>Pidän kovasti käsillä tekemisestä ja näpertelystä, mutta joulukorttien suhteen olen ottanut uuden linjan; Meiltä postitetaan vain kuvakortteja. Uusi linjani taas on ihan yhtä vanha kuin lapseni. Niilon syntymän jälkeen en ole joulukortteja askarrellut. Ajattelin, että kiusataan sukulaisia muutama vuosi kuvakorteilla, ja askarrellaan sitten joskus, kun lapsi jaksaa siihen keskittyä ja asiasta innostua. Eli ei ihan vähään aikaan!
Myönnän, että joulukiireiden vähentämisen lisäksi valokuvakortteihin on toinenkin syy. Rehellisesti ja häpeilemättä, ihan vain äidillinen ylpeys. Sellaisia me äidit usein olemme. Lähes pakonomaisella tarmolla järjestelemme jälkikasvumme sohvalle tonttulakit päässään. Vaadimme kasvoille ilosta hymyä ja lisäämme tunnelmaa tontuilla ja muilla jouluun kuuluvilla lisämateriaaleilla.
Itsellänikin on selvä visio tämän vuoden korteista: Haluan Niilon ja Alman vierekkäin eamesiin, alle kauniin taljan, hiukan punaista tekstiiliä, kauniit vaatteet (neuletta ja samettia), tonttulakkia päähän ja hymyilevän lapsen. Ja onnistuuko visioni – ei varmasti!
Niilo tahrii vaatteensa ennen kuvaan ehtimistä. Sekä koira, että lapsi kieltäytyvät keinutuolissa istumisesta, tonttulakki ei tule kuuloonkaan. Ei silti vaikka äiti on sen itse ommellut vain ja ainoastaan mätsäämään kaikkeen muuhun kuvassa olevaan. Kukaan ei pysy paikallaan ja ikkunasta tuleva valo loppuu.
Pahimmassa tapauksessa lapsi ei enää koskaan suostu pitämään kyseisiä vaatteita. Äiti alkaa pohtia oliko syy tonttulakista kieltäytymiseen ehkä traumaa viime vuodesta.
Tänä vuonna Canon halusi auttaa projektiani. SELPHY CP 800 -kuvatulostimen avulla teen nyt kortit kotona valmiiksi asti. Pienellä ja simppelillä laitteella kuvat voi tulostaa joko suoraan kamerasta, USB muistilta tai vaikka kännykästä ilman tietokonetta. Mahdollista on kuitenkin tulostaa myös tietokoneelta käsiteltyjä ja muokattuja kuvatiedostoja, kuten omassa korttikokeilussani.
>Valokuvakortti on vähintään yhtä hieno kuin askarreltu jos siihen panostettu. Blogisi on tyylikäs ja kaunis, kuvasi hienoja. Minun koneeni ei tykkää yhtään tuosta lumisateesta, monessa muussakin blogissa se on ollut ongelmana. En pääse välillä ollenkaan tänne kun lumisade hidastaa konetta.
>Valokuvakortti on vähintään yhtä hieno kuin askarreltu jos siihen panostettu. Blogisi on tyylikäs ja kaunis, kuvasi hienoja. Minun koneeni ei tykkää yhtään tuosta lumisateesta, monessa muussakin blogissa se on ollut ongelmana. En pääse välillä ollenkaan tänne kun lumisade hidastaa konetta.
