tervetuloa huhtikuu!

31.3.2020

Mun oli tarkoitus tänään kuvailla teille hiukan kevätjuttuja kasvarissa, istutella lisää sipulikasveja ruukkuihin ja muutenkin tiedottaa sekä kasvihuoneen, että puutarhan nykyisestä tilasta. Ja jumantsuikka, aurinkoisen aamun jälkeen siellä tulikin lunta. Maa on just niin valkoinen, kuin olisin toivonut sen olevan jouluaattona. Eli ei, tähän me ei nyt lähdetä. En jaksa uskoa, että tekään haluatte valkoista maata maaliskuun viimeisenä, kun luonto puskee jo vihreää. Niinpä päätin realismin sijaan ilostuttaa teitä näiden vanhojen kuvien muodossa ja luoda jonkinlaista toivoa kevään koittamisen suhteen! Positiivisuus, se on nyt viime päivinä ollut kova juttu ja haluan jatkaa samalla linjalla. Kyllä se kuulkaas tästä taas iloksi ja vihreäksi muuttuu!

Olen nyt viime päivinä keskittänyt ajatustoiminnastani kaiken liikenevän kapasiteetin puutarha ja kasvihuonejuttuihin ja selaillut blogista, että miltä mihinkin aikaan keväästä ja kesästä viime vuonna näytti. Se on jotenkin todella lohduttavaa juuri nyt. Ja toisaalta kun takana on nyt se ensimmäinen kasvihuonekesä, uskallan tietenkin myös haastaa itseäni vähän enemmän. Eli chilien lisäksi mulla on kasvamassa jo myös tomaattia. Minkään sortin omavaraisuuteen en silti pyri, vaan ihan ykkösenä kasvihuone saa edelleen olla terassin ja huvimajan risteytys. Keväästä pitkälle syksyyn.

Huomenna alkava huhtikuu tuo mukanaan paitsi lisää kylvöpuuhia, myös taimien koulimista. Huhtikuussa alkaa myös daalioiden esikasvatus ja omasta pihasta saa jo ensi kuussa ensimmäiset kukkakimput maljakkoon. Ei huono!

Yksi juttu, mitä multa kysytään lähes joka vuosi on noiden kevätkukkien jatkohyödyntäminen. Eli kannattaako nähdä vaivaa ja istuttaa ne ulos. No ehdottomasti kannattaa! Viime keväänä kirjoittelin Vihertää jo -postauksessa aiheesta, ja tosiaan osa noistakin silloin maahan kaivamistani sipuleista pilkistelee jo kivasti maasta. Tai siis eivät just nyt pilkistä, kun päällä on muutama sentti räntää, mutta voin vaikka ottaa niistä kuvat, kun tuo lumisotku on selätetty.

Lisää kasvihuonepostauksia ja lisää puutrahapostauksia löydät linkkien takaa. Saa myös esittää toiveita, että minkälaisia postauksia aiheista haluaisit lukea!

https://emiliauusikuu.com


This is what happiness looks like

25.3.2020

Niin kauan kun me ollaan asuttu täällä, meillä on ollut tapana juhlistaa kevään ensimmäistä puutarhapäivää nuotiolla. Tänä vuonna sitä kevään ensimmäistä on ollut vaikea määrittää. Puutarhatöitä on käytännössä voinut tehdä koko talven, mutta tänään otettiin vihdoin kiinni perinteestä – jo seitsemännen kerran. Ihan jo senkin kunniaksi, että sää muistuttaa jo vahvasti vappusäätä. Aikoinaan tuo nuotion teko pihan perälle oli olevinaan jokin väliaikainen keksintö, jolla haluttiin hyödyntää tontin sitä laitaa, joka oli melko kaameassa kunnossa. No, edelleenkään, tuota osaa pihasta ei voi edes hyvällä tahdolla kutsua puutarhaksi, mutta selväksi on käynyt sekin, että tällaistakin tilaa tarvitaan. Metsittynyt tontinreuna on onneksi piilossa piharakennuksen takana ja tuottaa iloa valkovuokkojen, juhannusruusujen ja vadelmien muodossa. Ja tämän tällaisen luonnollisemman olemisen. Ei tarvi vältsysti lähteä kotipihaa kauemmaksi eräilemään.

Tänään itse haravointi ei ollut niin kauhean tuottavaa, kun kova tuuli kieputteli lehtiä sinne tänne. Tai siis edistystä oli vaikeampi hahmottaa, ja se on ehkä mulle yleensä se kaikkein palkitsevin juttu. Mutta sinne tänne lentelevistä lehtikasoista huolimatta pääsin omaan kuplaani.  Mietinkin, että jos joku kysyisi, että missä olen onnellisimmillani, niin kyllä se olisi juurikin tässä. Ulkona ja raittiissa ilmassa. Pikkuisen hengästyneenä ja taivaan yli lentävistä linnuista nauttien. Niin, ei siihen ihan keuheasti tarvita. Onnellisuus voi näyttää ihan vain vaikka tältä.

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.