Aika-ajoin saan sähköpostia koskien meidän Almaa, ja ajattelin, että voisin tehdä taas pitkästä aikaa koirapostauksen, jossa käsittelen ne yleisimmin kysytyt asiat. Toki saatte jatkossakin meilata, sekin sopii oikein hyvin. Musta on ollut ihana päästä seuraamaan parinkin blogini lukijan koiranhankintaa ja iloista perheenlisäystä!
Mutta sitten asiaan:
Alma on rodultaan coton de tulear. Koira muutti osaksi perhettämme alkukesästä 2010, ja blogin vanhemmat lukijat varmaan muistavat että tätä edelsi surullinen tapahtuma, edellinen koiramme nimittäin kuoli.
Cotoni on luonteeltaan helppo seurakoira, joka tarvitsee hellyyttä, rapsutuksia, lepoa – ja tietty sitä turkinhoitoa. Mitään kilometrejen lenkkejä, ei ainakaan meidän Alma tarvitse aamuin illoin, vaan on pikemminkin sellainen mukavuudenhaluinen; Huonolla säällä Alma tekee pissansa mielummin rapunjuureen, kuin lähtee uhmaamaan sadetta.
Useimmiten multa kysytään koiran turkin hoidosta, ja siitä, miten paljon se vaatii pysyäkseen hyvässä kunnossa. Tähän voin vastava vain niillä perustein, jolla itse pidämme turkkia kunnossa, meillä kun Alma trimmataan ja turkki pidetään suht lyhyenä, eikä sellaisena pitkänä, kuin näyttelykoirilla.Turkki trimmataan noin neljästi vuodessa, riippuen aika pitkälti sääolosuhteista. Esimerkiksi kun talven pakkaset ovat menneet, lyhyt turkki on huomattavasti helpompi kurakeleillä. Toisaalta suojalumikin saattaa rastoittaa turkkia, ja mikäli karva on päässyt talvella kovin pitkäksi, vaativat lumikelit enemmän turkin harjausta. Blogin kategoriasta koiruus, löytyy kuvia Almasta, ja niistä näkee myös tuon turkin pituuden, jota meillä suositaan. Valkoisille koirille on omat shampoonsa ja hoitoaineensa (cotonilla hoitoaine on ehdoton), jotka kirkastavat turkin väriä. Tangle teezer taasen soveltuu oikein mallikkaasti Alman turkin harjaukseen.
Leikkisä seurakoira sopii hyvin lapsiperheeseen, tai yhtä hyvin yksineläjälle hyväksi seuraksi. Itse ainakin juttelen koiralle usein kuin kelle tahansa perheenjäsenelle, ja Alma kuuntelee oikein mielellään kallistellen päätään puolelta toiselle. Rotu on myös hiukan sellainen kissamainen, Alma käpertyy mielellään pienelle kerälle, viihtyy sylissä ja nukkuu mielellään kanssamme saman peiton alla. Pitää siis sekä lämmöstä, että läheisyydestä.
Kuvissa vilahtavat Alman Nerokolta blogin kautta saadut ruokakupit, ruokailualusta ja lelu. Otimme mielellämme vastaan kaunista suomalaista muotoilua, sillä ainakin te muut koiran omistajat tiedätte, että useimmat lemmikkikaupat ovat nykyisin pullollaan mitä tyylittömämpiä blingbling tuotteita koirille. Itse en myöskään pidä ikävistä muovikipoista keittiön lattialla, en itsekään syö muovikulhoista, saati kata sellaisia pöytään. Vinkuvat lelut lähinnä pelottavat, ja nykyisin mitä useimmat koirille tarkoitetut lelut ovat niin huonoa laatua, että ne eivät kestä käytössä kovinkaan kauaa. Tuo punottu lelurengas on mielestäni senkin verran nätti, että se saa lojua lattialla millään muotoa minua häiritsemättä
Koitan vastailla kysymyksiinne parhaani mukaan, mikäli sellaisia on. Ja kuten jo mainitsin, postiakin saa laittaa!
Mukavaa päivää kaikille!