>Sokrutin: Hei, muistan kuulleeni viime vuonna tästä samasta. Koneessasi on joku juttu, minkä saa muistaakseni laitettua niin ,että homma toimii. Mutta hyvä kun sanoi. Voin kyllä ottaa mokoman pyryn pois nyt kun ulkona jo sataa lunta :)Ja itsekin olen valokuvakorteista samaa mieltä. Niidenkin parissa saa aikaa kulumaan ja tietokoneella pystyy tekemään vaikka mitä ihmeitä 🙂
>Sokrutin: Hei, muistan kuulleeni viime vuonna tästä samasta. Koneessasi on joku juttu, minkä saa muistaakseni laitettua niin ,että homma toimii. Mutta hyvä kun sanoi. Voin kyllä ottaa mokoman pyryn pois nyt kun ulkona jo sataa lunta :)Ja itsekin olen valokuvakorteista samaa mieltä. Niidenkin parissa saa aikaa kulumaan ja tietokoneella pystyy tekemään vaikka mitä ihmeitä 🙂
>Mies odottaa kauhulla koska meillä aloitetaan joka vuotinen kuvaussessio 🙂
>Mies odottaa kauhulla koska meillä aloitetaan joka vuotinen kuvaussessio 🙂
>Joo, tällasesta askartelusta mä tykkään! Tulostus ja valmis. 🙂 Ja sitäpaitsi, nuo sun kuvat on mahdottoman paljon kauniimpia, kuin monet verisin sormin väkerretyt joulukortit. Nih!Mä olen yhden ainoan kerran lähettänyt lapsista kuvan joulukorttina. Tai silloin yhdestä lapsesta. Muutama vuosi on musta tosi jees, hyvällä maulla toteutettuna, mutta siinä vaiheessa kun meille tuppas 8-vuotiaan sukulaislapsen kuvaa kuusen edessä, ni alko hiukan naurattaa. ;)Tuo sun visio kuulostaa ihanalta!Ja hei, LUNTA! <3 (vai onko siellä..?) Halauksia.-Päivi-
>Joo, tällasesta askartelusta mä tykkään! Tulostus ja valmis. 🙂 Ja sitäpaitsi, nuo sun kuvat on mahdottoman paljon kauniimpia, kuin monet verisin sormin väkerretyt joulukortit. Nih!Mä olen yhden ainoan kerran lähettänyt lapsista kuvan joulukorttina. Tai silloin yhdestä lapsesta. Muutama vuosi on musta tosi jees, hyvällä maulla toteutettuna, mutta siinä vaiheessa kun meille tuppas 8-vuotiaan sukulaislapsen kuvaa kuusen edessä, ni alko hiukan naurattaa. ;)Tuo sun visio kuulostaa ihanalta!Ja hei, LUNTA! <3 (vai onko siellä..?) Halauksia.-Päivi-
>Vekarus: Meillä ollaan hiukan samoissa fiiliksissä :)Päivi: Just tota tarkoitin. Tai sitten pitää keksiä jotain uutta, ettei ne vanhat poseerauskuvat jatku iänkaiken. Ehkä me muutaman vuoden päästä ilveillään kuvissa koko perhe. Risat tonttulakit päässä :)¨Ja kyllä; Nyt on lunta! Ihanaa!!!! ♥
>Vekarus: Meillä ollaan hiukan samoissa fiiliksissä :)Päivi: Just tota tarkoitin. Tai sitten pitää keksiä jotain uutta, ettei ne vanhat poseerauskuvat jatku iänkaiken. Ehkä me muutaman vuoden päästä ilveillään kuvissa koko perhe. Risat tonttulakit päässä :)¨Ja kyllä; Nyt on lunta! Ihanaa!!!! ♥
>Meiltäkin lähtee valokuvakortteja, tosin Kristalta tilattuja :DMutta hei, mäkin haluan tuollaisen masiinan! Mistä ostit sen?
>Meiltäkin lähtee valokuvakortteja, tosin Kristalta tilattuja :DMutta hei, mäkin haluan tuollaisen masiinan! Mistä ostit sen?
>http://maailmamustavalkoinen.blogspot.com/2009/10/tietamattomat.html
>http://maailmamustavalkoinen.blogspot.com/2009/10/tietamattomat.html
>Nanna: No nehän vasta hienoja onkin!Masinan lähetti canon, mutta ihan löytyy verkkokaupasta ja melkein mistä vain. Tosi kiva ja kätevä!Anonyymi: Olen jälleen erittäin pahoillani, mikäli tekstini loukkaa jotakuta. Kerron kuitenkin elämästäni, sellaisena kun se oikeasti on. En koskaan voi jokaisella tekstilläni kaikkia miellyttää, mutta ketään en myöskään koskaan halua tarkoituksella loukata. Yritä ymmärtää myös asian toinen puoli. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, miltä joskus näyttää.
