otetaan rennosti

08.7.2019

Maanantaita! Ja sateista sellaista, kuinkas muutenkaan. Vaikka en valita, viikonlopun ajan säiden herra ja puhdas tuuri olivat seuranamme, ja kaikesta ulkoilma-aktiviteetista huolimatta säästyimme suht kuivina. Lauantaina juhlittiin appiukon syntymäpäiviä ja sade osui juuri siihen väliin, kun kahvipöytä oli katettu sisälle. Ja eilinen soutupäivä saatiin nauttia paahtavasta auringosta. Mitä nyt mustat pilvenreunat yritivät juosta perässä, mutta taivas repesi vasta automatkalla kotiin. Tänään on siis ollut jotakuinkin ihan sama, vaikka sataakin. Vaikka toki kesäisempiä kelejä on laitettu tilaukseen.

Esikoinen palautettiin viikonloppuna siskoni luota ja vaihtarina saimme serkkutytön kesäloman viettoon. Päivällä meillä tuoksui yrtein ja valkosipulin maustettu pastakastike ja nyt illalla talon valtasi suklaakeksien tuoksu. Kolmikko leipoi näitä amerikkalaistyylisiä suklaakeksejä. Tuhtia tavaraa, mutta älyttömän hyviä kyllä. Leipominen on ihan kivaa sadepäivän puuhaa.

Jotta ei ihan mökkihöperöiksi muututa (tai kaupunkilaistyttöä tylsistytetä), pitää huomenna varmaan tehdä jotain muutakin kuin vain kotoilla. Mutta tämän päivän aion kyllä vielä viettää toimettomana, vaikka se vähän koville ottaakin. Aamulla en virittänyt edes kelloa soimaan ja koko päivän on ollut hiukan sellainen fiilis, että aikaa on kulunut hukkaan. Kunpa osaisin vähän paremmin olla vain ja ottaa rennosti.

Kynttilöiden polttaminen sadesäällä on paitsi kaunista, myös vähän meditatiivistä. Vielä löytyy yksittäisiä pikkupioneja maljakkoon, joten niistäkin pitää nauttia nyt kun vielä pystyy.

Ihanaa ja levollista maanantai-iltaa ♡


sataa sataa ropisee – kesähygge

05.7.2019

Perjantaita! Kylläpä osaakin olla hämärää.Tämä päivä on kulunut enemmän tai vähemmän peiton alla. Fillaroitiin eilen ystävän mökille. Matkaa tuli liki 30 kilsaa, ja saatiin polkea hetkittäin ihan paisteessakin. Tosin sadepilvien kanssa kilpaa. Perillä vedin heti paksut vaatteet päälle, mutta samaan aikaan alkoi sade ja loppu ilta meni kylmän horkassa hytistessä. Oikein perinteinen vilustuminen. Tänään kuuma tee ja villasukat ovat olleet tarpeen ja näin iltaa kohti mentäessä tuntuu, että niistä on kyllä ollut ihan apuakin. Ja hyvä niin, sillä jonkinlaisiin fyysisiin suorituksiin pitäisi vielä viikonlopun aikana kyetä.

Toinen hyvä syy pysytellä peiton alla on tuo sää. Ei oikein innosta mihinkään, paisti just tähän hyggeilyyn. Ja tavallaan oikeastaan ihan kiva. Kynttilöiden polttaminen tuntuu ihanalta, ja kun vielä on nuo pionitkin seurana, niin en mä valita. Viikonlopulle olisi aika tavalla ulkoilmaohjelmaa, joten tämä yksi sadepäivä on ollut kiva viettää mukavasti sisällä.

Kun joulun jälkeen vaihdoin olohuoneeseen vaaleanpunaiset tyynyt ja peitot (tässä postauksessa tarkemmin), mietin, että meneeköhän ihan metsään. Että miten kauan jaksan niitä oikeasti katsella ja että tuntuuko vaaleanpunainen viimeistään maaliskuussa ällöltä. Mutta kertaakaan ei ole tullut mieleen, että voisin vaihtaa nuo pois. Olen jotenkin ihan mielettömän rakastunut edelleen noihin sävyihin ja ne istuu mielestäni meidän olkkariin todella hyvin. Ja hei, jos nuo sävyt ei sovi pionikimpun kanssa yhteen, niin minkä sitten! Tähän sopisi vielä oikein hyvin lasillinen roseviiniä. :)

Sen sijaan, että tänään istuttaisiin ihailemassa kynttilänvaloa viinilasillisen ääressä myöhään iltaan, pitää oikeasti hipsiä ajoissa nukkumaan. Joten nyt kattamaan iltapalapöytää.

Mutta ihanaa ja rentoa perjantai-iltaa teille. Kynttilöillä ja roseviinillä tai ei. ♡