>Lisää juttua Niilon huoneesta. Se sijaitsee ihan oikeasti pitkän mallisen talomme perällä, ja sen ainoa ostettu huonekalu on vaatekomero. Kamari on muuten ahdettu täyteen vanhoja ja saatuja huonekaluja.
Siitäpä tuo otsikko.
Huonetta on laitettu nyt kesän aikana kuntoon. Vanhojen huonekalujen maalailun lisäksi aikaa ja voimia on käytetty myös ihan pienten juttujen keksimiseen – mikä on tietysti sitä parasta puuhaa.
Viimeisin hankintani on papershopista löytynyt aakkosjuliste. Kaupasta vinkkasi aikoinaan Niina. Kannattaa kurkata!
Looginen sijoituspaikka taululle, jonka kehykset ovat myös omasta varastosta, oli tietenkin pulpetin päällä. Ehkä vähän naurettavaa koulufiilistelyä ottaen huomioon huoneen asukkaan iän (1v8kk), mutta kivasti värikkäät kuvat tuntuvat kiinnostavan pienempääkin.
Kehyksissä oli aikaisemmin tuo vanhahtava maailmankartta, jolle pitää nyt keksiä jotain uutta. Ajattelin josko liimaisi sen vahvalle pahville tai jollekin levylle. Katsotaan nyt. Karttapaperi on Kodin ykkösestä.
Hauska pompulanaulakko on löytö isomummulan autotallista. Kiva paikka vaihtuvalle lelunäyttelylle ja muulle roikotettavalle.
Vaikka olen väsynyt yritän ylläpitää intoani. Olen sitä sorttia, joka uppoamaan lähtiessään meneekin sitten tosi syvälle. Parempi siis pitää elämämisen reunasta kiinni.
Olen taas murehtinut ja huokaillut tätä meidän kotiasiaa oikein olan takaa. Pääni on oikeastaan ihan täynnä ideoita. Siitä ei ole ongelmaa. Haluan vain toteuttaa ne sitten siinä unelmakodissamme… Tällä hetkellä markkinoilla ei oikeastaan edes ole sellaista taloa, joka saisi hiukset pystyyn. Tai ei siis sillä alueella, josta etsimme. Jatkan siis haaveilua!
>Hei, täällä myös yksi pohjamudissa pyörijä.. Hyvä, että pidät itsesi kiireisenä, etkä anna vajota syövereihin. Se on melkein loputon suo, kun sinne vajoaa… näin ainakin mulla. Samankaltaisia fiiliksiä pyörii myös mun mielessä.. Toisaalta ihanaa, kun tulee syksy, toisaalta kaikki ahdistaa ja tekis mieli vaan vetäytyä peiton alle itkemään.Joka tapauksessa ihania oivalluksia Niilon huoneessa ja kauniita kuvia. :)Jaksamista arkeen. Kyllä se unelmien talokin vielä eteen putkahtaa… maybe when you least expect it. 🙂 (näin meillä kävi :D)-Päivi-
>Ihana tuo aakkostaulu, täytyy kurkata itteki sinne puotiin. Väsymystä täälläki…monen asian summa.
>Kiva tuo aakkostaulu, pittkin kurkata tuonne puotiin, voimia sinulle sylintäydeltä 🙂
>Ihanalta näyttää! Voi kun joskus pääsisin sisustamaan… Alkaa oikein sormia syyhyttää kun täällä sunkin blogissa käy;)Tiiätkö, muakin väsyttää. Mulla on etäopiskelu päiva ja lapset hoidossa ja nukahdin äsken kirja kädessä sohvalle. Aina vois nukkua! Ärsyttää…Voimia sinnekkin<3
>Pojan huone on kaikin puolin kivan tuntuinen ja juliste on hieno. Harmittaa nyt mua ,vähän samantapainen ollut meillä joskus kymmenisen vuotta sitten ja nyt ois kiva taas laittaa esille.Niin se väsymys ja masennus. Itse olin neljä vuotta sitten ahdistunut ja se kesti vuoden.
>On kaunista… Ihanimman sisustuksen saakin juuri niillä vanhoilla kerätyillä jutuilla. Ilmoittaudun myös pohjaan vajoajaksi… Helposti tulee oloja että olis vaan ja käpertyisi peiton alle… Onneksi nuo 3 pienokaista pitää elämän koossa! :))Ihanaa viikon jatkoa sinulle!
