Noniin. Taitaa olla jo nelisen viikkoa, kun kirjoittelin teille meidän Almasta ja vähän myös yleisesti Coton de tulearista koirarotuna. Samaisessa postauksessa tuli esiin myös Alman ikä ja tuleva Senioritarkastus Evidensia -eläinlääkäriasemalla. Tänään enemmän juurikin siitä terveystarkastuksesta. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Evidensian kanssa.
Meillä on vallinnut vähän sellainen hiljainen sopimus eläinlääkärikäyntien suhteen. Mies hoitaa koiran, ja minä kissa-asiat. Ehkä tämä on tosiaan jäänne sieltä Alman pentuajoilta, kun koin vahvasti, että koiran hankinta oli miehen tahto. Tai sitten kyse oli siitä, että joitakin vastuita oli luonnolista jakaa, ja sitten ne satuttiin jakamaan näin. No, joka tapauksessa muistan, kun mies tuli ensimmäiseltä eläinlääkärikäynniltä, pienen puuvillapennun kanssa. Oli kuulemma ottanut miehisyyden päälle, kun muilla paikalla olleilla kaksilahkeisilla oli huollettavanaan metsästykoirat. 🙂
Mutta nyt siis suuntasin Alman kanssa Rauman Evidesialle lemmikin Senioritakastukseen. Kyseessä on nimensä mukaan lemmikin terveyden kartoitus ja tällä käynnillä sitä kartoitettiin sekä yleisesti, että spesifisti juurikin lemmikin ikää ajatellen. Tarkemmin Evidensian Senioritarkastuksesta kannattaa lukea Evidensian nettisivuilta.
Senioritarkastukseen valmistautuminen alkoi jo edellisenä iltana, sillä koiran piti olla syömättä kahdeksan tuntia ennen verikokeita ja meillä oli aika varattuna aamulle. Aamulla huristeltiin sitten Raumalle. Koska Alma ei juuri autoile kauppareissua pidempiä matkoja, varasin aikaa matkasta toipumiseen ja käveltiin pieni lenkki ennen vastaanotolle menoa. Evidensiaan astuttaessa ensi vaikutelma oli kuin olisi mennyt mille tahansa yksityiselle lääkäriasemalle. Ensin ilmoittautumispisteelle jossa hoidettiin yleisten tietojen tarkistaminen ja vaa’alla käynti. Sen jälkeen meitä tulikin jo tervehtimään iloinen hoitaja jonka vanavedessä asteltiin tutkimushuoneeseen.
Eläinlääkärin kanssa juteltiin ensin hiukan yleisesti Alman terveydestä. Perusjuttuja kuten, että meillä on aina ruokakuppi esillä ja ruokaa tarjolla. Kyllä, Alma lähtee yhä mielellään ulos ja lenkille, joskaan ei ole koskaan ollut mikään älyttömän pitkien lenkkien ystävä. Pohdittiin, olenko itse kiinnittänyt huomiota joihinkin koiran ikääntymiseen viittaavia oireita ja mainitsin pissavahingon, joka sattui vain vartin ulkoilun jälkeen. Todettiin, että yksittäistapaus mitä todennäköisemmin johtui juoksusta ja siitä, että ulkona tuli lähinnä merkkailtua, eikä rakko tyhjentynytkään kunnolla. Muuta huolta itselläni ei juuri ollutkaan.
Tämän jälkeen Alma nostettiin turkimuspöydälle, jossa lääkäri hoitajan avustuksella otti Almasta verinäytteen. Kun veri oli saatu tutkittavaksi alkoi varsinainen tarkastus, joka käsittikin kaiken sitten ihan kuonosta hännänpäähän. Tässä kohtaa tarkistin, että saanhan kaiken kirjallisesti, koska asiaa tuli sen verran paljon, että epäilin jännityksen heikentävän omaa muistiani. Ei huolta, kaikki kirjattaisiin kyllä ylös.
No mitä sitten löytyi?
Hammaskiveä, kuten oli tässä iässä odotettavissakin. Ei kuulemma hälyttävän paljoa, mutta hammashoitoa kuitenkin suositeltiin. Silmien ja korvien suhteen kaikki oli ok. Sydänäänet olivat hyvät ja hengitysäänet ihan tyypilliset läähättävälle koiralle, mitä Alma tietenkin oli jännittämisen ja pidemmän automatkan myötä. Vatsassa ei tuntunut poikkeavaa ja lämpökin oli normaali.
