Kesäpäivää!

Täällä on jatkettu lomailua varsin rennoissa merkeissä. Kylli on päässyt tutustumaan ulkoilmaelämään ja sateen tullen ollaan maattu olohuoneessa lastenohjelmia katsellen. Paljon jäätelöä, pyöräilyä ja kaikkea muuta ihan tavallista kesäelämää. Eilen päästiin jopa piipahtamaan ensiavussa, kun toinen lapsista teloi silmäkulmansa.

Ihan hurja määrä osallistujia tuossa me&i:n ja Särkänniemen arvonnassa. Voi jos voisikin laittaa lippupaketin ihan jokaiselle, mutta niin se vaan taas on, että yksi vain voi voittaa. Tällä kertaa onni suosi Katia. Laitan voittajalle meiliä ASAP, jotta saadaan homma eteenpäin.

Täällä mietitään, että tuleeko päivästä aurinkoinen vai ei. Kuvat ovat siis parin viikon takaa, hellepäivän pikkupurtavat puutarhapöydällä. 🙂

Kaikille ihanaa kesäviikon jatkoa!

Hiphei, ja kivaa viikonloppua!

Särkänniemen lippupakettiarvonta oli alunperin tarkoitus tehdä viikonloppuna ja arvonta-aika päättyi eilen, mutta ollaan nyt hiukan kesämielellä, ja annetaan pari päivää lisäaikaa!

Eli, mikäli haluat voittaa 4 elämysranneketta Särkkikseen, käy osallistumassa arvontaan täällä!

Mä ryhdyn nyt pakkailemaan tavaroita, sillä päätettiin lasten kanssa lähteä pikku reissuun. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Halipusimoimoi!

Kertoessani, että meille tulee kissa, sain paljon kyselyjä, koskien koiraamme. Entä teidän koira? Mitä te Almalle teette? No, eihän me tehty sille yhtään mitään.

Coton de tulear on luonteeltaan tooosi lauhkea koira, eikä meidän Alma ole millään lailla poikkeus. Mukavuudenhalu, miltei kissamainen laiskuus ja kiltti luonne yhdistyvät Almassa, enkä jaksanut pelätä ollenkaan, etteikö parivaljakko tulisi keskenään toimeen. Alma ei hauku, eikä murise, ja kun Kylli ymmärsi, ettei koiraa tarvitse pelätä, yhteiselo saman katon alla on sujunut oikein mallikkaasti.

Välillä eläimet tosin yltyvät leikkimään, mutta sekin on oikeasti ihan puhtaasti leikkiä. Tosin huomaan, että kun meillä on vieraita, he pelästyvät koiran sännätessä kissan perään. Mutta siihen se aina jää; Kylli härnää Almaa kilpajuoksuun, ja kun leikki lopulta loppuu, kaverukset nukkuvat yhdessä sulassa sovussa.

Ainoa ongelma on ollut ruokailu. Pelkäsin hiukan miten koira (joka on “aika” tarkka murkinastaan) suhtautuu, jos joku menee hänen apajilleen. Tämäkin oli turhaa, sillä vaikka molemmilla on omat ruokansa ja vetensä, Kylli on saanut rauhassa evästää Alman kupeista. Tosin ongelma on siinä, että Kyllin pitäisi syödä omaa ravintorikasta penturuokaansa, ja Alman taasen nimenomaan pikkukoiralle tarkoitettua täysravintoaan, mutta nämä syövätkin toistensa kupeista. Niilo jo ehdotti, että vaihdetaan kuppien paikkaa, jolloin eläimet ehkä luulisivat syövänsä toistensa ruokia, mutta olisivat kuitenkin omilla kupeillaan. 🙂
Mutta, en tosiaan jaksa tästäkään niin kauheasti stressata, kun kuitenkin molemmat syövät myös sitä omaa ruokaansa, eikä kumpikaan ole voinut millään lailla pahoin.

Eli, jos joku ei oikein jaksanut uskoa, että kissa ja koira mahtuvat samaan talouteen, ja samalle sohvalle tai samaan sänkyyn nukkumaan, niin tässä todisteita siitä, että kaikki on  mahdollista!

