Äh, oman kodin katseleminen on lähiaikoina lähinnä tuottanut ahdistusta ja stressiä. Olen yrittänyt ummistaa silmäni kaikelle keskeneräisyydelle ja sekasotkulle. Sisustaminen ei suoraan sanottuna ole kiinnostanut pätkääkään ja tästä syystä myös oman kodin kuvaaminen blogiin on tuntunut lähinnä vastenmieliseltä.

Mutta nämähän on vain fiiliksiä ja fiilikset tulee ja menee.

Ja, jostain ihmeelisestä syystä katsoinkin tänään olohuonetta ihan uusin silmin. Se näyttää juuri siltä, millaiseksi se jäi eilisen fudisstudion jäljiltä, imuri ei ole käynyt huoneessa aikoihin, matossa on vanha punaviinitahra ja ikkunat on yhä pesemättä. Ja silti ilta-aurinko sai kaiken näyttämään kauniilta! Ihan kuin se olisi suudellut huonetta ja antanut anteeksi likaiset ikkunat ja maton.
Äkkiä tulikin sellainen fiilis, että hei, mä tykkään meidän kodista!

Ja juuri sillä hetkellä kun listattomuus ja sekaisuus eivät haitanneet, oli pakko tarttua kameraan ja ikuistaa hetki.

Elämän pieniä iloja ja onnen hetkiä. Muistan jälleen, miksi rakastan kameraa ja kuvaamista. Molemmat on luotu juuri näihin tilanteisiin!

Suloista lauantai-iltaa!

Tämä loistava idea korusäilytykseen on vohkittu suoraan Mrs Jonesilta, jonka instakuvan nähtyäni, päätin oitis hankkia Palaset muovisäilyttimet Pernille Corydonin koruilleni. Tämä tapahtui joskus keväällä, ja unohdin koko asian, kunnes eilen, Suomalasiessa Kirjakaupassa, törmäsin muovilaatikostoihin.

Nappasin mukaani kaksi kolmen laatikon muovikuutiota ja tänään asettelin koruni kauniisti uusiin lippaisiin. Ihanat ja kätevät, ei voi muuta sanoa. Luulen, että yksi laatikosto pitää vielä hommata, mutta onneksi nämä eivät ole mikään kallis sijoitus. Yhden laatikoston hinta oli noin 17 euroa.

Yhdistelemällä koruja samoihin rasioihin, sain kaikki mahtumaan kauniisti esille. Muovilaatikossa korut ovat suojassa, vaikka rasioiden kannet ovatkin auki, ja näin korut on helppo myös löytää, kun etsiäkseen jotain tiettyä, ei tarvitse avata kymmentä samanlaista mustaa rasiaa.

Vaatehuoneessa Palaset -laatikostot mahtuvat hyvin lipaston päälle jäävälle laskutasolle. Lopputulos on siisti ja järjestelmällinen! Itse asiassa niinkin hyvä, että mietin vastaavaa ratkaisua kylppärin meikkisäilytykseen!

Eipä mulla nyt muuta. Tyttöjen viikonloppu; minä Alma ja Klaara. Keksitään jotain kivaa, ja ehkä leivotaan jotain hyvää. 🙂

Kivaa päivää teillekin!

Sohva kutsuu tänäkin iltana. Netflix ja pitsa, siinäpä ne tämäniltaisten tärskyjen tärkeimmät elementit!

Muistuttelen teitä vielä osallistumaan Netflix -arvontaan, jossa jaossa on 6 kuukauden ilmainen Netflix-jakso yhdelle onnekkaalle.
Mukaan arvontaan pääset tästä.

Tänään syödään tulista chorizopitsaa, pitsojen kunkku, jos multa kysytään. Mies tekee, minä nautin! 😉

Ai niin, me löydettiin muuten uusi hyvä sarja (tai siis meille uusi); Crossing Lines! Kertoo jostain kansainvälisen rikostuomioistuimen etsivistä, jotka selvittävät valtioiden rajoja ylittäviä rikossarjoja. Tosi hyvä! 🙂

Superia iltaa!

Eilinen ilta oli todellakin omaa luokkaansa, erilainen, erityinen, ja kyllä, paras pitkiin aikoihin!
Mieleni syövereissä tosin kamppailin pitkään jälkimmäisen väittämän kanssa; Onko todellakin lupa nauttia siitä, että on yksin!