Sitten tulikin vähän ikävämpi juttu, eläinlääkäri löysi nimittäin pienen kasvaimen nisästä. Sain itsekin tunnustella löydön, ja tämän poistaminen todettiin nyt akuutiksi asiaksi. Eläinlääkäri kuitenkin muistutti, että vain puolessa tapauksista löydökset ovat huonolaatuisia, mutta kasvain tulee kuitenkin poistaa ja keuhkot kuvata mahdollisten etäpesäkkeiden varalta. Oikea polvilumpio pääsi liikkumaan, mutta todettiin, että Alma on oppinut elämään vaivan kanssa, eikä tämä vaadi sen enempää toimenpiteitä. Joskin iän myötä nivelrikon mahdollisuus kasvaa.
Seuraavaksi vuorossa oli pissakoe, joten lähdettiin hoitajan kanssa ulos. Tarkoitus oli ottaa näyte pitkävartisen kauhan avulla ja sanoinkin, että kannattaa olla heti skarppina kun pääsemme nurmialueen reunalle. Ja siinähän se tulikin, juuri näytteeseen riittävä liru.
Sitten päästiinkin toimenpidehuoneeseen odottelemaan virtsa- ja verikokeiden tuloksia. Täytyy sanoa, että tässä kohtaa aika tuntui pitkältä ja mieli laukkasi jo ihan kaikenlaisiin skenaarioihin. Lopulta tulokset tulivat ja kävimme ne lääkärin kanssa läpi. Pissassa kaikki oli kohdillaan ja verikokeessakin jokainen arvo sijoittui normaalin rajojen sisäpuolelle, jopa niiden keskiarvolle. Myös valkosoluarvot olivat hyvällä mallilla.
Lopputulema oli, että kasvain poistetaan ja koska Alma on leikkaamaton, samalla hoidetaan myös sterilisaatio, koska estrogeeni altistaa maitorauhaskasvaimen uusimiselle. Hammashoitoa suositeltiin myös.
Lopuksi pääsin myös tutustumiskierrokselle eläinlääkäriasemalla. Erilaisten tutkimushuoneiden lisäksi löytyi ultaäänitutkimukselle varattu huone, nukutustila, leikkaussali ja heräämö. Oikeastaan ihan vastaavat tilat kuin missä tahansa sairaalassa. Työntekijöiden huoneessa oli myös “päiväkoti”, jossa rennon raukeina makasi henkilökunnan lemmikit. Jotenkin aika ihana idea. Plussaa ehdottomasti Rauman Evidensialle annan siiteistä tiloista, ja tutkimushuoneista, joiden kodikkuuteen oli selvästi panostettu tapeteilla ja valokuvatauluilla. Ainakin näin lemmikin omistajan kannalta nämä pienet yksityiskohdat rauhoittivat oloa.
Milloin senioritarkastukseen?
Tarkastusta suositellaan vuosittain ikääntyneelle koiralle. Senioriksi lasketaan yleisesti seitsemän vuotta täyttänyt koira. Roduissa on kuitenkin eroja, ja esimerkiksi tanskandoggin ja englanninbuldogin kohdalla seniori-ikä on jo viisi vuotta. Kissat saavuttavat seniori-ikänsä 10-vuotiaina. Ennen kaikkea tarkastuksen on tarkoitus kartoittaa lemmikin terveyttä ja näin ollen myös lisätä lemmikin hyvien elinvuosien määrää.
Vastaavia terveystarkastuksia tehdään siis myös kissoille. Evidensia Senioritarkastuksen saa nyt kampanjahintaan 150€ 7.12. asti (poikkeuksena Seinäjoki,
Tampere ja Partola). Ja mukaan saa tosiaan sekä hoito-ohjeet jatkoa ajatellen, että purkillisen Royal Canin Senior -ruokaa, joka oli ainakin Almalle mieluisa palkkio päivän uurastuksesta. 🙂
Tässä kun postausta kirjoittelee sohvalla, koiran pää reiteni päällä, olen ehdottomasti sitä mieltä, että käynti kannatti ja kannattaa myös jatkossakin, jotta niitä hyviä yhteisiä vuosia saadaan elellä yhdessä vielä useampia.