>Voi, toivottavasti piristyt. Puuhailu auttaa ainakin mulla, muuten mennäänkin pinnan alle kovin äkkiä.Toivottavasti unelmatalo löytyy. Tiedän tunteen, kun tekis mieli tehdä ja laittaa, mutta kaikki haraa vastaaan. Ja talo on "väärä"… Vaan kyllä Suomessa taloja ja tontteja löytyy, jos ei just nyt, niin sitten vähän myöhemmin, eikös vaan? 🙂
>Kiitos kivasti vinkistä!Taulusta tuli tosi suloinen. =)Mä tiedän kyllä miltä tuntuu kun taloasiat ahdistaa…Voitko kuvitella mitä mun miehen veli sanoi mulle juhlissa?Hän vaan töräytti että älä nyt vaan saa mitään skitso kohtausta sit jos taloa emme saisikaan. Että sehän on VAIN talo. Siis huoh!Miten selittää ihmiselle mitään joka sanaa että on VAIN talo, että saahan niitä aina.Juupa juu…ei ole joka nurkassa sopivaa, ja varsinkaan pussille sopivaa.
>Mielestäni syksyssä on parasta juuri se, että saa rauhassa hipsutella villasukissa ja vetää peiton pään yli. Ei tarvitse esittää energistä ja pirteää ja olla kokoajan jonnekin menossa. Jaksamista siis sinulle!Tuo pulpetti on ihana, me tarvittaisiin ehdottomasti samanlainen Siirille! Ja aakkosjulisteen menen heti tilaamaan, kiitos vinkistä!Blogisi on niin kaunis. Täällä käyn usein vaikka en useinkaan ehdi jälkeä jättää…Mukavaa päivää Sinulle!
>Oho! Enpäs ollutkaan tajunnut, että meillä on ihan saman ikäiset pojat. Meilläkin siis 1v 8kk. Jostain syystä oletin, että Niilo olisi vanhempi. Miksiköhän? :OMinusta tuo huone on oikein hauska kaikkine kouluaiheisine sisustusjuttuineen. Meillä mennään vielä vauvateemalla pikkumiehen huoneessa, mutta varmaan pikkuhiljaa pehmot alkaa väistymään isojen poikien vimpainten tieltä. 🙂
>Hauska taulu ja ihastuttavat pompulat! Pieni aivopesu kirjainten maailmaan on tosiaan hyvä aloittaa jo nuorena… heh…
>Mukavia ideoita olet taas toteuttanut. Aakkostaulu on kiva ja käyn myös puotia kurkkaamassa. Kiitos vinkistä. Iloa ja voimia sinulle 🙂
>Aivan ihana vinkki tuo papershop!!! Kiitos ♥
>Teillä on TODELLA kaunista! Koita saada piristystä ja mielihyvää ajatuksesta, että blogisi on monelle niin tärkeä, täällä meitä riittää, jotka kateudesta vihreänä ja ihailusta pinkeänä katsovat kotiasi. :)Minua on muuten vaivannut ajatus, joka yhteiskunnassa näyttää olevan vallalla: on ihan ok väsyä ja masentua ja on todella rohkeaa myöntää se ääneen. Mutta auta armias jos se tapahtuu uudestaankin. Kertaopin pitäisi riittää, minkä jälkeen pitäisi osata elää uudestisyntyneenä ja viisaasti oravanpyörästä ulos hypänneenä ja virkistyneenä… Ja paskat. Voimia KAIKILLE väsyneille!
>Aakkosjutut on aina kivoja. Minä yritin lasten ollessa pienempiä löytää tauluja, joissa olisi ollut myös Å, Ä ja Ö. Ei tuntunut olevan missään. Netistä sitten printtasin kivat kirjaimet ja kuvat ja tein O:sta ja A:sta tarvittavat lisävahvistukset. Ja arvaas vaan osaavatko lapset suomalaisia aakkosia? Ei.
>Aakkostaulu on myös minun mielestä tosi hieno ja sopii teille!Voimia myös sinulle oikein paljon! Kaikenlainen mukava puuhastelu pitää mielen virkeänä. Tosin joskus voi vaan olla ja yrittää hyväksyä, että nyt vaan väsyttää eikä mikään huvita eikä tartte olla tehokas. Tiedän tunteen puolitoista vuotta väsyneenä uniongelmien kanssa painineena… Oliks se niin, että unelmilla on tapana toteutua? 🙂
>Kiva aakkostaulu ja ainahan voi leikkiä esiesiesikoulua 🙂 Oikein mukavaa iltaa sinulle ja perheellesi 🙂
>Tuttuakin tutumpaa, ettei niitä kivoja unelmiakoteja vain ole myynnissä. Tai jos jokin vähän sellainen löytyy, se menee ennenkuin itse ehtii edes kissaa sanoa. Ollaan miehen kanssa katseltu koko kesä taloja, mutta lopulta päädyimme jatkamaan tässä paritalon puolikkaassa ja vaihdoimme vain pankkia edullisemman lainatarjouksen takia. Jos sitä sitten nykyisessä sinnitellään pari vuotta ja toivotaan parasta, ettei sen arvo laskisi ja saataisiin sitä maksaessa vähän lisää pesämunaa säästöön sitä unelmataloa varten… Rakennetaan se sitten itse, ellei jokin helmi tule vastaan.
