Uusvanhoja ideoita sisustukseen

18.8.2017

Hei se on perjantai! Monessa perheessä ensimmäinen arkiviikko on kohta taputeltu ja viikonloppua jaksaa tuskin odottaa. Perjantain kunniaksi pujahdetaan hiukan sisustamisen syövereihin ja nimenomaan menneiden vuosikymmenten rentoon plagiointiin. Kromi ja messinkiputki ovat olleet jo pitkään suomalaistenkin suosiossa, mutta myös 1950-luvun ”konttorityyli” tekee vahvasti tuloaan. Uusvanha retro on yksi tämän syksyn sisustustrendi myös Elloksen valikoimissa ja tämän kaupallisen yhteistyön myötä sukelletaan nyt sinne retroilun syövereihin.

Moderni pohjoismainen retrotyyli vahvoine väreineen on yksi sisustuksen trendiaalloista. Funkkista tai retroa, ei ole niinkään tärkeää, mitä termiä käytetään tai miltä vuosikymmeneltä vaikutteet otetaan, vaan lähinnä ideana onkin sekoittaa sisustukseen muotoja ja trendejä menneiltä vuosikymmeniltä. Menneiden vuosikymmenten rento plagiointi tarkoittaa myös sitä, ettei sisustusta tarvitse kopioida suoraan ja liian yksityiskohtaisesti. On siis täysin sallittua yhdistää vanhoja muotoja uudempaan muotoiluun, tai turvautua uusvanhaan.

Vaikka kodin sävymaailma olisikin neutraali (kuten meillä), materiaalit ja muodot, sekä struktuurit fiilistelevät mennyttä. Vaikutteita voi myös ottaa leikiten. Esimerkiksi tuo Valentin-pöytävalaisin saa todella retron ilmeen kun siihen yhdistää tummanvihreän samettivarjostimen. Pelkällä valonlähteellä leikittely taasen tekee valaisimesta hauskasti erilaisen. 

Tekstiilejä modernissa retrotyylissä on laidasta laitaan. Verhoissa, sisustustyynyissä ja verhoilukankaissa näkyy paksua samettia, ja jopa matoissa on samettinen efekti. Toisaalta tekstiileissä on sitä samaa karheutta kuin 1950- ja  1960 -lukujen verhoilukankaissa. Paksua kudontaa ja näyttävää struktuuria. Menneiden vuosikymmenten karheuden voi kuitenkin korvata vain karhealla lookilla, ja valita iholle oikeasti pehmeän pestyn pellavan. Valitsin itse tekstiiliesimerkiksi tuon Hannelin-torkkupeiton, jossa juju on juurikin elävässä pinnassa.

Tiimalasit ovat sisustuksessa iso juttu, ja vuosi sitten niitä katselinkin Tukholmassa eri muodoissa ja eri kokoisina. Hiekkakello nyt jo pelkästään käyttötarkoituksensakin vuoksi huokuu mennyttä, mutta kaunis muotoilu tekee esineestä yksinkertaisen koriste-esineen. Kaksi rinnakkain aseteltua Monza-tiimalasia käyvät kuin taide-esineistä, vaikka kyseessä edullinen sisustustuote onkin.

Tuntuu aika hauskalta päästä kokeilemaan miten joku ”tyylisuuntaus” solahtaa omaan kotiin. Retro kun voi olla niin monella tapaa, ja sisustusjutuissa lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin yhtä tuotetta enemmän se kokonaisuus. Mutta vaikka tässä nyt mentiinkin melko neutraalilla paletilla, on mieleni syövereissä raksuttanut kyllä yksi hyvinkin trendikäs väri, joka voisi piristää kotiamme tänä syksynä. Nimittäin sellainen sahraminkeltainen tai sinapinkeltainen. Pari tyynynpäällistä voisi piristää kummasti, ja toimisi kaverina viherkasveille!

Elloksesta on viime vuosina tullut itselleni yksi vakio-ostospaikka näissä sisustusjutuissa (samoin kyllä muodinkin puolelta). Tykkään siitä että, Ellos vastaa vallallaan oleviin sisustustrendeihin nopeasti ja tuotteita löytyy valikoimista edullisesti. Pidän myös kuvien stailauksista, ja pinnailempa Pinterestiinkin usein Elloksen sisustuskuvia. Vähän kuin nettikauppa ja sisustuslehti samassa paketissa. Ja vaikka valikoimissa paljon merkkituotteita onkin, olen löytänyt monet suosikkini ihan sieltä Elloksen omista tuotemerkeistä.

