>
Vähemmän kotia, enemmän minua. Varsin narsistista… Sisustaminen tökki, joulukoristeet tökkivät. Vähemmän aikaa tietokoneella, vähemmän ylipäätään omaa aikaa.
Oli isäinpäivää, synttäreitä, pikkujoulua, itsenäisyyspäivää ja joulua. Varsinainen juhlakausi!
Koettiin luonnon voimat täällä sisämaassakin, ikimuistoinen joulun aika kaikkine kaatuneine puineen ja sähkökatkoineen.
Ainainen pimeys ja huonoja kuvia. Silti monta mukavaa muistoa ja valitettavasti vielä niitä ikäviäkin. Kunnes aika taas pyyhii ja kiillottaa.
Lämpimät kelit ja lumeton maa, silti joulumieli hiipi viimetingassa peliin.
Varsinainen vuosi, sanonpa vain! Mielettömiä juttuja, monta iloista ja ikävää yllätystä, puisevan tasaista arkea, kriisejä, onnen ja ilon hetkiä. Mutta sitähän se on. Noin niin kuin elämä yleensä.
Life is like a box of chocolate 🙂
Onnellista tätä vuotta!
Mitäpä pienistä kolhuista ja iskuista. Ei niitä näköjään vuoden päästä enää muista!
Leppoisaa loppiaista!
***
>Ihania, ihania kuvasarjoja viime vuodelta.. Kiitos viime vuodesta:) Ja ihan ihanaa uutta vuotta, suloisia hetkiä ja hyvää suklaata t.Reetta<3
>Joo, jos elämä on suklaarasia, niin mulla on enää vaan ne pahanmakuiset jäljellä :)) No, toivon mukaan ei elämässä, vaan ihan konkreettisesti tuolla viimeisten joulukarkkien joukossa.Hyvä puoli: niitä "pahoja" ei tule syötyä montaa.Huone puoli: no se maku :)Kiitoksia ihanista kuvasarjoista! Sulla on tyyli hallussa!!
>… oijoi, typoja syntyy…siis huono puoli, ei huone puoli…
>Nyt minunkin on ihan pakko kommentoida tänne, ekaa kertaa ikinä. Olen lueskellut blogiasi jo pidemmän aikaa, mutta jostain syystä pidin ainakin puolen vuoden tauon. Nyt en todellakaan ymmärrä miksi, mutta onneksi kurkistin taas, sillä kuvasi ja juttusi ovat aivan mahtavia! Ihastelen esteettistä silmääsi ja sitä, kuinka saat ihan arkisistakin asioista ja tavaroista kauniita otoksia. Niin kuin vaikka noista tämänkin kuvakollaasin kengistä. Suorastaan taidetta 🙂 Samoin naureskelin itselleni, kun tökkäsin adventtikynttilöihin numerot kiinni nuppineuloilla, kun en muutakaan keksinyt ja näin sitten sinun versiosi :)Toivottavasti jaksat jakaa kaunista arkeasi jatkossakin meidän iloksemme ja ihasteltavaksi!
>Juu, kyllä se aika kuultaa muistot!Nimim. Ei se kotona makaaminen jalka paketissa niin kamalaa nyt ollukkaan ;)(oon tehny kauheesti töitä ja haaveilen lomasta)
>Kääk, olin jo unohtanut nuo "sikamageet" punertavat saappaat. Ja nyt toit ne takaisin mieleeni… ;DMinna
>Reetta: Kiitos sinulle ja ihanaa tätä vuotta!Anne: Hih, meilläkin jää aina ananakset viimeiseksi, eli kovin on elämä täälläkin suppeaa :)Kiitos sulle itsellesi, ja mitäpä pienistä painovirheistä :)Heidi: Ihanaa, kun löysit tiesi takaisin! Ymmärrettävää, että joskus tökkii :)Kiitos ihanasta kommentistasi, ja toivottavsti viihdyt jatkossakin seurassa. Ihanaa alkanutta vuotta!Ja hei, voi niitä adventtikynttilöitä koristella taas ensi jouluksi ;)Milla: Sanopa muuta! Mutta koitahan tsempata siellä, oli siinä ajassa varmaan jotain huonoakin :)Minna: Jepulis, ihanat saappaat! Mutta ei tosin vesikeleille, joten ihan hyvä, jos ovat olleet kaapissa 🙂