voi kesä kuinka sua kaipasinkaan!

08.6.2019

Lauantaita ihanat!

Me nukuttiin viime yö koko perhe alakerrassa. Yläkerta on kuuma, ja vaikka läpiveto olisikin oiva ratkaisu, tuo meidän talon vieressä menevä maantie laittaa haasteita. Meidän makkarin ikkuna kun on käytännössä tien yläpuolella, liikenteen melu häiritsee nukkumista jos ikkuna on auki. Ja kyllä, sitä liikennettä itse asiassa on paljon. Ja vaikka tässä kuudenkympin alue onkin, niin harvapa rajoituksista piittaa. Varsinkaan öisin. Olen myös todennut, että tämä on yöaikaan suosittu reitti raskaallekin kalustolle. Tukkirekka kun ajaa yöllä ohi minkä pääsee, niin siinä luulee äkkiä koko talon lentävän. Niin että jätettiin viime yönä yläkertaan ristiveto ja annettiin liikenteen pauhata ihan kaikessa rauhassa. Aikuiset sohvilla ja lapset ilmapatjalla. Ihan kuin retkellä oltaisiin oltu. :)

Kun vuosi sitten mietittiin kasvihuoneen paikkaa, alapiha tuntui jotensakin luontevalta. Ehkä siksi, että siinä on tilaa ja koko tontti on vailla rakennuksia. Koska viime kesä oli kuuma, alapiha tuntui senkin puolesta luontevalta, koska tässä on edes jonkinlaista varjoa ympäröivien puiden muodossa. Mutta sitten syksyn tullen ja pimeän saapuessa aloinkin pelätä. Että jos se kasvihuone tulikin nyt pystytettyä liian varjoisaan paikkaan. Että mitä jos en voi koskaan kasvattaa siellä tomaatteja, ilman, että ostetaan tuo naapuritonttikin ja kaadetaan siitä puut. Kevään tullen valoa riitti, mutta jännitin yhä, miten aurinko pääsee kasvihuoneeseen kun puut ovat täydessä lehdessä. No aika turhaan pelkäsin. Valoa ja aurinkoa riittää ja jostain suunnasta kasvihuoneeseen paistaa aina. Totesin jopa eilen miehelle, että onneksi ei laitettu kasvaria tuonne yläpihalle, sillä eihän siellä voisi edes olla näin kuumalla.

Toki kasvarin voi pystyttää vaikka kuinka aukealle paikalle, ja jos se tomaattien kasvatus onkin pääasiallinen tarkoitus, niin ehkä parempikin. Toki silloinkin kasvihuonetta voi joutua varjostamaan. Me katseltiin jo keväällä erilaisia varjostusvaihtoehtoja, joita Willab Gardenillakin oli tarjolla, mutta nyt toistaiseksi tuntuu, että pärjäämme kyllä ihan ympäröivien puiden turvin. Ja noh, armoa antaa myös paksu siitepölykerros kasvihuoneen katolla. Mutta välillisesti siitäkin kiitos noille puille. Mutta siis lähinnä viestini on se, että jos olet ajatellut tällaista kasvihuoneen ja huvimajan yhdistelmää, niin muutama varjoa antava puu on oikein mukava ja luonnollinen tapa varjostaa kasvaria pahimmalta paahteelta.

Mies kiinnitti eilen illalla kasvarin luukkuihin nuo manuaaliset avaajat, jotka minäkin osaan tarpeen tullen sulkea ja lukita. Lähinnä siis sitä luvattua ukkosmyrskyä ajatellen. Ja vaikka vielä aamulla olinkin sitä mieltä, että sieltä voisi ihan kunnon ukonilma tullakin, niin usko tuohon on kyllä päivän mittaan hiipunut. Pilvet siirtyivät ja taas paistaa oikein kunnolla.  Ehdin jo aamulla kantaa kaikki kesäkukatkin suojaan, että jos sitä vettä tulisi vaikka ihan kunnolla, mutta taidanpa kantaa ne kohta taas takaisin ulos.

Itse kasvattamani chilit (ylähyllyllä ja muurin päällä) ovat haaroittuneet viikossa ihan mielettömästi. Ja nuppujakin on valtavasti. Ostamani habanero kuitenkin kannattelee jo useampaa pullukkaa ja toinen chili on kohtalaisen täynnä.

Daaliat on edelleen laittamatta maahan, koska tällä kelillä ei vaan jaksa. Ja helpompi ne on pitää kosteinakin näin. Onhan tässä vielä kesää jäljellä! :)

Jaahas, ja seuraavaksi vuorossa jäätelön syöntiä. Rankkaa tämä kesäelämä. :)

Hauskaa ja aurinkoista lauantaita teillekin! ♡

 

Arabian Huvila -kannu saatu blogin kautta.