>Nanna: No nehän vasta hienoja onkin!Masinan lähetti canon, mutta ihan löytyy verkkokaupasta ja melkein mistä vain. Tosi kiva ja kätevä!Anonyymi: Olen jälleen erittäin pahoillani, mikäli tekstini loukkaa jotakuta. Kerron kuitenkin elämästäni, sellaisena kun se oikeasti on. En koskaan voi jokaisella tekstilläni kaikkia miellyttää, mutta ketään en myöskään koskaan halua tarkoituksella loukata. Yritä ymmärtää myös asian toinen puoli. Kaikki ei ole niin mustavalkoista, miltä joskus näyttää.
>Nyt mäkin innostuin. Ikinä ei tule ladattua kuvia minkään valokuvapalvelun sivuille eikä varsinkaan enää vietyä minnekään valokuvausliikkeisiin… haluaa siis tuollaisen! Joululahjaksi vaikka. Onko tulosteet hyvälaatuisia? (Uskoisin, että jos sinä olet niihin tyytyväinen, ei minullakaan ole mitään moittimista.)Joulukorttiasiasta. Minulle ainakin myös toisten lapset ovat olleet ilonlähteitä aina. Eihän lapsen valokuvalla varustettua korttia lähetetä yleensä kovin vieraille ihmisille, vaan nimenomaan läheisille ja tuttaville, joille oletettavasti kuvissa esiintyvä lapsikin on rakas ja hänen kasvuaan on mukava seurata. Tiedän minä lapsenkaipuusta jotain omien kokemusteni perusteella, vaikka minulla nyt kaksi lasta jo onkin, ja niin taidat Emilia sinäkin tietää. En tiedä vuosien lapsettomuudesta, se on totta. Ja sydäntäni särkee heidän puolestaan, jotka toivovat ilman tulosta. Mutta silti mielestäni ei ole väärin rakastaa omaa lastaan ja ajatella hänen hymynsä tuottavan iloa toisille ihmisille. Joulukorteistasi tulee varmasti hienoja. Vaikka Niilolla olisikin likainen paita. 🙂
>Nyt mäkin innostuin. Ikinä ei tule ladattua kuvia minkään valokuvapalvelun sivuille eikä varsinkaan enää vietyä minnekään valokuvausliikkeisiin… haluaa siis tuollaisen! Joululahjaksi vaikka. Onko tulosteet hyvälaatuisia? (Uskoisin, että jos sinä olet niihin tyytyväinen, ei minullakaan ole mitään moittimista.)Joulukorttiasiasta. Minulle ainakin myös toisten lapset ovat olleet ilonlähteitä aina. Eihän lapsen valokuvalla varustettua korttia lähetetä yleensä kovin vieraille ihmisille, vaan nimenomaan läheisille ja tuttaville, joille oletettavasti kuvissa esiintyvä lapsikin on rakas ja hänen kasvuaan on mukava seurata. Tiedän minä lapsenkaipuusta jotain omien kokemusteni perusteella, vaikka minulla nyt kaksi lasta jo onkin, ja niin taidat Emilia sinäkin tietää. En tiedä vuosien lapsettomuudesta, se on totta. Ja sydäntäni särkee heidän puolestaan, jotka toivovat ilman tulosta. Mutta silti mielestäni ei ole väärin rakastaa omaa lastaan ja ajatella hänen hymynsä tuottavan iloa toisille ihmisille. Joulukorteistasi tulee varmasti hienoja. Vaikka Niilolla olisikin likainen paita. 🙂
>Miia: Kuvat on ihan huippulaatua. Linkistä näet enemmäntietoja. Ekstrana tämä korjaa muotokuvissa myös ihon sävyä! Aika hienoa!Itse olen tosi laiska tekemään niitä kuvatilauksia. Ja usein iissä palveluissa ne korttipohjat on aina hassusti koristeltuja. Nyt tekstit ja kehykset voi tehdä mieleisensä.Kiitos kommentistasi. Näin näen itsekin asian. Ja aika kamalaahan se olisi, jos vanhemmat eivät lapsistaan ylpeitä olisi. Meillä korttej alähetetään vain lähimmälle porukalle. Miehen sukulaisia tietysti on paljon, mutta digiaikana isoisovanhemmillekin tulee lapsen kuvia annettua itse asiassa aika vähän. Joulukortti on kiva tapa. Töissä näen usein, miten vanhukset ovat iloisia kuvakorteista, joilla muistellaan sukupolvia, nimiä ja muita juttuja.Eihän kukaan lähetä joulukorttia ollakseen ilkeä.
