>Olen jumissa. Poljen paikallani. Olen jotenkin jämähtänyt, ja syytän siitä näitä kelejä!
Olen viikon märehtinyt ja murehtinut asioita, joille en yksin kertaisesti nyt voi yhtään mitään. Käytän energiani turhan pähkäilyyn ja odotan ihmeitä. Tai ainakin yhtä.
Kaiken tämän jurnutuksen sijaan voisin käyttää energiani siivoamalla vaikka vaatekaappini ja kaikki ne komerot, joiden avaaminen on jollakin tapaa aina riskipeliä tavaravyöryn vuoksi. Haaveilen tyhjistä kaapeistä, tyhjistä hyllyistä, mutta en tee asialle mitään. En halua luopua mistään. Ja sitten pähkäilen, miksi olen sellainen.
Liikaa aikaa? Ehkä. Silti tuntuu, että päivä loppuu samaan aikaan kuin alkaakin. Vai alkaako se ollenkaan. Aina on pimeää.
Sillä aikaa kun me sairastelimme, malttoi tammetkin heittää lehtensä alas. Haravoin eilen koko pihan. Hyvää hyötyliikuntaa, jonkinmoinen pakkohomma, tulee aina tehtyä. Illalla kävelin ikkunaan vain ihaillakseni kätteni työtä ja keksiäkseni, mihin suuret lehtikasat siirrän, kun kompostia ei vieläkään ole rakennettu. Ja kas; Kasat olivat poissa! Oliko se ihme, ehkä joulutonttu, tai yksinkertaisesti naapuri! Joku luki ajatukseni.
Kuuntelin eilen vielä sängyssä kaameaa syysmyräkkää. Vettä tuli kuin saavistaa ja tuuli paukutti peltikattoa. Kysyin T:ltä voiko talo lähetä lentoon. Ei kuulemma ollut täysin varma, mutta päätimme toivoa parasta. Ja tässä ollaan, katto yhä pään päällä.
Taas uusi päivä aikaa ajatella ja pohtia. Kokonainen päivä aikaa siivota vaatekaapi! Vaan otan kameran käteeni ja jämähdän tietokoneelle. Siivoan ehkä jo huomenna.
D.I.Y:
Jos et satu omistamaan kuviosahaa, tee lippunauha paksusta askarteluhuovasta (esim. Tiimarista).
Leikkaa itsellesi haluamasi mallinen kaava, ja piirrä sen avulla liput huopaan. Leikkaa terävillä saksilla. Piirrä risti maalikynällä molemmin puolin (askartelu- ja rautakaupat). Tee reikä ripustusnauhaa varten joko isolla terävällä neulalla, tai vasaralla ja piikillä. Pujota nauha neulan avulla lippuihin.
Voit tehdä samalla tavalla myös esim. Suomen lippuja itsenäisyyspäivää ajatellen.
>Hahaa… tuttu tunne, mutta eteenpäin on vaan mentävä. Ainakin useimmiten. Mutta välillä voi ihan vaan kellua. Kuka kieltää?Kamera ja muut hauskutukset kyllä kaapin siivoamisen voittaa. Kirppikselle tosin pitäisi satsia alkaa keräämään.ps. kauniita kuvia jälleen postauksessasi! Siitä jo inspiraatiota ainakin minun päivääni!
>Ihana lippunauha! Mukava kuulla, että muillakin on kaappiongelma! Enkä usko, että edes huomenna tilanne muuttuisi meidän huushollissa…
>sama ajatus täällä, kuka tätä tavaraa mun kaappeihin oikein sulloo ja haalii?! ja kuitenkin, ihan itseäni vain saan syyttää… Ü minulla jonkinasteinen allergia tuota joulunpunaista väriä kohtaan, mutta nuo huopaliput alkoivat kyllä houkuttelemaan. kiva idea! ja oikeastaan ajattelin, että töissä voisimme askarrella suomiliput. joten kiitos kässätunti-ideasta!
