>
Hehkuttaminen on ehkä ärsyttävää, mutta hehkutan silti. Olen kuin toinen ihminen! Viikon ajan olen kömpinyt sänkyyn viimeistään yhdeksältä, ja nukkunut 9-11 tunnin yöunia (vessareissuja ym. yöjuoksuja ei lasketa). Miten sitä onkin voinut pihistää kaikkein tärkeimmästä: Unesta.
Jotakuinkin kolme vuotta olen keplotellut minimiunilla, vaikka tiedän hyvin, että olen niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat vähintään sen kahdeksan tuntia unta joka yö. Kun lapsi ei enää valvota pikkutunneille, on illat venähtäneet kaiken muun merkeissä. Milloin kiva leffa, milloin kirja, milloin käsityö jne….
Tänään uni loppui viiden jälkeen. Kampesin itseni ylös, ja olo oli kellonajasta huolimatta levännyt. Aamukahvi kirkasvalolampun loisteessa, kun muu perhe jatkoi kuorsaustaan. Oma hetki löytyi aamusta, ihan kuten sillä oli ennenkin tapana löytyä. Olen aamuihminen, mutta elämäntilanne vain ajoi minut uriltaan.
Mä olen vähän sellainen suorittaja luonne. Mulla on muka aina kiire. Juoksen suihkuun ja pois, ja kadehdin miestä, joka aamuisin lotraa lämpimässä suihkussa (maksaa onneksi myös vesilaskun!) Hädintuskin ehdin hoitoainetta käyttää. Kun on muka kiire. Jonnekin.
Ärsyttäväkin tämä luonteenpiirre on. Kyttään viimeisiä suupaloja, jotta saan laittaa toistenkin tiskit tiskikoneeseen ja pesen pöytää, jo lautasten alta. Taas on kiire. Jonnekin.
Pitäisi opetella hidastamaan. Nauttimaan suorittamisen sijasta, ja antaa itselleen aikaa.
No, mutta onhan tässä taas uuden vuoden lupauksetkin tulossa. Eli samaan listaan vaan kaikki elämänhalllinnan parantaminen. Vuoden päästä ollaan taas täydellisiä 
Neuletakki Odd Molly, paitis H&M, huivi ja farkut Zara, popot Ugg Australia
Posti kuljetti eilen ihanan paketin. Odd Mollyn uusi neuletakki. Kiitos Johanna, ja muut
tytöt. Olis kai pitänyt laittaa paketti kuusen alle odottamaan, mutta kun oli taas se kiire
Eikä meillä kyllä kuustakaan vielä ole.
Tenfold Knit on mun ikisuosikki ihan kaikkina versioina. Jakkumainen malli, ja sopivasti rimpsua.
Uudet kengät löytyi Ugg Australialta. Malli on Lynnea ja koroista huolimatta taivaallisen mukavat jalassa. Varren voipi taittaa (tai se kuuluu taittaa), mutta näin se peittää liian lyhyet farkunlahkeet. 
Jepsheps, eipä just nyt muuta….
Kivaa keskiviikkoa!
***
>Kuulostaapa tutulta tuo suorittaminen, olen itse pohtinut aivan samoja asioita viime aikoina. Mulla on 11 kk vauva ja vasta nyt ihan viime aikoina olen tietoisesti osannut vähän hiljentää tahtia. Miks sitä on niin vaikea vaan asettua joskus nauttimaan olostaan, aina pitäisi pystyä jotenkin parempaan. Kun vaan järjen saisi mukaan tähän touhuun, mikä voisi muka olla parempaa juuri tällä hetkellä?
>Mahtavaa, että olet saanut nukutuksi!Tenfold on ihana, mulla on se kolmena eri versiona ja tykkään kovasti kaikista. Mukavaa keskiviikkoa !
>Ehkä tää on niitä asioita, jotka opitaan elämän koulussa.. Vanhemmiten oppii kävelemään hiljaa. Siihen sisältyy paljon viisautta. Kun etenee hitaasti, näkee enemmän.Olit kiva löytö nettimaailmasta!