>Päivi: Voimia sullekin. Kyllä ne asiat siitä!Ja tosiaan niillä asioilla on tapana järjestyä juurikin silloin, kun vähiten sitä odottaa. :)Miia: Voimia väsymyksen selätykseen!Hanna: Kiitos! Kurkkaapa ihmeessä!Mari: Ymmärrän sun sisustus innon. No malta hetki! :)Voimia väsymykseen!Kristiina: Voi, aidosti vanhat taulut ovat ihania! Tosiaan väsymys ei aina ole parin viikon juttu.Nina: Niin, missäköhän sitä oikeasti rämpisi, jos ei olisi tuota huollettavaa :)Sissi: Juu, kyllähän niitä taloja myyntiin tulee, kun vain jaksaa odottaa. Mutta kun olen tälläinen hosuja :)Anrinko: Niinpä. Eihän tässä hätää olisi, jos olisi tarpeeksi pätäkkää. Vois vain mennä koputteleen ovia ja kysyä, että kuinka nopeasti ja mihin hintaan herrasvaki olis valmis lähtemään.Mutta kun totuus on aikalailla toinen!Noora: Kiitos! Ja kiva kuulla, että vierailet. Juliste on tosiaan kiva!Minä ajattelinkin alkaa harjoitella joutenoloa. En ole koskaan osannut, mutta josko sitä oppisi.Pieni pitsinenäliina: 😀 No onhan meilläkin vielä pehmot käytössä. Nyt on kiva kun äiti saa vielä laittaa lastenhuonetta. Kohta joku vaatii jotain örkkejä sinne tänne. Oikeastaan kun muistelen, niin isosiskoni piti aikoinaan tuossa kerrossängyssä ja pulpetilla koulua minulle ja pehmoleluillemme. Että olisiko joku perrinnöllinen juttu :)Kultsin Kämppä: Aivopesua todella :)Seija: Kiitos!Le petite princesse: Hyvä jos oli apua! :)Rauhantuomari: kiitos. Mutta tosiaan täälläkin asuu ihan tavallisia kuolevaisia :DItse olen vähän sitä mieltä, että nämä asiat väkisinkin seuraavat elämässä. Ei yhden masiksen voitettuaan voi olla varma, etteikö elämä taas joskus lipuisi kauemmas. Mutta tosiaan, sitä pidetään jotenkin tuomittavana. Oliskohan paikallaan hiukan avata tätäkin juttua ihmisille, että tietäisivät, mistä puhutaan :)Johanna: Ihana yritys kuitenkin! :DEhtiihän ne vielä oppimaan. Ikinä ei ole liian myöhäistä!Sini: jaksamisia sinullekin unen kanssa kamppailuun.Ja sovitaan, että se oli niin! :)Heidi: Kiitos! Tähän pitäis kai liitää vielä yksi esi!? :)Katja: Ihanan järkevä suhtautuminen. Noinha sen pitäisikin mennä. Meillä mies pystyy ajattelemaan noin, mutta mulla on vähän vaikeuksia! 🙂
>Päivi: Voimia sullekin. Kyllä ne asiat siitä!Ja tosiaan niillä asioilla on tapana järjestyä juurikin silloin, kun vähiten sitä odottaa. :)Miia: Voimia väsymyksen selätykseen!Hanna: Kiitos! Kurkkaapa ihmeessä!Mari: Ymmärrän sun sisustus innon. No malta hetki! :)Voimia väsymykseen!Kristiina: Voi, aidosti vanhat taulut ovat ihania! Tosiaan väsymys ei aina ole parin viikon juttu.Nina: Niin, missäköhän sitä oikeasti rämpisi, jos ei olisi tuota huollettavaa :)Sissi: Juu, kyllähän niitä taloja myyntiin tulee, kun vain jaksaa odottaa. Mutta kun olen tälläinen hosuja :)Anrinko: Niinpä. Eihän tässä hätää olisi, jos olisi tarpeeksi pätäkkää. Vois vain mennä koputteleen ovia ja kysyä, että kuinka nopeasti ja mihin hintaan herrasvaki olis valmis lähtemään.Mutta kun totuus