>Anne: Sama ongelma ton kirppissatsin kanssa. Kunhan toimertuisi!Meillä alkaa kyllä jo mies hiukan kyllästyä kellumiseeni. Turhanpäiväistä vatvomista. :)Vekarus: Rehellisesti: Ei taida helpotaa täälläkään vielä huomenna :)Kerttu: Kauhea allergia
Mutta tosiaan sinivalkoisena toimii myös!Täälläkin on vain yksi syypää kaappiongelmaan ja se olen minä. Mutta minkäs teet! 
>Tuttua tuttua. Tää syksy on kyllä jotenkin niin huippu pimeä, kylmä ja tylsä. Yleensä olen hirveesti syksystä tykännyt :/..Itse just aamulla roijasin yhden satsin taas kirpparille..mut silti kaapit ja nurkat notkuu tavarasta. Tuli vaan pieni ongelma kirpparilla. Kun ihmiset tuli pöydän viereen katselemaan niin en meinannu malttaa pois lähteä..vissiin jotain myyntimiehen..siis naisen vikaa, koska hirveesti teki mieli selittää mistä olen tuonkin ostanut, ja miten se on ollut hyvä käytössä jne. Hyvä etten tullut jo katumä päälle ja raahannu tavaroita siltä istumalta kotio takasin.Jaksuja sinulle!!
>Samoja fiiliksiä täälläkin, viime päivät varsinkin olleet niin pimeitä ja harmaita ettei illalla tiedä mitä teki ja missä meni päivän, jossain usvan seassa kulkenut.. Ja mikä siinä on, että vaikka aikaa kai olisikin, niin ei sitä inspistä löydy! Mutta ehkä sit huomenna tai ylihuomenna tai joskus…PIrteämpää loppuviikkoa kuitenkin
>Kyllä se siitä taas jossain kohdin helpottaa!!! Toivon ainakin :))) Kaapin siivoaminen vapauttaa oikeasti energiaa …sain sen tehtyä syyskuussa ja on vieläkin hyvä mieli siitä!!!!
>Sulla on jo vaikka mitä kivoja punasia juttuja esillä. Tycker!Ei meilläkään usein mitään tapahdu. Tällä viikolla pisti joku energiapiikki, ja oon saanut vähän siivottua nurkkia. Mut se tavaran määrä on JÄRKYTTÄVÄ. Kaikki ennen tyhjät kaapit on nyt täynnä lähinnä sisustuskamaa, vuodenaikojen vaihtumista odottelemassa.. Pitäis varmaan joku garage sale järjestää autotallissa
Tosin niin korvessa ollaan, että osanotto vois jäädä vähän laihaksi!Loppuviikkoja! Kyl se into taas jostain herää 
>Voi Emilia, ihan kun mun näppikseltä plus meillä flunssa ja entero-viirus jyllää nyt… Nytkin pienokaisen jäljiltä joutuu hypiin tavaroiden yli, mutten välitä (vaikka välitänkin…)Tsemppiä meille kaikille ja toivotaan piristysruisketta
>Pampula: Minäkin yleensä pidän syksystä, mutta ne kirpeät aamut jäivät pois tänä vuonna.Tiedän niin ton tunteen, kun selittäis mielellään ,ja melkein tulee katumapäälle. Hassu juttu :)Linda: Samoin sinne. Ehkä sitten helpottaa, kun maa on valkoinen, ja maisemat muutakin kuin mustaa!Seija: Hei mäkin kyllä siivosin syyskuussa, ja ihana tunne se oli, mutta kun tilanne on taas melkein sama. Kaikki hujan hajan :)Mutta josko ottaisi itseään niskasta!Teija: Joo, liput ja possut jo laitoin. Niilo on oppinut sanomaan possu ( tai ussu), niin ajattelin, että on sitten jotain kivaa, minkä tunnistaa.Mä en ymmärrä, mistä tää roju tulee. Varmaan ovista ja ikkunoista, mutta MIKSI! Huhuhuh.Mulle vois kans tulla joku pienikin energiapiikki. Ihan vaikka vaan muutamaksi tunniksi!Krista: pikaisia paranemisia sinne. Kurjaa sairastaa! Mutta tosiaan, josko se tästä helpottaisi, kun tulisi vaikka lunta ja hiukan siten valoisampaa. Tai kirpakat pakkaset!Ei muuta kuin vitamiineja popsimaan!