>Miia: Kuvat on ihan huippulaatua. Linkistä näet enemmäntietoja. Ekstrana tämä korjaa muotokuvissa myös ihon sävyä! Aika hienoa!Itse olen tosi laiska tekemään niitä kuvatilauksia. Ja usein iissä palveluissa ne korttipohjat on aina hassusti koristeltuja. Nyt tekstit ja kehykset voi tehdä mieleisensä.Kiitos kommentistasi. Näin näen itsekin asian. Ja aika kamalaahan se olisi, jos vanhemmat eivät lapsistaan ylpeitä olisi. Meillä korttej alähetetään vain lähimmälle porukalle. Miehen sukulaisia tietysti on paljon, mutta digiaikana isoisovanhemmillekin tulee lapsen kuvia annettua itse asiassa aika vähän. Joulukortti on kiva tapa. Töissä näen usein, miten vanhukset ovat iloisia kuvakorteista, joilla muistellaan sukupolvia, nimiä ja muita juttuja.Eihän kukaan lähetä joulukorttia ollakseen ilkeä.
>Heh 😀 noinhan se menee, ainakin meillä kun otetaan pakollisia joulukuvia, lapset ja koirat saavat traumoja ja vannovat etteivät enää koskaan halua joulu kuviin :DViime vuonna yritin tehdä lapsista joulukortit, otin avukseni ns. valmiin taustan ja kuvankäsittelyohjelman avulla korteista tuli aika kivat 🙂
>Heh 😀 noinhan se menee, ainakin meillä kun otetaan pakollisia joulukuvia, lapset ja koirat saavat traumoja ja vannovat etteivät enää koskaan halua joulu kuviin :DViime vuonna yritin tehdä lapsista joulukortit, otin avukseni ns. valmiin taustan ja kuvankäsittelyohjelman avulla korteista tuli aika kivat 🙂
>Tosi kivoja:)Minä niitä näpertelin käsin…ei olisi pöllömpi homma tuokaan!Olisi kiva, jos joskus kävisit moikkaamassa:) Kaipailen Emiliaa!
>Tosi kivoja:)Minä niitä näpertelin käsin…ei olisi pöllömpi homma tuokaan!Olisi kiva, jos joskus kävisit moikkaamassa:) Kaipailen Emiliaa!
>Oi miten kauniita kortteja olet tulostanut. Meillä alkaa tuttavapiirissä olla lasten keski-ikä kymmenen kieppeillä. Saas nähdä vieläkö lapset suostuvat noihin valokuvakortteihin! Taitaa tulla teiniangsti pian vastaan… =)Että nauti sinä vaan Niilon asettelusta! Vielä ehtii! Ehkä sulla pitää olla plan b tuon paikan ja sommittelun suhteen! =)
>Meillä oli myös vähän aika sitten tuo joulukorttiprojekti käynnissä, oli tarkoitus istuttaa kaksi poikaa (2v ja 9kk)kauniisti vierekkäin ja ympärille joulusomisteita. Mutta kuinkas sitten kävikään..? 500 kuvaa ja YKSI onnistui. Onneksi edes se yksin ja onneksi koko projekti on jo onnellisesti ohi ja valmiit kortit tupsahtivat tänään postiluukusta, kiitos ifolorille jälleen kerran! 😀 Ehkä ensi vuonna kokeilen jotain muuta, omatekemiä kortteja 🙂
>Onko se oikeastaan ollenkaa kauheaa, että perheet ympäri ämpäri maailmaa lähettää tonttupää kuvia itsestään ja lapsistaan joulukortteina? Minusta on ainakin kiva saada tuttavien omia joulukorttikuvia ja tottakai niitä askarreltujakin! Ja on tietysti liuta ystäviä joita ei jostain syystä, juuri nyt, juuri tässä vaiheessa elämää, tapaa kovinkaan usein… silloin on hauska edes joulun merkeissä nähdä, että miten heillä on jälkikasvu varttunut.Hankin tuon Shelbyn tyttärelle synttärilahjaksi loppu kesästä. On tullut sitä myös vähän itse lainailtua.