on aikalailla toinen!Noora: Kiitos! Ja kiva kuulla, että vierailet. Juliste on tosiaan kiva!Minä ajattelinkin alkaa harjoitella joutenoloa. En ole koskaan osannut, mutta josko sitä oppisi.Pieni pitsinenäliina: 😀 No onhan meilläkin vielä pehmot käytössä. Nyt on kiva kun äiti saa vielä laittaa lastenhuonetta. Kohta joku vaatii jotain örkkejä sinne tänne. Oikeastaan kun muistelen, niin isosiskoni piti aikoinaan tuossa kerrossängyssä ja pulpetilla koulua minulle ja pehmoleluillemme. Että olisiko joku perrinnöllinen juttu 🙂
>Kultsin Kämppä: Aivopesua todella :)Seija: Kiitos!Le petite princesse: Hyvä jos oli apua! :)Rauhantuomari: kiitos. Mutta tosiaan täälläkin asuu ihan tavallisia kuolevaisia :DItse olen vähän sitä mieltä, että nämä asiat väkisinkin seuraavat elämässä. Ei yhden masiksen voitettuaan voi olla varma, etteikö elämä taas joskus lipuisi kauemmas. Mutta tosiaan, sitä pidetään jotenkin tuomittavana. Oliskohan paikallaan hiukan avata tätäkin juttua ihmisille, että tietäisivät, mistä puhutaan :)Johanna: Ihana yritys kuitenkin! :DEhtiihän ne vielä oppimaan. Ikinä ei ole liian myöhäistä!Sini: jaksamisia sinullekin unen kanssa kamppailuun.Ja sovitaan, että se oli niin! :)Heidi: Kiitos! Tähän pitäis kai liitää vielä yksi esi!? :)Katja: Ihanan järkevä suhtautuminen. Noinha sen pitäisikin mennä. Meillä mies pystyy ajattelemaan noin, mutta mulla on vähän vaikeuksia! 🙂
>En tiedä mitä tapahtui, mutta kertaus on kuulemma opintojen äiti 😀
>Aivan ihana huone! Meillä tulee piakkoin eteen pikkuvesselin muutto omaan huoneeseen, ja tästä sainkin monta ihanaa ideaa. Kiitos kovasti! Voimia ja jaksamista arkeen!
>Ihana juliste!!! Ja ihana apina! Oletko tehnyt sen itse? Olisiko mahdollista saada ohjetta? Olisin tosi kiitollinen. Tai tiedätkö, mistä voisi löytyä ohje?t. Kajsa
>Satu: Mukavaa jos sait ideoita. Lastenhuoneita on mukava laitella.Ja kiitos!Kaijsa: Apina on Anne Claire Petitin ja ostettu ihan pienestä putiikista. Joskus aikoinaan, ja muutkin niitä tietty myy. Apinalandia blogissa on ainakin tehty noita apinoita myös itse. Kannattaisi kysellä sieltä.Tässä osoite: http://apinalandia.blogspot.com/ja tässä apinan virkkaus postaukseen suora: http://apinalandia.blogspot.com/2010/02/mun-eka-oma-api.html
>Ihania asioita Niilon huoneessa! Tosi kivasti olette hyödyntäneet kaikenlaista vanhaa ja saaneet kaiken näyttämään juuri täydelliseltä. :)Eilisiin villasukkiin ja muihin aatoksiin: syksy on varmaan sellainen vähän vaikea aika, kun on uuden kynnyksellä ja kesämuistot vähän haikeita. Mutta kyllä sitä valoa taas varmasti löytyy sinullekin. 🙂 Niin ja tuollaiset pitkät villasukat olisi niin ihqut! Oma taito ei vaan riitä tekemiseen. Tuotan vaan kaulaliinoja, pannulappuja ja tiskirättejä. 😛
>Kyllä Niilolla vaan on ihana huone! Kiva saada jostain päin huushollia kuntoon. Täälläkin parit projektit meneillään, kas kummaa :)Täällä sade jo lakkas, ja nyt on taivaanranta siellä päin ihan pinkki!