Kokosin tuolta Elloksen Uusvanha Retro -sivustolta muutaman ohjenuoran, jonka avulla sisustukseen saa lisättyä pohjoismaista vintagetyyliä (joko vähän enemmän tai sitten varovaisesti asioita lisäillen):

messinki ja kromi
1950-luvun verhoilukankaiden struktuuri
taulut seinillä tai tasojen päällä asetelmina
pyöreiden ja kulmikkaiden muotojen korostaminen
taidelasi ja -keramiikka
graafiset kuviot
syvä sininen, tumma vihreä, oranssi ja sahraminkeltainen
ruskeat puukalusteet
pastellisävyt ja lämmin beige
viherkasvit

Monza-tiimalasit, Valentin-pöytävalaisin ja Hannelin-torkkupeitto löytyvät kaikki Elloksen valikoimista.

Näissä tunnelmissa toivottelen teille oikein ihanaa viikonloppua!

Save

Tallenna


Eskarijuoru ja kilpipiilean lapsoset

17.8.2017

Hejsan!

Voi jukra tätä viherkasvi-innostustani joka ei sitten millään ota laantuakseen, vaikka luulin lapsuudessani jo saaneeni yliannostuksen viherkasveista ja etenkin amppeleista! Mutta niinhän se menee, että koskaan ei pitäisi sanoa ”ei koskaan”.

Kilpipiilea oli yksi viime vuoden ehdottomista viherkasvitrendeistä ja löysipä sellainen tiensä myös meille. Mutta mikä tekee tuon kasvin erityisen hauskaksi (muotonsa ja kasvutapansa lisäksi) on sen lisääntymisinto, eli yhden kilpipiilean hankittuasi omistat ykskaks useamman yksilön. Tuo kasvi nimittäin kasvattaa pieniä alkuja ahkerasti ja on muutenkin aika nopeakasvuista lajia. Nuo pienet alut on helppo irrotella äitinsä juuripaakusta, ja joko laittaa suoraan multaan juurtumaan tai juurruttaa vesilasissa. Hauskat lehdet tekevät jo pienistä kasvinaluista näyttäviä ja kiinnostavia.

Jos Kiinasta kotoisin oleva kilpipiilea on ollut hittikasvi 1970-luvulla, niin melkoisen retro on myös simpukka-amppeli! Näitä oli meillä kotona aikoinaan paljon, kuten myös juoruja. Eri lajikkeita ja aina keittiön ikkunalla uusia juurtumassa. Juorut olivat kultaköynnöksen ja rönsyliljan kanssa ne perusviherkasvit, joita löytyi vielä 90-luvulla monestakin kodista.

Meidän viherjuorusta käytetään kuitenkin nimeä eskarijuoru, sillä kasvin alku tuli esikoisen mukana esikoulusta. Keväällä koulua tyhjennettiin (täällä eskari käydään koulussa) saneerauksen tieltä ja sekä elokuussa palaavat lapset, että koulun irtaimisto siirrettiin väistötiloihin.. Ehkä juuri siitä syystä koulun viherkasvit napsittiinkin pistokkaiksi ja jokainen lapsi sai istuttaa oman kasvinsa alun. Pari vuotta kasvi olikin meillä aika pienessä ruukussa, kunnes viime keväänä se pääsi taas vähän suurempaan ruukkun ja otti aika harppauksen rehevyytensä ja vihreytensä suhteen. Nyt kolmannen luokan alettuakin tuosta kasvista on mukava seurailla kouluvuosien etenemistä. Se on vähän kuin sellainen lapsen mukana kasvava kasvi, joka kertoo samalla ajan kulusta.

Vaikka marketista löytynyt parin euron simpukka-amppeli tuntuikin aluksi hyvältä idealta (onhan simpukat jo materiaalina melko boho juttu), jotenkin nuo retrot vibat oikein korostuvat saviruukun seurassa. Niinpä en nyt ole vielä päättänyt, että tykkäänkö amppelista vai en. Siihen pitää kai vähän totutella! Voi kuitenkin olla niin, että eskarijuoru saa suojakseen astetta kliinisemmän ruukun sekä simppelimmän amppelin ja päätyy työhuoneenn koristukseksi. Ja simpukka-amppeli taasen joutuu hetkeksi lipastonlaatikkoon odottamaan tuomiotaan. :)

Vihreän energistä torstaita!

Tallenna