>Joskus jonkun linkin kautta kävin tuolla "mustavalkoisessa" ja tuo aihe tuli heti kans mieleeni, joten ajattelinkin että joku varmasti kommentoi asiasta tähän postaukseen! Lapsettomuudesta en tiedä mitääm, mutta lapsen menettämisestä kylläkin… Ja eiköhän me lapselliset sen verran valitetakin lapsistamme, että vähintä mitä voi tehdä on ylpeänä ja kiitollisna kuvailla heitä joulukortteihin. Parasta saamaamme Lahjaa! <3Yks valokuvajoulukortti on jäänyt pysyvästi mieleeni: kaverin oli kans "järjestänyt" pikkutyttönsä kuvaukseen ja lopputulos oli että kortissa oli neljän kuvan kollaasi enemmän ja vähemmän onnistuneesta poseerauksesta! Suloinen ja hyväntuulinen kortti! Paljon parempi ja kuvaavampi kuin täydellinen otos! :)Meidän sakin kuvassa on niin monta naamaa muutenkin että yritän saada yhden hyvän kuvan 😀 Täydellistä on turha toivoa! Kovin mukav olisi saada siihen vain jo uudenkin tulokaan kuva, mutta aika tiukille menee jos onnistuu lainkaan…. Ajttelin kuitenkin että kirjoittelisin kuoret edes jo valmiiksi ja kyllä sen sitten ennen joulukuun puolta väliä tietää käynnistelläänkö ennemmin vain ei..Mun suunnitelmis on se kuvanmuokkaus ohjelman piirrustyön jälki… niin selviää perus tulostimella ja paperilla 🙂
>Täällä on tänään askarreltu joulukortteja. Itse olen vierastanut kuva kortteja, kun niistä ei ole saanut hyviä kuvia aikaan. Täytyy varmaan ensi vuonna testata, jos saisi sitä ennen hankittua järkkärin. Kivan kokonein ja näppärän näköinen uusi Canon valokuvatulostin. Lumista torstaita sinne:-)
>meillä ei tosiaan onnistu lapsen kuvaaminen tonttulakki päässä hymyilevänä sohvalla tms. Ei sitten millään. Ensinnäkin lapsi ei suostu laittamaan edes tonttulakkia päähän (ollut viimeksi vissiin kun poika oli 1v.) ja toisekseen, ei tykkää kuvien ottamisesta. 😉 että joko ne otetaan salaa tai sitten tyydyn johonkin muihin kortteihin. ;DMonethan valittaa ihan hirveästi (jossain keskustelupalstoilla yms.) juurikin näistä kuvakorteista, että kuinka tylsää niitä on saada ja täytyy myöntää että ennen omaa lasta kuuluin puoliksi edellämainittuihin…(tosin olisin sillon ilahtunut suuresti kuvakortista, joka on kaunis, ei mikään valmispohjaan lätkäisty kuva kera punanenäisten porojen yms.) Mutta niin se mieli vaan muuttuu, ja ihan hyvä niin. 🙂
>Ihanan jouluisia kortteja / valokuvia. Kauniita. Kyllä kortin saajan kelpaa olla iloinen saadessaan tuollaisen henkilökohtaisen kortin, jonka kuva on itse otettu, ihana ja erilainen idea kuin ne tavanomaiset lapsen tonttupuku päällä oleva joulukortti 😉
>Aivan mielettömän kauniit kuvat!!! Mäkin siirsin huomiseen korttikuvanoton. Ei jaksa. Mun kokemus on et jos meinaa saada yhtään hyvän kuvan, niin valokuvakortti on myös aika työläs. Mut onneks nykyään on digikamerat, ennen vanhaan olis tullu aika kalliiks:) Meidän lapset tykkää kortinottamisesta, kun tietävät et jossain vaiheessa lepsun ja heitän karkit kehiin:) Millähän sen Alman lahjois? Iloista viikonlopun odotusta!