>Tomorrow: Kiitos. Minäkin olen ajatellut, josko pannulapun vääntäminen onnistusi. Tiskirättikin houkuttaa. Mutta sukkia ei näillä sormilla synny.Teija: Ihana auringonasku todellakin!Kaipa se niin on että nuo projektit pitää ihmisen hengissä. Ei kai olis mitään tekemistä, jos kaikki olisi valmista 😀
>Ihanat kuvat ja värit. Naulakko, apina, taulu kaikki aivan mahtavia. Ja tuollainen pulpetti olisi kyllä hankintalistalla kunhan saataisiin tytöille ISOMPI huone. Täälläkin painitaan asuntoasioiden kanssa. Kovasti katsellaan, mutta mitään päätöksiä ei voida vielä tehdä. Hartaasti toivon että vielä tämän vuoden puolella…Mutta ei niitä sopivia asuntoja ihan tuosta vain löydykään, varsinkaan kun vaatimuslista on pitkä…
>Hieno aakkosjuliste tosiaan! Muutenkin niin kivan näköisiä juttuja siellä Niilon kammarissa :)Jaksamista ja intoa Sinulle lähetän täältä!
>Itselläni oli alkuvuosi yhtä räpiköintiä jaksamisen kanssa,se oli kauhea tunne kun aina ollut se joka jaksaa innostua kaikesta ja touhuta ja harrastaa. Päätin sitten etten odota itseltäni kummoisia, opettelin uudestaan lukemaan kirjoja ja lenkkeilemään ihan kävellen luonnosta nauttien,ilman hikirääkkiä. Nyt kesäloman puolivälissä ja syksyn alkaessa minusta tuntuu että virkeys ja entinen elämänilo alkaa palailla. Kai se luonto meitä puurtajia ja kaikesta innostujia jarruttelee tarkoituksella ;)Ihania nuo kalusteet ja tuunaukset, onpa pojalla huone jossa varmasti viihtyy! Voimia sinulle 🙂
>Kiitos ihanasta julistevinkistä, pitääkin mennä tarkastamaan tilanne tuonne. Pulpetti odottaa autotallissa tuunausta…
>Pirteän raikas lapsen huone! Usein tapaa, lasten huoneita joissa on ns. liikaa virikkeitä ja liikaa värejä, mutta tossa on just ihanasti katseltavaa 🙂 Ymmärrän niin sataprosenttisesti tuon pohjattoman ahdistuksen! itselläkin meni niin ahdistellessa lähes vuosi ja sitä ennenkin oli tyytymättömyyttä… Miten tärkeää voikaan olla se, että on omasta mielestään oikeassa paikassa! Vaikka olisin saanut tälläisen näin ihanan asunnon kuin nyt etelä Suomesta en siltikään olisi viihtynyt.. Monet keväällä jo valittivat kun en ollut tyytyväinen, vaikka kaikki oli hyvin. Nyt sitten tuntuu vaihteeksi että asiat luistaa 🙂 Kaikki sympatiat puolellasi ja toivon paljon jaksamista sinulle! Pakko sen unelmien asunnon on löytyä!
>Kuvat ovat hyviä. Ja huone ihanan viihtyisän näköinen.Aurinkoista mieltä! Maria
>ihana tuo apina! <3
>Kirsikka: Voi, toivottavasti löydätte sopivan kodin! Ei niitä "oikeita" kyllä ihan joka kulman takana ole. Tsemppiä!Helikaroliina: Kiitos paljon!Riitta: Yritän myös opetella tuota pysähtymistä ja nautiskelua. Olen huono lepäämään laakereillani ja siksi niin usein väsynyt. Pitäisi tosiaan osata nautiskella enemmän!Krista: Hei, onpas kiva jos sitten näytät teidänkin pulpetista kuvia. Vanhan ajan julisteet ja opetuskuvat on aika symppiksiä :)Sanna-Pauliina: Niinhän se on, että koti on siellä missä sydänkin. Ja pää asia on että sydämellä on koti!Kiitos. Minäkään en pidä liiasta väri ja disney ilottelusta :)Maria: Kiitos!Nna: Aika söpö! 😀
>Kivalta näyttää… apinakin ;)Iloa ja valoa viikkoosi.Väsymystä ja tympimistä ei voi välttää välillä…. ;(Pitää vaan keksiä ilonaiheita, pieniäkin asioita, joista tulee hyvä mieli…
>Upea aakosjuliste!Tuo pulpetti on niin ihana juliste sopii hyvin sen kaveriksi :)Toivottavasti unelmatalo löytyy pian.
>Tuo taulu on tosi söpö! Ja muutenkin tuo huone..aih, miten kaunista! Sinulle on tunnustus blogissani : ), sen olet ansainnut! Kivaa viikonloppua!
>Hyvä mieli: Kiitos. Näinhän se on!Annao: Kiitos. Toivotaan. Ja eiköhän se, kun malttaisi olla kärsivällinen.CosyCottage: Minä olen inspiroitunut tekemistäsi tilkkupeitoista. Ne kun ovat niin tuon huoneen värisiä!Ja kiitos tunnustuksesta!