Täällä on ollut tänään todella sateinen ja tuulinen päivä, mutta iltaa kohti sää kirkastui ihmeellisesti. Lähdin Klaaran kanssa nauttimaan aurinkoisesta illasta ja tuli pakottava tarve räpsiä puhelimella kuvia matkanvarrelta.
Kesäillassa, ja sateen jälkeisessä raikkaudessa, on jotain todella ihmeellistä. Ihan kuin koko luonto olisi pesty ja siivottu.
Tältä näyttää meidän kulmilla tähän aikaan vuodesta. Suomalainen luonto on kaunista katseltavaa.
Arvaatteko mikä laulu soi päässä kävellessä? Itse asiassa lauloinkin, kun ei ollut muita kuuntelemassa. 😉
Ihanaa iltaa!
Ihanaa, silmä lepää! Kyllä maalaismaisemassa on sitä jotakin! Hiljaisuudenkin oikein kuulee! <3
On siinä! Enpä voisi kuvitella asuvani kaupungin melskeessä! 🙂
Oih, säkin olet “huudeilla”! Mietin omaa kotiseutupostausta tehdessäni, onko se vaan joku mun oma sana, mutta näköjään on yltänyt sinne asti. 😀
Eikös hoodi ole jo vakiinnuttanut paikkansa urbaanissa sanakirjassa. Huudi-muoto sitten vain on puhetyyliin kirjoitettu.
Itse tulee kyllä käytettyä aika paljon, mutta voi olla, ettei kuulu kaikkien sanavarastoon. Itsekin jossain mielessä karsastan näitä uusia juttuja, mutta sitten ne vain tarttuvat kieleen. 🙂
Ihana Suomen suvi <3 Koulun ompputarha kaipais näemmä pientä ruohonleikkuuta 😉
No juu, vähän on päässyt pitkäksi! 😀
Kauniin nakoista siella teidan huudeilla!! Kylla Suomen kesa on parasta aikaa <3
Nautitaan!
Nautitaan tosiaan! ❤︎
Kyllä Suomen luonto vain on kaunista katseltavaa näin kesän alussa. Nyt pitää sitten imeä kaikki ihanuus talteen, jotta kestää ne marras-lokakuun mustat ja pimeät päivät! 🙂
Ihanaia maisemakuvia <3 Niin kaunista <3
Niin on! 🙂
Tunnistan tuon “omenatarhan”, sillä olen opiskellut läheisessä koulussa n. 10 vuotta sitten. Ihana paikka 🙂
Onhan se. 🙂