>What beautiful photos and your plaids are so great!!!!Hugs,Yvonne
>Tänään siivoskelin tasoja ja minnekkäs muualle niitä tavaroita työntäis kuin korviaan myöden täyteen kaappiin
Olis ihanaa herätä tästä horroksesta ja ruveta vaikka paistamaan kinkkua ja aloittaa joulun vietto vaikka samantien 
Kiva viirinauha!
>Emilia, komeroihin käsiksi käymisen täytyy olla terapeuttista! Nyt kun olen tehnyt montaa putkea yhtäaikaa, olen alkanut kaivata komeroiden järjestämistä. Aloitan nyt ja jatkan huomenna. Järjestys on hetken hurma, mutta pudotan kierroksia ja saan ehkä myös tartuttua uusiin, syötävän herkullisen värisiin villalankoihin. Tänään taisi olla viimeinen haravointipäivä, sillä kovin kylmää luvataan. Meillä se yleensä tarkoittaa lunta.Mukavaa viikonloppua, Emilia!
>Täällä myös kuunneltiin aamusella myrskyä, tuuli ujelsi oiekin kunnolla nurkissa.Hieno tuo lippuköynnös.
>Mulla iskee valilla kanssa loysyys ja paatin hiljattain etta niina hetkina – alan siivota. Siivoomisesta saa energiaa ja ainakin on kiva nahda saaneensa aikaan jotain konkreettista. Sama aika menee huomaamatta niin helposti vaikka koneella loysaillessa, silloin vaan ei tunne saaneensa mitaan aikaiseks. Kiva lippusiima!
>Yvonne: Thank you! And hugs for you to :)Heidi: Voi niitä kaappeja! Ihan en ole jouluun vielä valmis, mutta valkea maa virittelisi tunnelmaan ja antaisi hiukan valontuntua!Leena: Täällä ei ole lunta vielä nähty. Sääli, sillä se tekisi nyt hyvää!Pidän siivoamisesta yleensä ja se on todella terapeuttista. Varsinkin jos saisi siivoilla ja järjestellä yksin. Ihan kaikessa rauhassa :)Tiina: Hurjat on luonnon voimat, mutta minkäs niille mahtaa :)Anonyymi: Mäkin pidän siitä, että jälki näkyy. Tykkäsin haravoida tammien alta, mutten suurelta ruohokentältä. Selvä haravan veto oli todiste tehdystä työstä.Pidän myös kaappien siivoamisesta ja se tekee olonkin selkeämmäksi. En ymmärrä mikä nyt vaivaa. Jospa tästä taas voimaantuisi ja saisi lepokitkan pois
>Mulla on yhtä vaikeaa tuo siivoamisen aloittaminen, joten olenkin ajatellut asian niin, että aina joskus kun inspis tulee annan itselleni luvan ryhtyä toimeen heti ja näin kaapit pysyvät siisteinä :)ps. upea lippunauhapps. mistä olet hankkinut tuon sinkityn metallisen talon?
>Hipsu: Ei mulla yleensä ole vaikeeta. Olen ihan himo siivooja, mutta varmaan jotenkin kolauttanut pääni :)Talokoristeen sain lahjaksi toukokuun tytöltä, eli Hannikselta. Itse en tiedä, mistä moisia saa, mutta esim talo maalla ja elvina myyvät saman firman tuotteita!
>Joskus noinkin.Itsellä on taasen sellainen vaihe, että olis oikeen pakko löytää aikaa kunnon siivoukseen,mutta sitä ei vaan tunnu löytyvän. Toivottavasti ens viikolla pääsee puunaamaan oikein olan takaa talon talviseen/jouluiseen asuun.. :)Voimaantumista sinne!