Yksin kotona on jotakin, jota tapahtuu mulle todella harvoin. Välillä tuntuu, että ei tyyliin koskaan. Toki nytkin Alma oli seurassani, mutta laillani koira tuntui vain nauttivan hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta.
Illan kulku ei ollut mitenkään etukäteen suunniteltu, melko spontaani ratkaisu mieheltäni ottaa lapset mukaansa. Molemmat. Päässäni raivosi hetken valtava ajatusmyrsky; Mitä minä sitten teen? Yksin olisi hyvä tyhjentää lasten vaatekaapit, ja viikata vaatteet siisteiksi pinoiksi. Yksin olisi loistava hetki pestä lattiat ja antaa niiden kuivua rauhassa. Myös ikkunoiden peseminen voisi sujua joutuisammin kun saisi työrauhan, tai lenkille voisi lähteä just nyt, ja olla ihan niin pitkään kuin haluaa.
Tätä harvinaisuutta en kuitenkaan halunnut käyttää mihinkään noin arkiseen. Koiran kanssa tyhjennysreissu, pionit maljakkoon ja sipulinvarsia päivälliseen. Päivälliseen, jonka syön yksin – ihan rauhassa ja nauttien.

Ja syötyäni minä nautin! Nautin siitä, että kukaan ei pyytänyt eikä kukaan vaatinut. Makasin sohvalla ja tartuin kirjaan, jonka siskoni lainasi minulle joskus vuosi (tai kaksi) sitten. Olen ylipäätään lukenut kirjan viimeksi noin vuosi sitten, kesää elettiin silloinkin. Mielessäni kävi painua kirjan kanssa ilta-aurinkoon, mutta pelkäsin kaikkien tekemättömien puutarhatöiden häiritsevän rauhaani, ja päätin vetää verhot ikkunan eteen ja unohtaa hetkeksi lopputtoman työlistani.
Ja, siinä minä sitten makasin, reilut pari tuntia sohvalla, ihan rauhassa, ja juuri siinä asennossa, joka tuntui parhaalta.

Ja, voi että, miten oman kodin tunnelmaa oli ihana haistella, kuunnella ääniä, pieniä narahduksia ja ohi ajavien autojen valtavalta tuntuvaa jyrinää. Muistelin sitä, miten olen aina nauttinut hiljaisuudesta, yksinolemisesta, ja mietin, miten tärkeää se ihmiselle todellakin on. Olla yksin, ja omassa seurassaan, omasta tahdostaan ja vapaaehtoisesti. Levätä ja lepuuttaa aistejaan.

Kenties poden huonoa omaatuntoa eilisen tunteistani, ja ehkä juuri siitä syystä kirjoitan asiasta tänne. Tai kenties vain olen iloinen ja tyytyväinen minilomastani, rentoutunut ja voimaantunut. Päätin joka tapauksessa antaa itselleni luvan nauttia. Nauttia yksinolosta ja omasta seurastani. Päätin myös järjestää vastaavan hetken itselleni johonkin lähitulevaisuuteen. Varastaa jostakin aikaa itselleni ja ehdottomasti olla yksin kotona. Mikä siinä sitten niin taianomaista onkin…

Ihanaa sateenraikastamaa torstaita!

Se ei sitten millään ota laantuakseen! Kesä kesän jälkeen, aikuisen naisen on pakko tunkea itsensä potkupukua muistuttavaan vaatekappaleeseen. En mahda sille mitään, olen myynyt sieluni potkupuvuille, piste!
Löytyy pitkää ja lyhytä lahjetta, hihalla ja ilman.
Haalarista on tullut varsin edustuskelpoinen vaatekappale, enkä nyt tarkoita tälläistä rentoa kesäpäivän trikooversiota, vaan silkistä ja muista paremmista materiaaleista valmistettuja housupukuja. Olen nimittäin itsekin ajatellut housuhaalarivaihtoehtoa yksiin kesäjuhliin, kun useimpien mekkojen helmanpituus ei tunnu istuvan kroppaani sitten millään.

Mutta haalari jakaa mielipiteitä! Toisille se on ehdoton nounou, naurettava vauvanvaate ja muodin oikku. Juhlahaalareita katsellesani sain itsekin mieheltäni kauniisti muotoillun vihjauksen kenties jostakin naisellisemmasta ja ehkä seksikkäämmästäkin vaatekappaleesta. Eli mekosta.
Tuntuu hullulta ajatella, että naiset ovat vapaasti tallustelleet housuissa vasta noin sata vuotta. Se, mitä muodin mekka Pariisi teki edellä, saavutti pienen Suomen varsin pian. Toki housut ovat poikkeuksellisissa olosuhteissa olleet pidempäänkin hyväksyttyjä, ihan vain käytännöllisyytensä vuoksi, mutta että housuilla korvataan jopa juhlamekko, jakaa edelleen mielipiteitä. Harvassa on ehkä edelleen naiset, jotka ovat astelleet esimerkiksi alttarille housupuvussa!