Näin sadepäivinä mahdutan tuohon pikkusohvalle myös itseni. Eikä tee edes tiukkaa! 🙂

Ihanaa torstaita! 🙂

Vaikka elämänsä täyttäisi ääriään myöden asioilla, joista nauttii, saattaa silti jossain kohtaa huomata, että joko vauhti on liian kova, tai elämä on liian täynnä. Niin paljon kuin olenkin bloggaamisesta nauttinut vuosien varrella, on siitä tullut myös luonnollinen osa päivääni. Harvassa ovat ne päivät, jolloin blogi ei ole päivittynyt, ja silloinkin vain äärimmäisen pakon alla. Keväällä ynnäsin parin viime vuoden bloggailuja ja tajusin, että en ole pitänyt varsinaista lomaa ollenkaan. Enkä nyt tarkoita, että tästä harrastuksen omaisesta jobista pitäisi jäädä lakisääteisille vuosilomille, vaan lähinnä sitä, että teet elämässäsi sitten mitä tahansa, joskus pieni etäisyyden ottaminen on pelkästään hedelmällistä. Päätin jo varhain keväällä, että heinäkuu on itselleni jonkinlainen lomakuukausi, teen blogia jos siltä tuntuu, ja jätän tekemättä, mikäli tämä vaihtoehto houkuttelee enemmän.

Muistan joskus saaneeni neuvon astua välillä ulos siitä mitä tekee, sulkea silmät tai kävellä kauemmas. Ikään kuin uusin silmin katsomalla, asiat näkee uudessa valossa ja uudella tavalla. Tähän olen tähdännyt myös heinäkuussa. Pyristellyt pakoon rutiininomaisesta päivärytmistä, joka mahdollistaa aktiivisen bloggaamisen kahden pienen lapsen kanssa, ja tarttunut sen sijaan mahdollisuuksien mukaan kirjaan tai houkuttelevaan lehteen. Sen “yli jääneen ajan”, minkä olen säästänyt olemalla pois tietokoneelta olen yrittänyt myös antaa lapsille. Olla enemmän läsnä, kiireettä lähellä ja käytettävissä.

Ollaan vasta kuukauden alkupuolella, mutta “löysäily” on jo tuottanut tulosta. Vaikka olenkin sitä mieltä, etten uskalla olla poissa blogistani pitkään (peläten pidempien taukojen tuomaa rimakauhua), huomaan kevyemmän tahdin mahdollistavan arjen elämisen ihan uudella tavalla. Ja, kun arki tuntuu löysältä ja kevyeltä, myös erilaiset harrastukset mahtuvat kuvioon paremmin.

Niinpä täällä jatkuu sama löysäily läpi heinäkuun. Nautitaan kesästä, auringosta ja sadepäivistä. Jos jonakin päivinä blogissa on ihan hiljaista, voitte arvata että nautin iltapäivän rauhallisuudesta kirjaani keskittyen tai kävellen aurinkoisessa kesäsäässä.

Suloista heinäkuun jatkoa teille kaikille!

Onhan pioniaika noin ainakin puutarhamielessä yksi vuoden parhaista ajoista. Nyt kun talonpoikaispionit ovat jo kukkineet, ja jalopionit pääsivät vuoroonsa, tuntuu tavallaan kuin kevään aherrus palkittaisiin, ja puutarha kiittäisi hoitajaansa. Joku pyysikin kesäkuisessa postauksessani laittamaan kuvaa pitkästä pionipenkistä, kun kukat ovat puhjenneet, ja tässäpä sitä nyt olisi. Toinen pää penkkiä on valkoisten kukkien valtakuntaa, ja toinen vaaleanpunaisten. Molempia meillä on myös muissakin penkeissä, mutta tämä muutaman metrin pituinen pätkä maantien vieressä on ehdottomasti silmäteräni. Vähän kuin pioniaita. 🙂

Sinänsä vähän hassua, mutta en ole vielä ottanut yhden yhtäkään pionia maljakkoon! Viime päivät on vietetty niin tiiviisti ulkona, ettei sisällä ole kuin käyty juuri kääntymässä ja nukkumassa. Eipä siinä juuri kukkia ole sisällä tarvittukaan.