>Ja samoin kellutaan täälläkin. Koko viikon on painanut sellainen väsymys ettei 11 tunnin yöunetkaan auta! Liekö alitajuista laiskuutta, kun on kirppispöytä viikonlopuksi varattuna. Vielä riittäisi tyhjennettävää, kun minäkin niin haaveilen niistä tyhjistä ja siisteistä kaapeista. Kauniita ja tunnelmallisia kuvia!Ps. Suklaa auttaa tähän vuodenaikaöllötykseen!
>Jämähtäminen on tuttu tunne! Minulla se tuntuu nyt, ainakin hetkellisesti, menneen ohi. Asioiden murehtiminen ei yleensä auta, mutta usein helpommin sanottu kuin tehty. Ihailen ihmisiä, jotka pystyvät ottamaan elämän asiat sellaisina kuin ne tulevat, ilman että etu- tai takakäteen murehtii. Sitä kun oppisi!Olipa sinulla muuten kiva kotitonttu, kun lehtesi vei!Toivon sinulle piristystä!
>Täällä koneella minäkin vaan surffaan, vaikka siivota pitäisi. Mutta, kun, väsyttää, ei huvita, ei jaksais…mutta pakko kai se on aloittaa, pojan kaverisynttärit huomenna ja sukulaiset + muut tulee lauantaina. Ja vielä leipoakkin pitäis huomenna jotain.Jaksamisia kuitenkin tähän synkkään vuodenaikaan toivotan!
>Kyllä tää masentavan pimeä marraskuu sen saa aikaan, sen velttoilun nimittäin! Itsekkin vaan märehdin sohvalla ja syön ;)Mutta olipas teillä ihana "tonttu" naapurissa, kun hävitti lehtikasat :)Kauniita kuvia! Ihania punaisia piristyksiä.
>Ilahduttavaa luettavaa! Siis sikäli, että ruudun täällä päässä on hyvin pitkälti samanlainen fiilis. Mulla olis ihan älyttömästi rästihommia, joihin pitäisi nyt tarttua – ja rivakasti. Mutta mitä minä teen. Istun päivät pitkät koneen edessä, tuijotan ruutua, enkä saa MITÄÄN aikaiseksi. Minä, joka olen aina syksyisin ollut energisimmilläni. Ja nyt päivät, viikot ja kuukaudet vaan kuukaudet soljuu ohitse… Mä olen varmaan ikuisesti tuomittu kantamaan opiskelija-titteliä. -.-Mutta tsemppiä sulle (ja vähän myös mulle).. Kauniita kuvia muuten!!
>Lippunauha on kiva ja possut ihanan jouluisia. Eikä aina tarvitse olla tehokas, syksyllä on lupa kellua. ;)Sulla on ollut sellainen kaunis paperilintuketju joskus kuvissa esillä, oletko tehnyt sen itse vai ostanut?
>Ruusa: Ihailtavaa ahkeruutta. Toisalta mietin itsekin, josko ihan yksinään siivoilu maistusi mukavalle!Sari: Sama tunne. Nukkua voisi kellon ympäri ja toisenkin. Suklaata kuluu paljon. Hillitön mieliteko tulee vähintään iltapäivällä! :)Miia: Ihana tonttu todella!Samaa ihmistyyppiä ihailen minäkin, mutta pitää vain harjoittaa jotain itseoppimista :)Kesäkukka: Hmm.
Näin se menee; Tyhmät jutut siirtyvät aina kauemmaksi. miksi tehdä tänään jos huomennakin voi!? Vaikka kiireelläkin :)Mukavia synttärivalmisteluja!Iida Emilia: Määräisin kaikille vastaavan tonttunaapurin!Kyllä se tämä pimeys on, joka meidät lannistaa!Katri: Sähän voit liittyä mun "opintotuelta kansaneläkkeelle" -ryhmään. Tosin olen tässä välissä nauttinut äitiy- ja kotihoidon tukia, mutta eihän niitä lasketa :DTsemppi sulle, kyllä se siitä!Minna: Näin se on nähtävä. Kellutaan kun kelluttaa :)Linnut olen askarrellut itse sellaisesta "sametti painetusta" tapetista.
