eiliseltä

13.8.2019

Noin ylipäätään mä en ole koskaan pitänyt nimppareita suuressa arvossa, ja koska esikoisella synttärit ja nimpparit osuu peräkkäisille päiville, niitä on tullut myös harvemmin juhlittua. Mutta koska molemmat lapset on syntyneet talvella, mulla on jonkinlainen tarve aina jollakin tavalla juhlia Klaaran nimipäivää. Tuntuu ihanalle, että kesäänkin mahtuu ainakin yksi pieni juhlan aihe lasten myötä. Niinpä me juhlistettiin eilen illalla tosi pienellä porukalla Klaaraa ja leivottiin mustikkapiirakka ja päivänsankarin toiveesta tiikerikakku. Raidat väärinpäin – kuinkas muutenkaan. Jotenkin tuollainen arki päivän päälle kahvittelu on ihanaa kun illat on vielä valoisia ja omalla tavallaan pitkiä.

Ai niin. Pesin sunnuntaina ennen saunaa hiukseni, lampsin lauteille hoitava naamio, sekä pyyhe hiuksillani. Kieltäydyin myös kiusauksesta harjata ja föönata kuontaloni saunan jälkeen. Katsotaan kuinka käy. Nyt olo on melkolailla ysärimoppi, mutta se kai kuuluu asiaan. Jossain määrin kai näyttää hyvältäkin, kun äiti luuli eilen, että olen käynyt kampaajalla ja ottanut uusia raitoja. Se reissu on toki ollut tarkoitus tehdä, mutta nytpä pääsin tosi halvalla. Ei sillä, olen oikeasti superlaiska hiustenlaittaja, jopa vähän huithapeli. En oikeastaan käytä lainkaan muotoilutuotteita (lähinnä joskus ja joulua), ja fööni on ollut ystäväni lähinnä mukavuussyistä, koska pesen hiukseni iltaisin. Ikuisen ponnarin vaihdoin hainhampaaseen tai krotiiliklipsuun tai millä nimellä häntä nyt sitten kutsutaankin.

Voi olla, että musta ei tule koskaan kiharapäätä, mutta elokuun faniksi huomaan tulevani vuosi vuodelta vain enemmän. Hitsin pimpulat, mutta kunpa vaan voisi ajan pysäyttää just tähän. Kullankeltaisiin iltoihin ja kypsän viljan sävyihin. Oikeastaan vaikka nyt just tähän päivään. Tai no, mennään vielä viikko eteenpäin, niin ehtii daalioiden nuput aueta.

Ja hei, välihuomautuksena, että se kerran syöty pastakastike on poissa vaaleasta karvalankamatosta! Vanish, hävinnyt kadonnut häipynyt – you name it! Että ei tarvitse sitten ostaa uutta mattoakaan. :D

Eilisen fiiliksistä huolimatta, kivaa tätä päivää! Mä taidan suunnata taas illalla lauteille hoitoaineet päässä.


Juhlahumua

09.6.2018

Eilen oli taas hyvä syy kaivaa kaikki kivat tarjoiluastiat esiin ja levittää pöytään kunnon liina. Meidän keittiössä juhlittiin nimittäin kesää jo perinteeksi muodostuneella tavalla ja 15 naisen voimin. Jokainen tuo jotakin periaatteella saatiin taas pöytä koreaksi ja jokaisen juhlijan maha ääriään myöden täyteen. Porukalla kun katetaan ruoka tarjolle ja huolehditaan vielä tiskeistäkin yhteisvoimin, niin kemut eivät rasita ketään liiaksi. Ja kaikin puolin tämä on juurikin sellaista juhlimista, josta nautin. Tykkään nimitttäin laittaa ja valmistella oikein kovasti, mutta tiettyyn pisteeseen asti vain. Kun tavallaan jokainen osallistuja on myös juhlien järjestäjä, jää jokaiselle myös aikaa olla ja nauttia hyvästä seurasta.

Nyt tuntuu vallan hassulta, että on oikeasti vasta lauantai, kun voisi ihan hyvin olla vaikka sunnuntai. Mutta kiva näin, sillä tänään saa vielä nautiskella kodista vähän juhlavammassa asussa (pöytäliinakin liki puhdas tämän naisväen jäljiltä!!!) ja antaa tuon naurulatauksen vaikuttaa ihan kunnolla joka solussa. Vähän haikein mielin tosin nyt vain täytyy sulloa taas astiat kaappeihin, mutta onneksi juhlia voi useamminkin! Ei se ”aina on syytä juhlaan” ole mikään turha klisee!

Meidän keittiön lattia vaatisi kipeästi uutta maalia, ja olin kunnianhimoisesti ajatellut maalata sen ennen näitä juhlia, mutta niin vain sekin idea kuoli omaan mahdottomuuteensa. Viimeisen viikon aikana olen tuntenut olevani oikein äärimmäisen huono bloggaaja, kun blogi on saanut uutta sisältöä niin kovin verkkaisaan tahtiin. Lomailevat lapset asettavat kuitenkin omanlaisensa haasteen tietokoneella istumiseen, mutta ehkä tämä tästä. Ensi viikolla ollaan taas jo paremmin uudessa rytmissä. Mutta hei, uudet matot sentään saatiin lattiaan ennen juhlia. Nuo Ikean Lohalseja edeltävät matot (Ikean aikaisemmat juuttimatot) kun kuluivat meillä jo paikoitellen ihan puhki saakka, tuo ehjät matot jo osaltaan kivasti ryhtiä keittiöön.

Mutta nyt kesäillasta nauttimaan. Keli on taas vähän lämpimämpi, ja pionipenkki huuttaa armottomasti vettä. Ihanaa viikonloppua myös teille! ♡