Joskaan ne nyt ihan pilvissäkään ole oleet, mutta jälleen tukevasti tasaisella alustalla kuitenkin.
Eilinen heitteli ja riepotteli, tänään saatiin surullisia uutisia heti aamulla. Elämä muistuttaa oikuistaan, mitään ei voi täysin suunnitella enakkoon. Mutta se siitä, tämä on iloinen blogi, ja meno jatkukoon samaan malliin.
Heitin muuten eilen pitkästä aikaa juoksukengät jalkaan, ja tempaisin kunnon lenkin. Tänään särkylääkettä lonkkakipuihin, mutta oli se sen arvoistakin. Ihanan huumaava laji!
Niilon kanssa ollaan jatkettu joulun laittoa, ja kuusiakin haettiin tunnelmaa tekemään. Sellaisia pienempiä tosin, iso tuodaan sisään sitten vasta lähempänä aattoa.
Naputtelen teille joululaatikoiden ohjeita, kun niitä pyysitte. Jos nyt kellään on enää paljaiden varpaiden jälkeen mitään ruokahaluakaan. Yök!
Reipasta torstaita!
>Sama vika Rahikaisella, on tää välillä niin toivotonta menoa, mutta: asia kuin asia, uskoa on oltava, muuten voi heittää hyvästit kaikille haaveille!Tsemppiä siis, kaikella on tapana järjestyä (INHOON tota ed. lausetta, mutta toistan sitä itselleni kuitenkin…)Ainakin on kauniit, laitetut varpaat 🙂 Parempi sekin kun lakattomat kuivat kippurat :DILOA PÄIVÄÄSI!!
>Nipsu: Niin klisee kuin tuo lausahdus onkin, niin kyllä sitä on jo elämässä oppinut, että niin se vaan menee :)Iloista päivää sinnekin! Vaikka varpaankynsiä lakkaillessa 😀