No ainakin ihan liian nopeasti. Anomus vuorokauden lisätunneista ja viikon lisäpäivistä on täten lähetetty. Aika ei nyt tunnu millään riittävän kaikkeen ja parikin projektia tuntuu syövän aikaa ihan kivasti.
Talolla on jatkettu purkutöitä ihan mukavin seurauksin. Kellastuneiden kattolevyjen (siis mitä ne pahvit on oikeelta nimeeltään?!) alta löytyi alkuperäiset puukatot helmipontein, ja samalla 10 senttiä lisää huonekorkeutta. Lastulevyjen alta puuseinää jne. Tuntuu vain, että sitä purkamista on vaikka kuinka. Tänään tuli taas hetkellisesti sellainen “tässä menee ikuisuus -fiilis”. Mutta toisaalta, kiirekös meillä.
Itse olen hyödyntänyt paikalla oloni lattioiden rapsutuksella ja lakaisulla. Keräillyt nauloja ja ruuveja, ja toiminut sitten ihan vaan pizza-taxina. Olutkauppaan, ei kuitenkaan ole enää komennettu 😉
Remonttipölyn lisäksi olen pölyttänyt kylppärissä kuivaharjaillen sääriäni. Huh, pitäisi olla sellainen puukäsityöluokkien imuri tuolle irtoavalle iholle. Ja hengitysmaski tai jotain. Olen lätrännyt kuorinta-aineilla ja levittänyt kolmessa päivässä melkein pari purkillista kropparasvaa iholleni.
Tämä projekti numero 2 olisi toki ollut järkevää aloittaa jo aikoja sitten, tai huolehtia ihostaan ihan päivittäin, mutta minkäs teet. Jospa tänään illalla saisin levitettyä jo ensimmäisen satsin jotakin väriä sääriini, jottei tiistaina näyttäisi ihan kynityltä broilerilta bikineissään. Tai kalkkunalta ottaen huomioon tämänhetkisen ruumiinrakenteeni.
Mies oli varannut mulle ajan jalkahoitoon. Ehdinkin jo pelätä, että kuljen koko loman ajan sukat jalassa. Seuraavaksi pitäisi kai aloittaa pakkailujen miettiminen, nostaa sandaalit (ja ne bikinit) esiin, sekä hakea matkalaukut. Tuntuu, että hommaa on vaikka miten, mutta onneksi se on mielekästä sellaista!
Yritän ehtiä vielä huomenna tai maanantaina blogiin, mutta Fb:ssä sitten ainakin jotain pikaista päivitystä. Mukavaa viikonloppua kaikille!
mukavaa lomaa!
Kiitos, Memmi 🙂
Moikka,
Ihanan idyllistä ja kiva ylläri, kun saa 10cm lisää korkeutta!!
Vanhemmissa taloissa on ihanaa, kun niissä on valmis piha:)
Terkkuja, Kati
Mä en pysty lainkaan käsittämään, että joku aikoinaan ollut valmis madaltamaan huoneita uusien pahvikattojen vuoksi!
Mulle se piha oli tosi tärkeä juttu. Vaikka tässä nyt on piha päässyt aika huonoon kuntoon ja oman onnensa nojaa, niin siinä on kuitenkin materiaalia unelmapuutarhaksi asti. Mä olenkin aina miehelle sanonut, että mulla pitää olla puutarha hoidettavana sitten kun ei enää ole lapsia joita hoitaa jatkuvasti. Eli jonkin sortin ikuisuusprojekti toi puolenhehtaarin metsä on 😀
Muista mennä ajoissa jalkahoitoon, jos haluat raskausaikana. Loppuraskaudesta kaikki tuollaiset istuskelut ja makailut ovat melkein poikkeuksetta tuskallisia. Itse kävin oman jalkahoitoni vasta synnytyksen jälkeen :).
Tsemppiä remonttiin! Tuo purkuvaihe on tuskallinen ja yllättää aina työteliäisyydellään ja raskaudellaan. Ennen pitkää koittaa kuitenkin se ihanin vaihe: uuden pinnan tekeminen!
Menen maanantaina. Ja syytä on jaksaa vielä istua, jos meinaa ne kuuden ja puolen tunnin lennotkin jaksaa paikallaan ;D
Onneksi tuo purkaminen on tavallaan palkitsevaakin. Rahallisesti on selvää säästöä aina kun alta löytyy jotain uudelleen käytettävää, mutta toisaalta se talon alkuperäisten pintojen näkeminen vie myös mennessään – ja raottaa hiukan historian ovia. Mutta totta on, että uutta tekee kyllä sitten nopeasti kun ensin on purettavat purettu ja pinnat putsattu jälleen käsiteltäväksi. Se on sitten jo aika kevyttä pintaremontointia 🙂
Ihanan näköinen tuo talon edusta! 🙂 Ihanaa lomaa teille, nauttikaa! 🙂
Kiitos, nautitaan 🙂
Kauniilta näyttää teidän talo, vanhojen talojen pihat on niin ihania 🙂 Oikein kivaa ja rentouttavaa reissua teille.