>En ole suonut vielä yhtään ajatusta joulukorteille. Lasten kuva on ollut helppo ratkaisu viimeiset kolme vuotta, sitä ennen oli koiria ja askarteluja. Nyt mietin, että jos laittaisikin sähköisesti ainakin osalle ystävistä, niin moni tuntuu tekevän. Kait se olisi ekologistakin. Muutamille sukulaisille voisi yrittää räpsäistä jonkun kuvan. Se pitää kyllä tehdä heti aamusta, nytkin jo liian hämärää kuvaamiseen.
>Hmm… voi olla, että muutan mieleni JOS minulla joskus on omia lapsia, mutta toistaiseksi olen sitä mieltä, että mulle ei välttämättä serkun lasten tm kuvat joulukortissa anna yhtään mitään. Lapset on minusta kivoja ja varmaan tuollainen kuvaus ja kortti on söpöä ja kivaa,mutta mä aina mietin kun näitä saan, että mihin nämä pitäs laittaa nämä kortit?? Kaikkia joulukortteja ei voi ikuisesti säästää,mutta lapsen valokuvan heittäminen roskiin tuntuu traagiselta kuitenkin. Mutta mitä ihmettä teen näillä kaikilla lasten kuvilla?!?! Ennen kuin keksin tähän oikeanlaisen tavan niin tyynen rauhallisesti talletan niitä laatikoissani vuosikausia…Ekologisesti mietittynä paras joulukortti jonka ikinä olen nähnyt on mummon suvun joulukortti. Siinä on kaikkien sisarusten nimet (jokainen on kirjoittanut omansa) ja kortti kiertää kaikilla jouluna 🙂 Kun yksi on sen lukenut niin laittaa sen eteenpäin seuraavalle ilahduttamaan! Kortti toimii myös onnittelukorttina syntymäpäivänä,jokainen huolentii vuorollaan sen seuraavalle :DNerokasta :)Olipa mulla asiaa tähän. ;D Kivaa askartelua sulle,nuo kuvasi ovat tosi kauniita!! Ja tokihan minäkin kortteja teen sukulaisille takan sytykkeeksi, ihan vaikka kiusallani… ;D
>Nauratti niin tuo sun postaus…niinhän se on…meillä kaksi erittäin vilkasta pikkuneitiä ja lähes mahdottumuus saada joulukorttimaista kuvaa…siksi se on siirtynyt ja siirtynyt..ehkä tulee reissu askartelu kauppaan ja teen jotakin sitten yöllä kun pikku termiitit nukkuvat 🙂 Niin…piti tulla kysymään että mistäköhän saa tuota ihanaa valkopilkullista punaista paketoitipaperia? Onko tietoa? Niin ihanaa ja haluaisin sitä kans 🙂
>Korttipaja aukenee täälläkin pian, 6-vuotiaan kanssa askartelu sujuu jo vallan mallikkaasti. Ja äidin tekeleiden ihailu on rajatonta. Toivottavasti korttien saajat ei ajattele, että lähetetään joka vuosi itse tehtyjä tuherruksia. Anyway, kortteja on mukava lähettää ja saada. <3
>Voihan joulukortti. Joko niiden aika on?? No on tietenkin :)Suunnittelu on kivaa ja aina päätän että tänä vuonna olen sitten ajoissa, teen kaiken valmiiksi hyvissä ajoin ja sitten ihan joka vuosi viimeisen HALPAANHINTAAN-LÄHETYSPÄIVÄNAATTONA kiehun ja kiirehdin viimeisten korttejen kanssa.Ja niin se taas käy :)Ihania nuo sinun kokeilut!!!