>Olen iloinen puolestasi että olet löytänyt mukavamman unirytmin ja saanut nukkua kunnon yöunia. Olen itsekin enemmän aamu- kuin iltaihminen.Itsekin kärsin tietynlaisesta kiireestä, tai enemmän kai tekemisen paljoudesta. Ennen joulua haluaisin mahdollisimman paljon koulujuttuja alta pois, jotta ne eivät sitten pilaisi joulua koputtelemalla takaraivossa. Se on inhottavin tilanne.Nautin taas äärettömän paljon kuvistasi, kuten aina. Olemuksesi, vaatteesi, kirjoitustyylisi ja valoisuus tuovat jopa huvittavan suurta positiivista enrgiaa päiviini. Tietokoneen ääressä istuminenkin on mukavaa teekupposen ja blogisi ääressä.
>Onnen Omenia: Totta. Aika kuluu muutenkin varkain ja lapset kasvavat vauhdilla. Pitäisi osata nauttia nyt, eikä sitten katua vanhempana, miten jäi elämä kiireen jalkoihin.Onko teilläkin joulukuussa synttärit? Ihanaa joulun aikaa!Petriina: Mahtavalta kyllä tuntuu :)Mulla on kans pari puuvillaista ja pari villaista. Pelastaa kyllä päivän kuin päivän. Noin niin kuin pukeutumisen osalta :)Hanna: Kiva kun löysit paikalle.Viisaita sanoja, mutta miten me selitetään ne eläkeläiset, joilla on aina ihan mahdoton kiire!? :DHietzu: Aamuissa on vaan jotain sellaista satumaista. Siis kun on levännyt yön ja saa herätä virkeänä. :)Älä silti stressaa liikaa kouluhommista, ettet ole jouluna ihan kuitti. Kohtuus! :)Ihana kun kirjoitit blogistani noin!
>Minäkin löydän itsestäni suorittajaa. Tosin sitä kautta saan hirmusti myös energiaa, kun "suoritan" positiivisia asioita kuten lenkkeilyä tai käsitöitä. En siis ole kaivannut sohvaperunointia! =)Mun täytyy myös jostain kekata liloja hyasintteja. Ovat niin kauniita…
>Piston tunsin sydämessäni kun luin kirjoitustasi. Mulla tuo kiirus on alkanut kohta 20 vuotta sitten ensimmäisen lapsen synnyttyä ja siitä asti olen painanut menemään.Edellisessä elämässä menin ajoissa nukkumaan ja otin aamusta itselleni aikaa. Nykyelämäntilanteessa vastapuoli on yökyöpeli ja näköjään sitä samaistuu niin, ettei osaa elää oman elämänrytminsä tahdissa, vaan yrittää saada yhteistä aikaa valvomalla mukana. Ikävä kyllä usein sitä kuitenkin jää pleikan tai jonkin muun viihdykkeen varjoon ja nyhjää yksikseen sohvan nurkassa kässyn kanssa, kunnes luovuttaa ja painuu pehkuihin hieman marttyyriasenteella.
>Kuulostaa tutulta. Minä olen myös suorittaja tyyppiä. Opiskelen tällä hetkellä ja olen tutustunut ayurvedaan. Siinä ihmiset jaetaan kolmeen ryhmään; vata, pitta ja kapha. Vata-tyyppi on juuri se menijä ja tekijä,luova ja hyvin henkinen ihminen.