Aiheeseen sopien, meillä on ainakin täällä melkoinen koiranilma. 
Ruokakupit, ruokailualusta ja lelu blogin kautta saatuja⎜neroko
Ihanaa Aama!!
Terkut Aaman henkkoht kampaajille
Minulle jäi postauksesta hieman surullinen olo – ne pienetkin koirat kun tarvitsevat säännöllistä kunnon lenkkiä. Koiran elimistö (ihan samalla tavalla kuin ihmisenkin) tarvitsee kunnon liikuntaa pysyäkseen terveenä. Lihaksisto (joka kehittyy juurikin niillä lenkeillä) tukee niveliä jne.
Koiran hyvinvointi on sen omistajan vastuulla.
Mun tulee tästä nyt hiukan mieleeni joku vuosien takainen keskustelupalsta kirjoitus, jossa ihmiset lynkkasi jonkun koiranomistajan, joka kertoi, että ei tee erikseen koiran kanssa lenkkiä joka päivä, vaan kulkevat kauppamatkat kävellen. No kuulostihan se hurjalta, mutta kun myöhemmin selvisi, että kauppamatka oli yhteensuuntaan 16 kilometriä, ymmärsin varsin hyvin koiranomistajan tavan hyödyntää matka.
Eli tässäkin kohtaa on mun mielestä aika hätiköityä lynkata yhden lauseen perusteella. Ihan yhtä hyvin voisi pitää eläimen kaltoinkohteluna sitä, että omaa pihaa ei ole jossa koira voi vapaasti juosta ja leikkiä. Meillä kuitenkin toi piha on varmaan sieltä isommasta päästä. Ja musta on ihan typerää,että koiraa pitäisi väkisin repiä vesisateeseen, kun yhtä hyvin voi odottaa sateen loppumista.
No kukin tietty tavallaan!
Olen samaa mieltä! Meillä myöskin piha, missä koirat juoksevat irti, leikkivät jne. Toki käymme välillä lenkillä, pitkilläkin kävelyillä, mutta siinä jos missä saa liikuntaa kun juoksentelee pitkin pihaa.
Ihana tämä teidän Alma!
No itse ajattelen mysö, että oli kyse sitten ihmisestä tai koirasta, pehmeällä nurmialustalla ja vaihtelevassa maastossa kirmaaminen on huomattavasti parempaa, kuin lenkki tylsällä asfalttisuoralla. Lasten jaloissa juokseminen ja palloittelu omassa pihassa ovat aika monipuolista liikuntaa nekin. Tosin maailmassa on varmasti miljoonia onnellisia citykoiria, ja saman verran onnettomia vapaasti kulkevia koiruuksia, eli se, mitä ja miten tassujen alla on, on tuskin se pääasia koiran hyvinvoinnissa.
Itse tästä sun kivasta postauksesta sain päinvastoin sellaisen vaikutelman, että koiralla on vallan mainiot oltavat ja pidätte siitä oikein hyvää huolta
Koiran aktiivisuudestakin ja kyllä se kokokin varmasti vaikuttaa, riippuu myös lenkkien pituus. Pihalla juoksentelu ja muu aktiviteettihan on parasta mahdollista liikuntaa koiralle. Verrattavissa melkeinpä agilityyn 
Mä luulen, että lasten ja eläinten kasvattamien ovat sellaisia asioita, että niistä helposti keksii huomautettavaa. Joskus ei aina näe, että tapoja on monia, eikä vain huonoja tai hyviä.
Itse tuossa olen todennut, että koira ja lapset ovat muuten paras sammalsyöppö! Ja vielä myrkytönkin! Tälläinen pitkään rauhassa ollut piha kaipaa juoksentelua ja kulkemista.
Ihana Alma! Mää vaan en vois kuvitellakaan ittelleni valkosta koiraa kun tuntuu et omien cockereiden turkitkin on aina pesun tarpeessa
Itse ainakin menen lenkit koirien mukaan, milloin lyhyemmän ja milloin pidemmän.