Haalari; Yes or No? Juhlahaalari; Hot or Not?
Kertokaa ihmeessä mielipiteenne! 🙂

Mä olen täällä viettänyt erittäin omalaatuista ja erilaista iltaa. Hiukan jopa epätodellinen olo, mutta siitä toisella kertaa. Nyt iltapaloja miettimään! Puspus!

Vihdoin ne saapuivat. Nimittäin kengät, joita odotin jo viikonlopuksi, ja jotka olisivat olleet täydellinen pari Day Birger et Mikkelsenin mustalle trikoomekolle. Sofie Schnoorin sandaalit, puhdasta rakkautta!
No, parempi kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan; kengille löytyy aivan varmasti käyttöä muutenkin. Ihanat, mukavat – ja kuin korut ulkonäöltään!

Tänään pitää nauttia vielä auringosta, se on nimittäin luvannut sään kylmenemistä. Eli pykkikone laulamaan ja ulos! Siinäpä aamupäivän ohjelma pähkinänkuoressa.

Aurinkoista päivää ja kesäistä mieltä!

Jestas kun on pienet nämä ihmisen ilot, mutta tänään hypin miltei riemusta kun pakastimeen tupsahti taas kunnon jauhelihaa! Tämän kesän omatekoiset hampurilaiset ovat nimittäin odottaneet kunnon raaka-aineita, ja nyt sitä vihdoin on! Nimittäin paikallisen pihvitilan paistijauhelihaa, josta syntyy ehdottomasti maailman parhaat hampurilaispihvit! Nam!!
Täydellinen syy alkaa suunnittelemaan burgeribileitä! 🙂

Kuvat ovat viime kesältä ja maailman parhaat purilaiset -postauksesta voitte lukaista miten meidän hampurilaiset syntyvät omatekoista hampurilaiskastikettakastiketta unohtamatta!

Joo, mun piti pysyä täältä poiskin. Kai. Tuli kuitenkin pakottava tarve hiukan hehkuttaa tätä vietävää hampurilaisen himoa! 🙂

Tosi tosi kivaa päivää! Täällä on ihan pilvistä, yyyhhh….

Jokailtainen rutiini, kun lapset nukahtavat: Pieni puutarhakierros, mitä on tänään tapahtunut, mitä tapahtuu pian. Huomiseksi ennustan parin pionin aukeamista, sekä ritarinkannusten tukemisen tarvetta. Kesä on ihmeellistä aikaa, luonto elää joka päivä, muuttuu ja puhkeaa kukkimaan.

Tänään aion myös kyttäillä pihaa ikkunasta, sillä eilen illalla ruudun takaa viihdytti supikoirapentue leikkien ja temmeltäen. Sääli, että suloisesta ulkonäöstään huolimatta, ne eivät taida olla parhaita mahdollisia hyyryläisiä. Katsotaan, miten yhteiselomme sujuu.

Hiuksissa on edelleen lauantai-iltana tehty meikkienpuhdistuskampaus, Lumoan Ilta-mekko on luottovaate sekin. Mukava kesäpäiviin ja siisti kauppareissuille ja muuhun asiointiin.

Aurinkoista kesäiltaa!

Terkut laiskanpuoleiselta bloggarilta!

Olen kesämielellä ja hiukan saamattomassa mielentilassa, mutta niinhän se menee, kesät eivät ole blogien kulta-aikaa. Viikonlopun reissaamiset tuntuvat kropassa univajeena, aurinko houkuttelee ulos ja kotityöt huutavat tekijäänsä. En jaksaisi stressata, blogi päivittyy entiseen tapaan, tai sitten pidän jonkun päivän vapaata silloin tällöin. Haaveilen pienestä omasta ajasta, vaikkapa kirjan lukemisesta ja ihan vain hengähtämisestä. Haluan ladata akkujani, olla iskussa sitten syksyllä! Nauttia ja tuntea eläväni kesää!

Tänään on laiskoteltu, ja nautittu auringosta. Pikaruokaa kyhättiin kalasta ja parsasta, niissä maistuu kesä.

Blogi käy kesäaikaa, ja minä kerään voimiani. Tehkää te samoin, nauttikaa valosta ja lämmöstä, yrittäkää rentoutua!

Aurinkoista alkanutta kesäviikkoa, ja rentouttavaa maanantai-iltapäivää!

Tiedossa mukava päivä. Aurinkoa ja blogikollegojen seuraa. Instagram seuraajat tosin jo taisivatkin tietää, että hauskaa on luvassa.
Ihanan Rillan kanssa meillä on jo aamulla tärskyt Kampissa, ja odotan suoraan sanottuna hirveästi, että saan nauraa poskilihakseni jälleen kipeiski! Unet on jäänyt vähiin, mutta kaipa se on välillä sen arvoista!

Ihanaa kesälauantaita teillekin!

Nyt vain auringonpaistetta koko päiväksi, kiitos!