>Lupaan pitää kouluhommat kohtuudessa. Kaipaan joululta löhöilyä, hyvää ruokaa, suklaata!, joulumusiikkia, kynttilöitä ja joulusaunaa. Noita kaikkia odotellessa. Mukavaa keskiviikkoiltaa
>Nonna: Kaikki tuo on hyvää suorittamista. En minäkään osaisi vallan tekemättä olla. Mutta että pitää vielä suorittaa muidenkin puolesta, se on jo liikaa :)Lilat sintit on kivoja, nämä löytyi Ikeasta :)Katja: Meillä on repsahtanut samaan suuntaan. Ennen lasta mies peitteli minut sänkyyn ja jatkoi iltaansa television tai tietokoneen kanssa. Yhteistä aikaa oli muutenkin, joten illat olivat sitä omaa aikaa. Nyt huomaan notkuvani miehen seurassa, ja valvovani pikkutunneille, jos hänellä on vapaat tiedossa. Itselläni kuitenkin tuo kävelevä vekkari aina aamulla korvan juuressa.Mutta hitto, nyt saa kyllä hiukan tilit tasoittua ja sitä yhteistä aikaa otetaan jostain muualta :)Katja: Nää on mulle outoja, siis olen kuullut, mutten sen enempää ole aiheesta lukenut. Pitääkin heti googletella
Kiitos!Hietzu: Hyvä!
Ja siinähän se joulu olikin tiivistettynä. Voi tuota aikaa! Nam ja jee! Joulussa on jotain sellaista kivaa ja hämyä, koko maailma jotenkin lepää ja itsekin on helpompi vain olla!
>Kunnon yöunet tekevät kyllä hyvää :)Kaunis asu ♥
>Super-ihanat nuo Lynnea Uggsit. Tässä jo selailin josko sellaiset…huolettaa vain tuo korko. Niinpä niin, miksi meillä tuppaa usein olemaan kiire, koskahan se helpottaa?
>AnnaO: Sanopas muuta. Tässä taas notkun, vaikkain juuri sänkyyn menossa :DMarita: Kengät on kyllä ihanat. Korko on kevyt ja uggi tyyliin kumitettu, joten nämä kengät eivät kopise ja pitävät liukkaillakin
>Ihana Emilia! Samoin aatoksin täällä lähes joka päivä. Mitä ihmettä hötkyilen, teen samaan aikaan monta asiaa ja yhtäkkiä havahdun että mitä ihmettä taas, tunnit eivät riitä kaikkeen suorittamiseen, työ, koti, opiskelu, yrittäjyys, yksinhuoltajuus…Joku lupaushan tässä on tehtävä itselle ja lapselle ensi vuotta ajatellen. Kiitos kun pysäytit miettimään =DLevollisia unia ja levollista valveillaoloaikaa sinulle!
>Ihanaa kun olet nukkunut hyvin.Kaunis villatakki ja ihanat kengät. Ja voi miten kauniisti olet laittanut hyasintit, sammal näyttää niin ihanalta… vieläköhän sitä löytyis lähimetsästä?? Ostin tänään ensimmäisen sintin, enkä oiken saanut sitä mihinkään asetettua.Ihanaa iltaa!
>Sä kuulostatkin ihan uudelta ja levänneeltä, jee!
Ja tosi kauniit takki ja buutsit!
>Ne mainitsemasi eläkeläiset ei oppinut lepoa elämän koulussa. Joko sen oppii tai sitten ei..
Minä opin, joten kuka vaan voi oppia. Muistan ajat, jolloin ei olis koskaan todellakaan ehtinyt tankkaamaan autoa tai käymään kaupassa, varsinkaan seisomaan jonossa. Onneks se on historiaa.
>Hanni: Hui, mulla nousi melkein hiki. Nyt pieni pysähtyminen ja lupauksia miettimään :)Levollisuutta sinne!Piupau: Meillä riittää onneksi sammalta omallakin pihalla, eikä tuo nyt paljoa onneksi vaadi. Lasipurkissa sammal näyttää kivalta ja antaa just oikean määrän kosteutta sipulikasville.Teija: Kiitos, ihan tuntuu kuin olis kuolleista noussut :)Hanna: Hmm. entinen sinä kuulostaa kauhean tutulta. Pitäis varmaan oikeasti alkaa hiukan rentouttamaan rytmiään!