>Annao: Eli tuttua muillekin :)Anu: Tulen, ihan ehdottomasti! :)♥Nonna: Luulenpa, että joku angsti tulee äidilläkin muutaman vuoden päästä. Pitää vain kehitellä joku hyvä idea! :)Nanna: Yksi riittää 🙂 Joo ei se kuvaaminen mitään helppoa ole :DAnne: Niinpä. Ja vanhalle polvelle varsinkin on tärkeää saada jälkikasvusta tietoa. Usein ne isoisovanhemmat ja isotädit on jossain kaukana, eikä niitä usein nähdä.Maaka: Toivottavasti saisitte kaikki yhteen, uusimmankin pikkuisen. Meillä Niilo syntyi joulukuussa, ja joulutervehdykset läheteltiin vain sähköpostina vauvan kuvasta. En ollut silloin askartelu tuulella :)Ja ehkä sitä täydellistä kuvaa ei kannatakaan tavoitella, vaan poimia ne hauskat koevedokset. :)Villa Elina: Ah, ihanaa lunta :)Kyllähän kameralla on paljon merkitystä, ihan selvä juttu. Jospa pukki olisi kuullut toiveesi!? 🙂 Hih, olis aika ihanaa 🙂
>Laura: Hih, meillä kanssa kiertää tonttulakin kaukaa :)kaikilla on oma makunsa, eikä kaikki tykkää koko joulusta. Tosin tarvitaanhan siinä hiukan tilanne tajua, kun kortteja lähettelee.Johanna: 🙂 Niin siis aion kyllä lähettää niitä ihan tavanomaisiakin :Dselma: Lahjonta, oi niin ihana keino pitää lapsi kurissa 🙂 Ja Almakin on aika helposti vietävissä :)Mukavaa loppuviikkoa ja kuvaussessioita sinnekin :)Kirsikka: Ne on helppoja 🙂 Mullakin on yli 20 serkkua ja yhdellekään en lähetä korttia. Ei joko olla läheisiä tai sitten voi heittää viestillä tai tervehtiä nokatusten. Mä en muutenkaan hirveästi ole korttityyppiä. Meillä mies on tarkempi kaikista sukulaisistaan :)Ruusa: Rehellisesti sanottuna, en itsekään ymmärrä, miksi serkkusi lähettävät sinulle lastensa kuvia. Itselleni ei tulisi mieleenkään lähetellä serkuilleni lapseni kuvaa. Ei ne sillä mitään tee, eikä niitä kiinnosta. Ja se on mun mielestä normaalia :)Kortti on kortti, on siinä mitä vain, ja kaikkea ei voi säästää. Että ihan rauhassa vain, ei ne kortin lähettäjät kokoelmiasi inventoi :DPauliina: 😀 Onnea vain kortti talkoisiin :)Pitää kysyä Selmalta paperista. Se oli nimittäin häneltä. (kommentti tuossa ylempänä)Itsekin ihastuin paperiin ihan mielettömästi 🙂
>Laura: Hih, meillä kanssa kiertää tonttulakin kaukaa :)kaikilla on oma makunsa, eikä kaikki tykkää koko joulusta. Tosin tarvitaanhan siinä hiukan tilanne tajua, kun kortteja lähettelee.Johanna: 🙂 Niin siis aion kyllä lähettää niitä ihan tavanomaisiakin :Dselma: Lahjonta, oi niin ihana keino pitää lapsi kurissa 🙂 Ja Almakin on aika helposti vietävissä :)Mukavaa loppuviikkoa ja kuvaussessioita sinnekin :)Kirsikka: Ne on helppoja 🙂 Mullakin on yli 20 serkkua ja yhdellekään en lähetä korttia. Ei joko olla läheisiä tai sitten voi heittää viestillä tai tervehtiä nokatusten. Mä en muutenkaan hirveästi ole korttityyppiä. Meillä mies on tarkempi kaikista sukulaisistaan :)Ruusa: Rehellisesti sanottuna, en itsekään ymmärrä, miksi serkkusi lähettävät sinulle lastensa kuvia. Itselleni ei tulisi mieleenkään lähetellä serkuilleni lapseni kuvaa. Ei ne sillä mitään tee, eikä niitä kiinnosta. Ja se on mun mielestä normaalia :)Kortti on kortti, on siinä mitä vain, ja kaikkea ei voi säästää. Että ihan rauhassa vain, ei ne kortin lähettäjät kokoelmiasi inventoi :DPauliina: 😀 Onnea vain kortti talkoisiin :)Pitää kysyä Selmalta paperista. Se oli nimittäin häneltä. (kommentti tuossa ylempänä)Itsekin ihastuin paperiin ihan mielettömästi 🙂
>Minna: Itsekin odotan just tuota askartelu kaveria 🙂 Mukavia askarteluhetkiä :)Piupau: Havahduin itsekin vasta kun se punainen kuori tuli postin mukana.Meillä ei ole taidettu koskaan saada kortteja matkaan niillä halvemmilla merkeillä. Vaikka aikomuksena on aina ollut olla ajoissa 🙂
>Mukavia kuvaushetkiä ja ennenkaikkea toivon, että onnistut:-)Mukavaa viikonloppua<3
>Arja: Kiitos 😀
>Hihii, ihan samat sävelet;-) pitäisköhän suosiolla ottaa kuvat vain paikallaan pysyvistä lumilyhdyistä?! Tsemppiä teille, kerrohan lisää kun urakka on "pulkassa".ps. kiitos tulostinvinkistä, toihan olisi mahtava kapine!