Huomiseksi lupailee jo pilvisempää, eli ehkä niitä kukkia löytyy huomenna jo maljakostakin. Siihen asti nautitaan kuitenkin ulkona olemisesta.

Rentoa sunnuntai-iltaa!

Täällä on todellakin jatkettu kesäpäivistä nauttimista. Ulkoilmaelämää ja rentoa otetta, juuri sitä mitä ihminen kaipaakin pikku jakson muuten niin pitkään ja pimeään vuoteen. Tuntuu, että pää on nollaantunut, samoin kroppa. Mutta kaipa se on loman tarkoituskin!

Eilen tutustuimme lasten kanssa viehättävään kesäkahvilaan. Varsin tunnelmallinen paikka tuo Kesäkahvila Kaneli. Synkän tummassa salissa oli  vahva fiilis kotimaisesta elokuvasta, eikä turhaan, samaisessa paikassa kuvattiin Postia pappi Jaakobille -leffaa.

Vaatehuone on edelleen siivoamatta ja ikkunat pesemättä. Mulla on silti vahvasti sellainen fiilis, etten jaksa tarttua mihinkään noin tylsään vielä ensi viikollakaan. Se on kesä nyt, joten pitäähän siitä nauttia! 🙂

Ihanan viileä ilta puhaltaa ikkunoista raikasta ilmaa sisään. Voisi kuumuudesta valittaakin, mutta hikoilen mielelläni muutaman yön vuodessa, jotta jaksan taas palella muutaman kuukauden. 🙂

Ihanaa kesäviikonloppua, ja muistakaan osallistua arvontaan!

Huh hellettä!

Täällä on nautittu kesästä, ja unohdettu tietokoneet täysin. Veikkaanpa, että sää on ajanut monessa muussakin paikassa blogisurffailujen edelle.

Mutta hei, nyt olis ihan mahtava arvonta, johon kannattaa osallistua!

me&i järjestää kivan Särkänniemi -päivän lauantaina 8.8.2015, jolloin huvipuisto täyttyy niin me&i tapahtumista, kuin kesäloman viime hetkistä nauttivasta kansasta. Minä ja perheeni hurvittelemme myös tuolloin Särkänniemessä, eli siellä treffataan!
me&i goes Särkänniemi -päivänä elämysrannekkeet myydään alennettuun hintaan näyttämällä TÄTÄ viestiä.

Särkänniemipäivän hinnat näet alla:

yli 120 cm 35 € (norm. 41 €)
100–120 cm 29 € (norm. 35 €)
Alle 100 cm pitkät lapset huvittelevat veloituksetta.

Mutta, kuten otsikossa lupasin, tässä olisi vielä huikea arvontakin tarjolla!

Jaossa on neljä kappaletta Särkänniemen elämysrannekkeita (2 aikuisten ja 2 lasten). Kommentoimalla tätä postausta olet mukana rannekepaketin arvonnassa. Jätä kommenttisi kuitenkin viimeistään perjantaina 10. 7. 2015!

Arpaonnea ja ihanaa helleperjantaita kaikille!

Arvonta järjestetty yhteistyössä me&i:n kanssa

Sataa, ei sada, sataa…  Tänään olin tosin jo aamulla ihan varma, että tästä tulee sadepäivä, niin harmaata taivaalla oli. Niinpä imuri ja moppi käteen, ja sadepäivä hyödyksi. Aamupäivällä tehtiin myös pullataikina kohoamaan, vaan meidän pullat olivat voisilmiä ja mustikoita enää vailla, kun taivas vasta repesi. No, ei se silti huono asia ole, että villakoirat ja tahrat saivat kyytiä. Ja pulla nyt on aina hyvää, siitä ei pääse mihinkään.

 

Tarkoitus oli tehdä vain mustikkapullaa, mutta pikkuleipurini oli sitä mieltä, että hän ei halua hilloa pullaansa. Niinpä tehtiin puolet voisilmällä ja puolet mustikalla. Molemmat hyviä, joten ei sekään huono päätös. Nyt kun mustikkasadosta on lupailtu todella runsasta, kesän aikana pyöritellään varmasti samanlainen satsi kerran jos toisenkin!

