sopivasti höpsö

24.1.2020

Oi ihanaa, mä olen niin odottanut viikonloppua. Perjantaita ja sitä, että ehtisi jotenkin vetää henkeä ja ihan vain olla. Ostin just kaupasta lisää tulppaaneja ja ajattelin sytytellä kynttilöitä. Vetää supermukavat leggingsit jalkaan ja rojahtaa sohvalle lasten kanssa.

Meidän pieni vauva täytti tänään seitsemän, ja vitsit, miten se taas laittoi ajattelemaan. Sitä miten nopeasti aika kuluu, vuodet vierii ja lapset kasvaa. Laina-aika umpeutuu. Ja sitten toisaalta taas on ihana nähdä ihmisen kasvavan ja kehittyvän, oppivan ja oivaltavan. Ja samalla oppii itsekin. Itsestään ja monesta muustakin jutusta. Ja vaikka joku voisi muistuttaa kireästä pinnasta, niin kyllä mä silti olen sitä mieltä, että jos jotakin, niin rentoutta lapset ovat ainakin mulle opettaneet. Sitä että ei kaiken oikeasti kuulu olla niin justiinsa, vaan sinne päinkin yleensä riittää. Lasten seurassa on ihaninta, kun saa olla sopivasti höpsö. Unohtaa välillä säännöt itsekin ja olla rennosti oma itsensä.

Päivänsankari sai aloittaa aamunsa repimällä yksisarvispaperia. Reppuun sai pakata Marianneja ja kettukarkkeja eskarikavereille ja isoveljeltä saadun alpakan lelukaveriksi. Kun vielä pääsi lemppariravintolaansa, eli Prisman Buffaan (jep!) syömään ja telkkaristakin alkaa taas Posse, ei juhlapäivä voisi kauheasti parempi ollakaan.

Nyt kuitenkin sohvalle ja herkkukulhojen äärelle, ennen kuin ne tyhjenevät. Ihanaa viikonloppua! ♡


viikonloppuna (kuvia puhelimesta)

20.1.2020

Maanantaita!

On tämä kyllä ollut ihmeellinen talvi. Koskaan ennen en muista, että olisi ollut täysin lumetonta, toki aikakin voi kullata muistoja. Vaikka hiihtämään ei täällä pääsekään, niin ulkoilua on sitten muuten voinut harrastaa aika monipuolisesti. Mä en innostu kauheasta vesisateesta, mutta onneksi niitä suht sateettomiakin päiviä on mahtunut talveen. Mutta vesimäärästä kertonee se, että pitkospuut on paikoitellen 15 senttiä veden alla. Oikeilla varusteilla kuitenkin pärjää. Joskin tuota pienintä kannettiin eilen kyllä yli pahimmista vesipaikoista.

Takana aika tavallinen viikonloppu, jossa oli oikeastaan sopivasssa suhteessa ihan kaikkea. Juuri sellainen, jonka avulla uuteen viikkoon on mukava astua. Hyvä viikonloppu koostuu aika yksinkertaisista jutuista, itse olen parin päivän sisällä muun muassa

– pelannut Afrikan tähteä, ristiseiskaa ja tikkiä (jälkimmäistä en osaa, mutta voitin silti)

– kuunnellut äänikirjaa ja lukenut uusinta Lantliviä

– ulkoillut

-kahvitellut ystävien luona

– istunut kahden pikkumimmin pyörittämässä ravintolassa ja syönyt mitä erikoisempia mielikuvitusannoksia

– seurannut Brittihovin tapahtumia (olen ihan pihalla seurapiirijuoruista ja ylipäätään kaikesta nykyajasta, mutta tämä on aihe, josta jaksan lukea ja kiinnostua)

– Todennut jälleen kerran, että retkellä paistettu makkara on hyvää, vaikka en makkaran ystävä muuten olekaan

– Nukkunut yli 12 tunnin yöunet

– pessyt pyykkiä, unohtanut pyykit koneeseen ja pessyt uudestaan

– nauttinut hiljalleen pitenevästä päivästä (ihanaa, kun valoisa aika lisääntyy ja ulkoilulle on paremmin mahdollisuuksia)

– katsonut 1,5 jaksoa kotimaista Aallonmurtaja -sarjaa, enkä edelleenkään tiedä kannattaako katsoa enempää

-selannut myynnissä olevia kansallispukuja ja miettinyt, että miksi ihmeessä Elovena-tyttö joutui luopumaan omastaan (en ymmärrä tätä pakkauksen uudistumista! Ja juuri nyt, kun kasallispuvut on taas erityisen suosittuja!)

– tehnyt makaronilaatikon, josta riitti onneksi vielä maanantain päivälliseksi

– levännyt, virkistynyt, puhunut, pussannut, halannut, laulanut, tanssinut ja ihan vaan olla möllöttänyt

Mites teidän viikonloppu?