>En malta odottaa, että esittelet korttikuvia;) Meilläkin on superhyvä tulostin, mutta aika vähällä käytöllä tällä hetkellä…
>Teen tunnustuksen.On semmoisia kausia,että joku tietty blogi inspiroi erityisesti.Nyt viime aikoina se on ollut tämä sinun kuusentupsu punapilkkupaperi-blogisi :)Niin ihana katsella valoisia kuvia tänä hämäränä aikana, pirteä punaisesi saa väkisin iloa aikaan ja kauniit sisustuskuvasi inspiroivat,vaikken ole aikoihin jaksanut itse tehdä juuri mitään sen sorttista kotona -ne jäävät silti mielen mykkyröihin sulostuttamaan ja odottamaan sitä, että jaksaa taas itse innostua kaunistamaan arkea.Kiitos sinulle siis ja nyt juoksen tuonne arvontalandiaan,heipparallaa!
>Teen tunnustuksen.On semmoisia kausia,että joku tietty blogi inspiroi erityisesti.Nyt viime aikoina se on ollut tämä sinun kuusentupsu punapilkkupaperi-blogisi :)Niin ihana katsella valoisia kuvia tänä hämäränä aikana, pirteä punaisesi saa väkisin iloa aikaan ja kauniit sisustuskuvasi inspiroivat,vaikken ole aikoihin jaksanut itse tehdä juuri mitään sen sorttista kotona -ne jäävät silti mielen mykkyröihin sulostuttamaan ja odottamaan sitä, että jaksaa taas itse innostua kaunistamaan arkea.Kiitos sinulle siis ja nyt juoksen tuonne arvontalandiaan,heipparallaa!
>Meillä mennään näissä joulukorttijutuissa kans noilla lasten kuvilla. Ehkä huomenissa kun ovat molemmat päivällä kotona ja ulkona tänä vuonna, kun on tuota luntakin.Ovat lapset kyllä jo sen ikäisiä, että eivät varmaankaan suostu kuvattavaksi kovin montaa vuotta.Sitten taas askartelen;)
>Aamunkukka: Homma nyt hiukan pitkittyy, kun Niilo löi silmäkulmansa ja on nyt sitten ihan silmä mustana. Pääasia, ettei käynyt pahemmin. Kyllä kai ne kuvat sitten ehtii :)Mari: Aika ymmärrettävää 🙂 Tulostelet sitten kun remontti on joskus valmis :)Katsotaan josko kuvista saa jonkun tännekin laitettavan vedoksen :)Ryppymekko: Mulla on kuule samanlaisia kausia 🙂 Kiva, jos olet tykännyt käydä täällä ja saanut inspiksiä 🙂 Kyllä se kotikin siitä jouluun taipuu. Usko pois :DPioni: Eli nautitaan vielä kun voidaan! Ulkona on kyllä ihan postikorttimaisemat 🙂
>Aamunkukka: Homma nyt hiukan pitkittyy, kun Niilo löi silmäkulmansa ja on nyt sitten ihan silmä mustana. Pääasia, ettei käynyt pahemmin. Kyllä kai ne kuvat sitten ehtii :)Mari: Aika ymmärrettävää 🙂 Tulostelet sitten kun remontti on joskus valmis :)Katsotaan josko kuvista saa jonkun tännekin laitettavan vedoksen :)Ryppymekko: Mulla on kuule samanlaisia kausia 🙂 Kiva, jos olet tykännyt käydä täällä ja saanut inspiksiä 🙂 Kyllä se kotikin siitä jouluun taipuu. Usko pois :DPioni: Eli nautitaan vielä kun voidaan! Ulkona on kyllä ihan postikorttimaisemat 🙂