Vanhat pihat on kyllä ihania, mutta onpa niissä työtäkin 🙂
Kiitos, me yritämme rentoutua 🙂
Mukavaa lomaa teille! 🙂
Kiitos 🙂
Siis Emilia, mä oon rakastunut teidän taloon. Se on ihan mun unelma! Oikeesti!!!!!
No tervetuloa sitten kyläilemään. 😀
Saa toki töihinkin tulla, mutta ehkä mieluummin sitten kun on valmista ;D
Parin kuukauden päästä et enää edes vaivaudu murehtimaan jalkoja ja pölyn aiheuttamia ihovaurioita ja siitä vielä pari kuukautta niin unohdat koko iharasvan! 😉 nimim. puoli vuotta remonttia takana ja nyt etsiskelen kuumeisesti ihorasvapurkkiani… En ole siis rasvannut ihoani puoleen vuoteen (!) (paitsi kasvojani) ja eipä tuo iho kovin pahalta näytä, vaikka aikamoiset pölykasat se on joutunut kestämään… Tsemppiä! Remppa on ihanaa, palkitsevaa, mutta samalla myös aikaa vievää, rankkaa ja hermoja raastavaa… Lopputulos on kuitenkin todella palkitsevaa <3 (Vaikka eihän en rempat koskaan täysin valmiiksi tule ;))
Siis tuo pöly mikä nyt jaloistani lähtee on sitä kuollutt aihoa, kun en ole taas muutamaan kuukauteen muka ehtinyt rasvailla ihoani. 😀 Eli remontti tai ei, mä taidan olla ihan yhtä laiska!
Edellistä taloa kun remontoitiin, elettiin kolme kuukautta ilman kylppäriä, ja oikein hyvin siinä selvittiin kuuma kesä ilman suihkua. Oltiin varmaan tosi likaisia ja haisevia, kun peseydyttiin vain jokunen kerta viikossa, ja samalla pölytettiin remppaa. Mutta kaikkeen tottuu – onneksi 🙂
No suuria pelkoja ei siis rempan suhteen ole. Olen aika hyvillä mielin luopumassa muusta elämästä, kunhan koti saadaan kuntoon 🙂
Kauniilta näyttää, tykkään erityisesti noista ruutuikkunoista! Ja pihaltahan saattaa nousta ensi keväänä mitä vaan, ymmärsin että teitte kaupat nyt vasta loppukesästä, niin siellähän voi olla vaikka mitä ihania yllätyksiä luvassa 🙂
Ruutuikkunat on kyllä kivat, vaikkain nämä nyt kuvassa näkyvät on uudet. Onneksi lasikuistilla vielä on vanhat ikkunat, niissä on fiilistä vielä enemmän 🙂
Voi, piha on kyllä sellainen puutarhurin mekka. Vanhoja perennalajikkeita on vaikka kuinka, ja sipuleita olen ostanut kaupasta, niistä kevään kukkijoista kun ei tosiaan ole tietoa. Onpa sitten idänsinililjaa ja krookusta ainakin laitettu, eikä haittaa, vaikka niitä olisi ennestäänkin 🙂
Olen tosi iloinen puolestanne löytämästänne kodista!
Vaikuttaa erittäin lupaavalta.Siitä tulee varmasti upea!
Ihana ja hehkeä olet masusi kanssa.
Iloa syksyysi ja hyvää reissua (olette jonnekin selvästi lähdössä:)!
Kiitos, Ryppis 🙂 Kyllä nyt on todellakin löydetty se Koti. 🙂
Pari viikkoa auringossa ja ehkä sitten jaksetaan remppaakin ihan kunnon innolla 😀
Pitkästä aikaa ennätän tässä kommentoimaan blogiisi. Nyt oli sopiva aika istahtaa ja kirjata kommenttia ja odotella uunissa paistuvaa omppupiirakkaa:-)
Syksy tuo niin paljon varmasti jokaisen kalenteriin erinäisistä syistä kiireitä että lisä vuorokaudella olisi kysyntää myös täällä. Jokatapauksessa aivan ihanalle näyttää jo tulevan kodin edusta ja varmasti myös sisältö. Jännityksellä seurailen remontin etenemistä. Ihanaa lomaa teidän perheellenne ja yrittäkää rentoutua, jotta jaksatte taas remontin keskellä pyöriä ja hoitaa arkea sekä pitää huolta uudesta tulokkaasta:-)
Kiitos, Elina. Toivon todella, että loma antaa voimaa ja hoitaa perhettä.
Tunnelmallista syksynjatkoa sinne. Viis lisätunneista, jos on omppupiirakkaa ;D
Suloinen punainen tupa 🙂
Toi lause “Mies oli varannut mulle ajan jalkahoitoon” täytyykin esittää omalle miehelle taas että vink vink, kyllä ne muiden miehet hemmottelee!
