Koska aihe aamupala tulikin jo käsiteltyä, siirrytään luonnollisena jatkumona kohti lounasta. Lounas on mulle ehdottomasti se päivän tärkein ateria. Koska aamupalan syönnin kanssa on pitkään ollut niin ja näin, on lounaan merkitys korostunut entisestään. Lounaan laatu ja ravintosisältö määrittävät myös hyvin pitkälle sen, miten loppupäivän energiat riittävät, ja miten hyvin jaksan vastustaa erilaisia epätterveellisia kiusauksia iltapäivällä.
Paras lounas on salaatti. Ei liian kevyt “pelkkiä rehuja” sisältävä lautanen, vaan oikeassa suhteessa kasviksia, proteiineja ja hyviä rasvoja.
Proteiinin lähteenä suosikkini on savulohi. Samaisesta lähteestä nappaa mukavasti myös terveelliset rasvat. Toisena tulee broileri, fileepihvi siveltynä vihreällä tai punaisella pestolla. Maukkaita molemmat. Proteiineja otan myös kevyistä juustoista, tosin parhaita ovat tällä hetkellä ne mausteöljyssä lilluvat fetakuutiot, nam!
Salaattipohjaan käytän erilaisia lehtisalaatteja, rucolaa ja joskus myös basilikaa. Kirsikkatomaatit antavat sekä väriä, että makua, ja sipuli raikastaa paketin.
Olen hulluna aurinkokuivattuihin tomaatteihin ja täytettyihin paprikoihin. Tosin näitä öljyisiä herkkuja (ne juustokutiot mukaan lukien) en ihan joka päivä nauti, ainakaan kaikkia samanaikaisesti. Öljyiset tomaatit on myös ihan jo makunsa vuoksi parempi puristaa liiasta öljystä ja levitellä vaikkapa paperin päälle hetkeksi aikaa. Erillisiä salaatinkastikkeita ei kuitenkaan tarvita.
Hyvä lounassalaatti on täyttävä, eikä kaipaa seurakseen leipää. Itse ainakin olen huomannut, että liiat hiilarit lounasaikaan vain väsyttävät ja saavat kropan haluamaan lisää hiilareita. Itse ajoitan hiilihydraatit lähinnä iltaan, jolloin luonnollinen väsytys on jo tervetulluttakin. Toki liikuntasuoritusta ennen on hyvä tankata nämäkin varastot. Salaatti täyttää hyvin jo ihan rakenteensakin vuoksi. Kun hampailla on töitä, eikä lounasta voi vain nopeasti kipata suuhunsa, tulee kylläinen olo jo ihan korvien välistäkin.
Talvella mieli tekee toki monesti jotain lämmintä ja täyttävämpää. Silloin lounaslautasella onkin melko usein keitto. Kevyet kasviskeitot onkin toinen lounaslempparini, mutta niistä sitten joku toinen kerta.
Mukavaa lauantaita teille. Meillä on ohjelmassa ulkoilupäivä. Mitä ikinä se sitten pitääkään sisällään….
Kirjoitit aivan kuin minun suullani 🙂 Iso kasa vihreää salaattia, höystettynä tomaateilla, aah aurinkokuivatuilla, kenteis jotain lihaa ja joskus esim.paistettua halloum juustoa. Namnam. Oikestaan kun jääkaapissa on vain vihreää ja tomaatteja eri muodoissaan, voi muista ruuan tähteistä soveltaa salaatin, kun salaatin.
Niinpä, loppujen lopuksi salaatti on just oikea paikka tuhota kasa sekalaisia ruoka-aineita 🙂
namnamnam…herkullisen näköinen salaatti! Tykkään kanssa lounastaa salaatin merkeissä 🙂 Ja juurikin samanlaisista raaka-aineista väsäilen salaatteja. Syksyä kohden taas alan käyttään kaalia enemmän siellä pohjalla (sen verran kun vatsa sietää ;)) Pestoa pitääkin kokeilla seuraavaksi fileen maustamiseen!! 😛
Mä tykkään myös lisätä kaalia syksyisin ja talvisin salaatin joukkoon. Se on niin C-vitamiini pitoista, mutta tosiaan vatsa ei suuria määriä raakaa kaalia kestä 🙂
Mä tykkään just pestoilla maustaa nuo fileet, jotenkin jossain kohtaa ne alkoivat sellaisenaan tökkiä. Punainen pesto on ehkä se paras! 🙂
Ihanan näköistä salaattia. Itsekin tykkään ihan valtavasti erilaisista salaateista. Tosin omat lounassalaatit kaatuu kyllä siihen, että meillä lapset ei ikipäivänä söisi pelkkää salaattia lounaaksi. Varsinkin, kun nyppivät kaikki salaatinlehdet ja kaiken vähänkin “epäilyttävän” pois. Jäljelle jää poistojen jälkeen yleensä vain kurkku ja tomaatti. Joten lasten lounaana en näe salaatteja. Teetkö siis kahta ruokaa vai syökö poikakin mielellään salaatteja?
Meillä on kahta ruokaa 🙂 Toki poika syö salaatinlehtiä (sanoo niitä ruohoksi ja leikki lehmää ammumalla (tiedä keneltä oppinut :))), mutta ei hän välitä aurinkokuivatuista tomaateista tai raa’asta sipulista ym.
Mutta enpä näe tuosta suurta vaivaa; Samalla kun paistaa broilerit salaattiin tekee niistä jonkin muunkin aterian, keittää vaikka ohrasuurimoita jne… Toisaalta, kun meillä syödään kaksi lämmintä ateriaa päivässä, ja valmistan yleensä ruokia joista riittää useammaksi päiväksi, ei lounasaikaan tarvitse hirveästi stressata ruuanlaitolla.