>Hieno idea tuo lippunauha! Kivalta näyttävät nämä pienet punaiset ripaukset!Nyt olisi hieno aika aloittaa jokin uusi, kiva harrastus! Tai joku energiaa tuova projekti. Ehkä tuo rojun hävitys toisi sitä kaivattua energiaa… Ajattelin tosin mennä kirpparille vasta kevätpuolella, esim. helmikuun lopussa. Silloin menee jo kevätvaatteita kaupaksi.Tsemppiä ja inspistä viikkoosi!
>Älä murehdi liikaa <3 Kauniita kuvia taas jälleen kerran ja upea lippunauha.
>Kiitos lippuviirivinkistä ja työohjeista! Tuota voisi kokeillakin! Iloa sinne!
>Haravointi on kuule mitä parhainta hyötyliikuntaa! Teidän pihalla on tainnut vierailla sellainen ihastuttava tuulitonttu joka vei lehtikasat mennessään;-)Iso kiitos lippuviirivinkistä, en olisi itse ikinä keksinyt! Itsenäisyyspäiväksi Suomen lippuja, niitä tehdään (tai ainakin kokeillaan,lupaan!)Kauniita unia ja huomista päivää!
>Kovin tuttua on! :/ Semmoista tahtoo välillä olla… epämääräiset työt kuten kaappien siivous on niitä hankalampia, menee vain ajelehtimiseksi. Mutta ehkä valoisa kevättalvi tuo sitten uutta puhtia!Kiitos kauniista kuvista! Kiva lippunauha. :)Tunnelmallista loppuviikkoa!
>Nonna: Musta taas tuntuu, että harrastuksille jää nyt ihan liian vähän aikaa. Kuten tälle blogille.Mutta eiköhän se tästä. Tänään jo paistaa!Johanna: Ei, sopivasti vain :DCosyCottage: Mukavaa, jos vinkistä oli iloa!Aamunkukka: Tai sitten se oli vain naapuri, joka pelkäsi nousevan myrskyn kuljettavan kasan hänen puolelleen. Kauniit haravan jäljet oli nurmikkoon jättänyt :)Hyvä, jos lippunauhavinkistä oli inspikseksi!Tänään jo tosiaan paistaa aurinko!Esmeralda: Samoin sinulle.Ja onneksi aurinko tänään näyttäytyy, kevääseen olisikin liian pitkä aika!
>Kelluminen on kotiäidille suotava olotila aina toisinaan
Välillä sitä joutuu reagoimaan yli rajojensakin. Vastapainoa olla pitää !Piti kysymäni, mistä olet nuo olohuoneen verhot löytänyt..Etsinnässä olisi jotain saman tyyppistä, mutta valkoisena.-Maaria
>Maaria: Totta puhut! Pitää olla otselleen armollinen! :)Verhot olen tehnyt itse. Sabluunalla pellavalle. Verhot on vuorattu pimennyskankaalla, ja näyttävät siksi aika muhkeilta. Välttämättömät, kun kaihtimia ei ole…
>todella tuttu tunne. kaappien siivoamisen jättää aina tekemättä. ovet vaan kiinni ja poissa mielestä. minulla on sama urakka aina menossa, pitäöisi joskus pitää ihan päivän tauko ja tehdä vaan perussiivousta.. tai jos ostais jonkun kivan uuden kaapin niin sekin auttas ehkä asiaa :)jumitus on päivän sana aina kun iskee nämä harmaanmustat päivät. mutta heti kun on kuulasta ja kirpeää ja valoisampaa niin heti jää jumituskin !
>"Opintotuelta kansaneläkkeelle" -ryhmä kuullostaa just siltä mitä tarvitsen.
Kiitos hyväksymisestä joukkoon. Tässä yhteydessä voisin muuten mainita, että minäkin olen tässä välissä ehtinyt nostaa äitiys- ja hoitorahoja. Pitää opiskella pitkään ja hartaasti, niin se on. 
>Katri: Hyvähän se on, että elämään on jokin suunnitelma
Tervetuloa mukaan vaan 