Ei kyllä siltikään tuu tapahtuun 😀
No jos yhtään helpottaa, niin ei ole ihan arkipäivää täälläkään. Mutta jätä se toki kertomatta ;D
Ihanaa reissua teille. Tekee varmasti hyvää käydä auringossa näin keskeltä syksyä : )
Kiitos Toivotaan, että saadaan akut ladattua 🙂
Mitä mukavinta ja rentouttavinta lomaa!
Kiitos 🙂 Kohteessa ollaan ja ihan kivaahan täällä ;D
Valitsin sinut ihanat blogit -listalleni 🙂
http://hurmioitunut.blogspot.fi/2012/09/blogitunnustus.html
Oi, kiitos Hietzu 🙂
Tervetuloa osallistumaan arvontaan: http://dayafterday2012.blogspot.fi/2012/09/ensimmainen-arvontani_22.html
🙂
Kiitos, Krista 🙂
Hei Emilia! Olen aivan tuore blogien lukija. Olen sulka/kosmoskynä-sukupolvea, ts. Tour de Francen suomalaisen selostajan Peter Selinin sanoin;” jo kauemmin elämästä nauttinut”. Tämä selitykseni sille, etten tiennyt teitä ihastuttavia nuoria ja vähän tietysti vanhempiakin kaikesta kauniista ja mielenkiintoisesti kirjoittavia ja kuvaavia naisia olevan olevan niin paljon! Monikymmenvuotisen merellä vapaa-aikansa viettäneiden tyyppien muutaman vuoden takainen rantautuminen kesiksi pienelle saarelle, sai minut etsimään vinkkejä mm. kallioisen tontin kaunistamiseksi ja saunamökin sisustamiseksi. Hakuni tuotti pienen mutkan jälkeen silmiini blogisi nimen “Uusi kuu” !! ja kaiken kukkuraksi “EMILIAn”! Sinun seuraamasi blogistikolleegoiden lista taas johdatti minut muillekin ihastuttaville sivuille, ja olen jo saanut paljon vinkkejä sekä kasvien kasvatuksesta että sisustuksesta, ja paikoista joista em. asioita voi hankkia. Siis vaikka voisin olla useampien kirjoittajien (+ mitä hienompien valokuvaajien!) isoäiti, niin vinkkinne ovat olleet kaunista tätä päivää. Mutta siis tuo blogisi nimi; ihanampia pakopaikkoja pikkutyttönä minulle toimivat kirjat! Ja Uuden Kuun Emilia oli aivan ehdoton sankarittareni, ja Uudenkuun talo ja metsät ja lammet ja Elian ystävät. Summasummarum; onkohan blogisi nimi samaa “sukua” UudenEnglannin Emilian kanssa? Mutta vaikka ei olisikaan; olen iloinen että löysin tällaiset sivut ja taas sivujesi kautta taas muita mukavia sivuja. Kunhan pääsen eläkkeelle !! ja aikaa on enemmän, tiedän mistä löytyy kaikkea mielenkiintoista nuorten ihmisten tekemää mukavaa ja kaunista.
Mutta nyt siis toivotan Sinulle ja perheellesi oikein hyvää, ja onnellista odotusta!
terveisin Vappu
Hei Vappu! Kiva kuulla, että blogit rikkovat rajoja, eikä kohderyhmiin kangistuta!
Uuden Kuun Emilia on oma kirjallisuus idolini, jotenkin myös olen löytänyt englanninkielisetsä kaimastani paljon yhtäläisyyksiä itseni kanssa. Pieni runotyytö, sellaiseksi kai itseni olen nähnyt.
Ihanaa, jos olet blogini kautta saanut inspiraatioita ja löytänyt uusi aulottavuuksia.
Kaunista syksyä sinulle!
Kiitos vastauksestasi Emilia! Miten Sinä näin nopea olitkin ! Etkös Sinä ole lomalla? Mutta hauska kuulla että tuo nimenomainen Prinssi Edvardin saari on Sinullekin tuttu. Minusta Sinä kyllä oletkin pienen runotytön vaalea versio. Kirjan kannen kuvassa oleva Emiliahan oli(on!) tumma ja hänelle voi hyvin kuvitella sen “Murrayn katseen”, (jos nyt muistan suvun nimen oikein), Sinä kyllä näytät niin herttaiselta, ettet varmaan kuitenkaan ko. katsetta osaa!! Mutta nyt siis kiitos vastauksestasi, ja oikein hyvää lomaa koko perheellesi.
terveisin Vappu
Hih, avasin juuri koneen kolmen päivän tauon jälkeen 🙂
Olen ehkä vaalea versio, mutta katsetta löytyy tarvittaessa. Jäätävääkin sellaista 😉