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.


Kukin juhlii tyylillään

31.5.2019

Mun opiskelut on nyt sitten ihan viralllisestikin lopussa ja sain tänään todistukseni. Ja siihen se juhliminen sitten loppuikin, tai ainakin se sellainen juhlimiseksi mielletty. Itse nimittäin juhlin omalla tavallani, eli (kuinkas muutenkaan kuin) puutarhatöiden parissa. Kevytsoraa ja multaa kaupasta, ja sitten kesäkukkia istuttamaan.

Ollaan nyt pari viikkoa odotettu kaivuria kaivamaan nuo pihan ajoradat. Ne on tarkotus tyhjentää ja reunakivien väli, sekä tietysti tuo kasvihuoneen ympäristö on sitten tarkoitus täyttää uudella soralla. No tänään a.k.a. kaivurimies kävi ja lupasi, että maanantaina tapahtuu. Jee! Sitten saadaan asioita eteenpäin. Helatorstaina mies kaivoi tuon minun uuden istutusalueeni ja se on nyt sitten mun tämän kesän projekti. Meillä on tuolla pihan perällä sellainen maa, jossa vielä valtavasti päivänliljoja ja pioniakin, mutta paikka on hankala ja puskittunut. Kasvit on nyt tarkoitus siirtää tähän, ja tähän uuteen maahan tulee tietenkin sitten myös ne daaliat. Kasvatusalueen muoto mukailee tuota kasvihuoneen käytävän toisella puolella olevaa maata. Näistä muodostuu ikään kuin siivet tuohon kasvihuoneen eteen. Ja vaha kaivonkansikin saadaan sinne joukkoon ikään kuin maisemoitua. Pitää ehkä valjastaa kohta esikoinen ottamaan jotain dronekuvaa puutarhajutuista. :D

Istutin viime viikonloppuna ostetut chilit ruukkuihin ja samalla istutin noihin isoihin koreihin hortensiat ja maahumalat. Korit on siis tarkoitus nostaa tuohon kasvihuoneen eteen kunhan saadaan se sora siihen ensin. Korien pohjalle laitoin pesuvadit väärin päin ja kasvit istutin sellaisiin taipuisiin muovisankoihin. Niihin kevytsora pohjalle, ja nyt ne ovat sen verran kevyet nostaa, että ne on myös helppo tuoda kasvariin suojaan, mikäli sää ei ole niille suotuisa.  Lobelioille en vielä keksinyt paikkaa, mutta kaipa nekin tuosta jonnekin pääsevät.

Myös itse kasvattamissani chileissä on jo nuppuja!

Tuosta kasvihuonepolun päästä otetaan nuo muutama reunakivi pois, ja sitten sora-alueet ikään kuin liittyvät kauniisti toisiinsa.

Kuolanpioni! Niin ihana! Ja alla puukoreissa daalioita. Ihanasti nekin kasvaneet jo!

Tuo vati on taas aivan täynnä ja piukassa sormustinkukkaa. Kitkin kaikki pois kaivurin tieltä ja istutan myös nämä uuteen kukkamaahani.

Tuosta yllä olevasta kuvasta näkyy, miten sora-alue on kovettunut kivituhkaksi. Sitä on mahdotonta pitää siistinä ja kitkeminen käy työstä. Odotan innolla, että saadaan tämän kovan maan tilalle kaunis paksu sorakerros.

Sormet syhyävät uutta istutusaluetta tekemään. Tosin olen luvannut ja vannonut, että huomenna siivoan. Olen nimittäin joka ikinen kerta viimeisen kuukauden aikana vaihtanut siivoussuunnitelmani puutarhatöihin. Ja nyt on ihan oikeasti se tilanne, kun pitäisi tosissaan siivota. Joten yritän pitää itseni ainakin osittain huomenna irti tuosta projektista. :D

Sellainen perjantaikatselmus. Ihanaa viikonlopun aloitusta ja ihanaa lomaa lomailijoille. Ja ennen kaikkea onnea koulunsa päättäville ja valmistuville, ja tietenkin teille ylpeille vanhemmille. Itse en saanut tänä keväänä nauttia suvivirrestä, mutta lupaan hyräillä sitä huomenna itsekseni kun siivoan. Tai teen puutarhatöitä ja siivoan ihan pikkuisen….

 

 

Mur Maxi -kasvihuone kasattiin kesällä 2018 yhteistyössä Willab Gardenin kanssa.