kesäkuu ja kesämekot

05.6.2020

Onpas ollut viikko. Vähän vähälle jäi tuo helteistä nauttiminen ja pyöräilemäänkään en ole päässyt, mutta hei, kesäkuu on vasta alussa ja samoin koko kesä. Vihdoin myös kuolanpionit tajusivat ryhtyä kukkimaan, samoin purppuraomena. Syreeni on siinä hilkulla, ja marjaomena on avannut jo ensimmäiset nuppunsa.

Meidän läpikulkueteiseen on muodostunut mun vaatevarasto ja kaappi on mekkojen kätkemä. Nopea pesu ja kuivaus henkarissa, ja taas mekko vuoroaan odottamaan. Toukokuun lopussa annoin piut ja paut koronalle siinäkin mielessä, että pujotin taas sormukset sormeen. Tuli heti paljon fiinimpi olo. Samaa hienostelua yritän toteuttaa korvakorujen avulla.  Pienet kullansävyiset korvikset on H&M:lta, suuret sinivalkoiset Nikkotakko, makramee korvakorut Valonlilja ja vaneriset korvikset Yo Zen (saatu). Kesällä huuliakaan ei tarvitse rasvata ihan niin ahkerasti, joten huulipunaakin kuluu ihan arkimeikissä.

Huomiseksi luvataan tännekin vesisadetta. En oikeastaan ole yhtään pahoillani. Mulle sopii tähän valiin oikein hyvin sellainen kukin koristeltu nätti koti ja päivä ihan vain mitään ihmeellistä tekemättä. Myös puutarha huutaa kastelua. Vielä kun jokin taikasauva siivoaisi, niin voisin ilomielin viettää koko lauantain vain hyggeillen kotona. Mutta ajattelin aloittaa jo tänään. Jotain herkkuja kaupasta, saunaan ja sitten pyjama päälle. Mahdollisimman aikaisin nukkumaan ja sitten pitkät ja totaalisen rentouttavat yöunet.

Ihanaa kesäkuun ensimmäistä viikonloppua! 🌿


korona-arkea ja elämän pieniä iloja

16.3.2020

Kirjoittelin aamulla Instagramiin meidän tilanteesta ja siitä, että koulut sulkeutuvat täällä meillä asteittain siten, että esikoisen etäopetus alkaa vasta huomenna. Pohdin kirjoituksessani myös sitä, että meillä lapsi menee kuitenkin vielä tänään kouluun, kuten ohjeistus oli. No, nyt jos koskaan tilanteet muuttuvat nopeasti, ja miltei heti kun olin saanut kuvan ja tekstin julkaistua astui vilustunut nuorimies keittiöön aivastellen ja niistäen. Ohjeistusta jälleen noudattaen ilmoitin opettajalle, että 5-luokkalainen opiskelee jo maanantaina kotona.

Sitä, miten ihan meidän tavallisten ihmisten arki tässä muuttuu yhdenkin päivän sisällä on vaikea välillä ymmärtää. Tämä tilanne on uusi ihan meille kaikille ja vaatii todellista solidaarisuutta. Sanoisin, että vanha hyvä ”talvisodan henki” on nyt kaivettava esiin ja yhteen hiileen on puhallettava enemmän kuin koskaan. Ja siihen yhteiseen hiileen on puhallettava vielä pitkään, jotta Suomi jälleen saadaan jaloilleen. Mä ihan sain silmäni vuotamaan kun luin jostain jutun nuoresta naisesta, joka tiputti lapun iäkkään naapurinsa postilaatikkoon. Juurikin tätä tarvitaan nyt oikeasti tosi paljon. Sitä että otetaan huomioon naapurit ja kaikki ne joilla ei ole tukiverkostoa ympärillään. Nyt jos koskaan on lupa soittaa sinne omien iäkkäiden vanhempien tai muiden läheisten naapuriin ja kysyä, jos joku pystyy auttamaan. Mä uskon, että meillä on täällä Suomessa ihan mieletön määrä ihmisiä, jotka on valmiita tekemään pieniä palveluksia ja tarjoamaan apuaan.

Se että me jaksetaan puhaltaa yhteen hiileen, olla avuliaita ja ystävällisiä vaatii tietenkin myös sitä, että pidetään hyvää huolta itsestämme. Paitsi että yritetään parhaamme mukaan välttyä pöpöiltä ja viruksilta, terveyttä pitää hoitaa myös muilla tavoin ja elämän mielekkyydestä on pidettävä kiinni. Itse aion ottaa niin sanotun ”vapautuneen ajan” hyötykäyttöön ja keskittyä kirjoihin ja ulkoiluun. Siivotakin ehtii ja puutarhatöitäkin voi jo aloitella. Kenties pesen vaikka ikkunat ja leivon pullaa. Kaltaiselleni kotihiirelle tilanne ei ole missään nimessä mahdoton ja tilanteen kokonaiskurjuudesta huolimatta pidän mielen positiivisena ja keskityn kaikkeen siihen hyvään, mitä arkipäivästä voi ammentaa.

Yksi tämän viikon isoimmista iloista oli aika kampaajalle. Ja ennen kuin kukaan tuohtuu, kävimme kyllä tilanteen läpi jo ennakkoon, ja olin ihan toivottu asiakas pienyrittäjän putiikissa. Koska edellisestä kampaajakäynnistäni oli kulunut jo yli puoli vuotta, uusilla raidoilla oli ihan välitön piristävä vaikutus. Aionkin nauttia tästä pienestä arkisesta ilosta kaiken muun arkisen elämän ohessa. Ja ei, en ole tyhmä, ajat ovat kovat ja tulevat olemaan sitä vielä pitkään näytti tukka hyvältä tai ei. Moni ihminen, perhe, yritys ja yhteisö ovat täysin ennustamattoman ja uuden tilanteen edessä. Me joudutaan nyt ihan jokainen miettimään asioita uudelleen ja luopumaan jostakin mikä on meille tärkeää. Mutta kun nyt ei kertakaikkisesti saa vain jäädä tuleen makaamaan, vaan meidän ihan jokaisen on omalta osaltamme paitsi edistettävä hyvinvointia, mutta myös luotava myönteistä ilmapiiriä ympärillemme. Ajatellaan hyvää, tehdään hyvää ja levitetään hyvää. Se kun on lopulta paljon väkevämpää ja tehokkaampaa kuin yksikään virus! ❤️

Ps. Miten mahtava rivi upeita naisia meillä on Suomea luotsaamassa! Tykkään! ❤️