Mutta eihän se valkoinen koira suinkaan sen enempää likastu kuin värillinenkään. Helpompi vain nähdä, milloin ollaan pesun tarpeessa!
Vaikka joo, myönnetään, joskus kyllä tullut itsekin harottua hiuksia! 
Kyllä noilla koirilla on mielialat ihan kuin ihmisilläkin. Meillä ainakin Almalla on selvät väsypäivät, tykkää vain nukkua ja saada rapsutuksia. Seuraavana päivänä sitten isommalla innolla ja koko ajan menossa
Ihana koira tämä Alma. Ja on tyylikäs ruokakuppi, -alusta ja lelu.
Meillä on koiruudella monta lelua ostettu ihan Ikean lasten osastolta. Niissä on brodeeratut silmät ja ne voi heittää pesukoneeseen. Meidän tapauksessa ne on olleet todella kestävät, kun vertaa koirille tarkoitettuja leluja. Ei vinkuja. Lisäksi niistä menee pieni prosentti lasten hyväksi. Idean sain työkaverilta, joka suositteli
Meilläkin harrastetaan niitä Ikean leluja. Jo edellinen koiramme (kääpiöpinseri) raateli mielellään ikean rottia ja pupuja.
Myös se lastenosaston pehmeä “jalkapallo” on meillä kovassa käytössä. Se on niin kevyt ja pehmeä, että annan Niilon ja Alman pelata sillä sisällä.
Tuo Neroko on hyvä vinkki, kiitos! Jostain syystä tyylikkäitä ja hyvin muotoiltuja koirajuttuja on hankala löytää.
Sanopa muuta. Jotenkin se Paris Hilton tyylinen chihuahua-villitys sai kaikki eläintarvikeliikkeet satsaaman ihme tinkelintankeliin. HYI! Nää on niin hienoja, ettei ihan heti koirantarvikkeiksi uskoisikaan!
“Sulla on mageet lelut Alma! Mä oon kans Cottoni, mutta moni ei sitä usko, kun en kuulemma oikein istu rotumääritelmiin. Mä oon vähän tämmöinen lihaksikaampi kaveri, enkä oikein sylihauvakaan. Mulla oli pikkusiskokin, se oli pieni, alle neljäkiloa. Eivät uskoneet sitä mun siskoksi, kun oli luonteeltaankin enemmän tuollainen sun kaltainen. Turkin huolto on ärsyttävintä mitä tiedän (puhumattakaan kynsien leikkuusta), nykyisin sen onneksi tekee joku trimmaajatäti aika kätevästi. Rapsutuksista ja huomiosta tykkään! Huomion saamiseen mulla on kaikenlaisia keinoja, säkin varmaan tiedät jo nämä perus “nosta kuonolla käsi rapsuttamaan, jos ne ei muuten ymmärrä”, mutta olis mulla parit koiruudetkin opetettavana.
Tuohon lenkkeily asiaan sanoisin, että parasta on kirmata omalla pihalla, tai oikeastaan hauskinta on vähän laajentaa elinympäristöä naapurin puolella. Hauskinta siinä on, kun nuo omistajatkin saa silloin juoksemaan (perässä). 
Mä oon kyllä jo 8 vuotta, mutta se ei kyllä mun vauhdissa näy. Oot muuten tosi nätti! Vauhdikasta kesää! Tessu”
Hih, ihana Tessu!
Niin on koirien ajatukset samanlaiset.
Ihanaa kesää ja ulkoleikkejä sinne!!!
Hahaha, ja meikä tarjoilee vieraidenkin lapsille mehut muovikipoista jotka on vielä IKEASTA!
Onneksi on sentään pieni ero muovikipolla ja muovimukilla.
Kyllä meilläkin muovimukeista juodaan, ja han Ikealaisitakin.
Mutta, siinä kohtaa kun katat orthexin pakasterasiat pöytään, ja tarjoat niistä raparperimehua blogisiskojen lapsille, on asiat kai jo hiukan toisin. Harmi tosiaan, että koira ei osaa juoda siististi mukista, vaan vaatii leveämpää astiaa…