuotettu ruoka, kotimaiset lihat ja kalat, sekä kauden kasvikset (kuten esimerkiksi sienet) tekevät hyvän pohjan menulle. Mukaan mahtuu kuitenkin myös aasialaisia vivahteita ja esimerkiksi friteerattuja sirkkoja.

Avajaisiltana pääsimme maistelemaan menun pieninä annoksina aina sirkoista bortobello-hampurilaisiin ja Chai latte creme bruleehen. Itseäni miellyttää erityisesti se, että ravintolan illallislistallakin on edelleen paljon pieniä ja vähemmän raskaita ruokalajeja. Sellaisia viinilasillisen kanssa nautittavia rentoja ruokia, jotka yhdessä viihtyisän ympäristön kanssa irrottavat hetkeksi kiireestä ja kaupungin hulinasta.

Extrapisteet pöytien yrtteihin ja yrttisaksiin, sekä erityisesti hotelliketjun sisältä kerättyihin vanhoihin aterimiin. Aivan ihania pieniä yksityiskohtia!

Avajaisilta oli oikein mukava, ja jazz-musiikin loputtua ja ravintolan hiljennyttyä, jäimme ystäväni kanssa nauttimaan viinilasilliset vielä Loungebaarin puolelle. Ravintolan lisäksi koko Scandic Tampere City on saamassa uutta ilmettä aina hotellihuoneista aulaan asti. 

Ja hei, loppuvuoden irtiottoja ajatellen kannattaa napata hyvä ravintolaetu. Kun tutustut uuteen Be Calm & Buzz On -ravintolaan ja varaat pöydän etukäteen, saat 30% alennuksen pääruoastasi kertomalla koodin BCBO. Pöytävaraukset puh. 03 24462132 . Tarjous on voimassa vuoden loppuun  (31.12.2018) asti. 

Kaupallinen yhteistyö / Pizza-online.fi

---

Heipsan!

Totesin tässä taannoin miehelleni, että jos jokin vanha sanonta pitää meillä paikkaansa, niin ainakin se, että tie miehen sydämeen vie vatsan kautta. Siitäkin huolimatta, että tykätään tehdä ruokaa yhdessä ja erikseen, välillä on myös kiva oikaista. Käyttää se säästynyt aika siihen yhdessäoloon, jota lapsiperheessä harvemmin jää aikaa harrastaa. Sillä niitäkin hetkiä tarvitaan, kun voi vaan kokkailun sijaan syödä ja katsoa vaikka jotain kivaa sarjaa. Käydä rauhassa läpi kuulumiset ja ihan vain nauttia siitä toisen seurasta. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Pizza-online.fi:n kanssa.

No, aika harvoin me kyllä ollaan mieheni kanssa kaksin, mutta joskus harvoin näitäkin hetkiä sattuu kohdalle. Useimmiten se meidän parisuhdeaika on sunnuntaipäivänä, kun lapset ovat olleet syystä tai toisesta mummulassa yökylässä. Koska meitä yleensä odotetaan paikalle vasta iltapäivällä, voidaan mieheni kanssa napata itsellemme sellainen noutoruoka & sohvahetki keskelle päivää. Se on se pieni hetki kun ollaan taas se nuoripari joka joskus oltiin. Silloin kun mies on kotiutunut työreissusta vasta aamutuimaan, tämä on myös melko varma reitti sinne sydämeen. 🙂

Pizza-online.fi -palvelu sinänsä on älyttömän yksinkertainen ja sitä voi käyttää sekä selaimella, että Pizza-online -sovelluksella, kuten me tehdään. Jo sovellukseen kirjauduttaessa ohjelma määrittää sijaintisi ja etsii lähistöltä ravintolat, jotka kuuluvat Pizza-onlinen piiriin. No täällä meillähän näitä ravintoloita on tasan yksi, mutta mun mielestä se kertoo palvelun kattavuudesta todella paljon. Nimittäin äkkiä voisi heitää, että tällaisessa 7000 asukkaan kunnassa olisi turha edes haaveilla tästäkään palvelusta. Mutta ei, Pizza-online.fi kattaa 95% Suomen pinta-alasta ja sen valikoimassa on noin 1000 ravintolaa.
Nimestään huolimatta palvelu ei tietenkään perustu pelkkiin pizzeriohin, vaan ravintoihin ylipäätään. Eli erilaiset etniset ravintolat, sushi-raflat ja vegevaihtoehdot löytyy toki myös. Jokainen ravintola toimii palvelussa siis omalla valikoimallaan ja hinnastollaan.

 

Ravintolan valittuasi on aika tehdä tilaus. Ruokalistaa ja erilaisia vaihtoehtoja on helppo ja selkeä selata. Sitten vain ostoskoriin tuotteita ja mikäli haluat samaa ruokalajia enemmän kuin yhden annoksen, voit lisätä määrää yksinkertaisesti painamalla plussaa. Jokaisen ruokalajin yhteyteen tulee myös vapaaehtoinen kenttä erityistoiveille. Tässä kohtaa voit esimerkiksi pyytää, että jokin ainesosa tai mauste jätetään pois. Samoin erilaiset lisätäytteet annoksiin voi valita omasta valikostaan. Samaan tapaan voit valita tilaukseesi myös juomat.

Palvelun kautta voi siis jättää tilauksen kuten ravintolan tiskillä. Pizza-onlinen avulla sekä asiakkaalle, että ravintolalle jää lisäksi kirjallinen selkeä yhteenveto tilauksesta. Ennen kassalle siirtymistä palvelu kysyy vielä, haluatko noutaa tilauskesi vai toimitetaanko se kotiin. Meillä on käytetty tuota noutoa, koska yleensä tuonne kylille on sitten jotakin muutakin asiaa. Tilauksen voi maksaa joko suoraan verkkopankkissa, luottokortilla, käteisellä tai MobilePay -sovelluksella. Palvelu antaa arvion tilauksen valmistumisajankohdasta, ja kun tilaus on noudettavissa puhelimeen piippaa myös tekstiviesti.

Käyhän kertomassa Instagarmin puolella, mihin hetkeen itse yhdistäisit Pizza-online.fi -palvelun. Saatat nimittäin voittaa 35€ arvoisen alekoodin! 🙂

Arvontaan pääset mukaan täältä. Kivaa päivää!