Me elellään täällä siis todellakin tosi pullantuoksuista arkea. 🙂

Eilinen kesäpäivä saatiin nauttia jalkapalloturnauksessa, mutta tänään on vietetty ihan ensimmäistä kesäistä lomapäivää. Kaupassa käynnit ja ruokajutut hoideltiin heti aamulla pois alta, jotta ehdittäisiin nauttia kesäisestä säästä ulkona. Hetken aikaa jaksoin kitkeä maksimekossani, mutta sitten tuli ihan oikeasti kuuma! Totesin, että kitkemisiä ehtii kyllä tehdä huonommassakin säässä, ja päätin nauttia istuinryhmästäni lukien ja lasten leikkejä seuraille. Koko viime kesän haikailin itselleni mukavaa lököpaikkaa puolivarjoisalla alapihalla lasten leikkien valvomiseen. Ja kyllähän se tuntuu ihan mahtavalle. Hiekkalaatikko on lähellä, ja esikoinen saa fillaroida nurmikolla sydämensä kyllyydestä.

Kylli on nyt vielä sisäkissana ja totuttelee meihin sekä uuteen kotiinsa, mutta eiköhän me saada kisukin vielä kesän aikana seuraamme leikkimäään.

Tänään on nautittu jätskiä rappusilla istuen, leivottu hiekkakakkuja ja suunniteltu kissanristiäisiä. Sanoisin, että aika täydellinen kesälomapäivä!

Nautitaan kesästä!

Valoisat kesäyöt, hyvä viini, loistava seura ja puutarhabileet. Kukapa ei tykkäisi. Indiedaysin ja Atlântico-viinin yhteistyökamppis tarjosi juomat, ja meille ei jäänyt kuin kesäyön ottaminen haltuun. Voitte kuvitella, että ajatukseni oli istua iltaa suuren kaapelikelan ympärillä koristevalojen luodessa tunnelmaa puun oksilta. Vaan säihin kun ei voi vaikuttaa, pitää olla luova. Puutarhabileet vesisateessa ja kylmässä yössä? Melkein, mutta onneksi on kuisti!

Voihan sitä kesäsäätä jäädä paikalleen parkumaan, mutta mihinkäs se siitä muuttuu. Ystävät kasaan, herkkuja pöytään, viiniä lasiin ja La Isla Bonita soimaan! “Melkein puutarhabileitä” ei sadekaan lannista!

Illan menu lyhykäisyydessään:

Broilerin koipia kera tomaatin ja rosmariinin
Pestoleipärullia
Pastasalaatti oliiveilla, aurinkokuivatuilla tomaateilla ja fetalla
Kevyesti grillattuja nektariineja mozzarellan ja balsamicokastikkeen kera,
sekä valkosipulilla ja yrteillä maustettuja ruisnachoja

Me punaviinin ystävät emme suinkaan hylkää tummaa ystäväämme kesän ajaksi. Tämän kesän uutuus Alkon hyllyllä on ekologinen Portugalilainen Atlântico-viini, joka hurmaa paitsi maullaan, myös loistavalla hintalaatusuhteella. Litran pullo maksaa nimittäin vain alle 10 euroa! 

Atlântico-viinissä kesä on ajateltu niinkin pitkälle, että viini on pakattu kestävään ja kevyeen muovipulloon, jonka kierrekorkki mahdollistaa niin paikanvaihdokset, kuin piknikkorin heilautuksetkin. Kukapa tahtoisi jättää jälkeensä mahdollisia lasinsiruja, tai pakata laukkuun puolikkaan pullon punaviiniä peläten sen vuotavan kassin pohjalle. Ympäristöystävällinen pullo on korkkia ja etikettiä myöden muovia ja 100% kierrätettävä.

Rento ja yksinkertainen ruoka sopii hyvin hauskaan illanviettoon. Hyvässä seurassa on kiva syödä sormin ja napostella pitkin yötä. Liian tuhtia ateriaa ei kannata ilta myöhään syödä, sillä täysinäinen vatsa laittaa äkkiä väsyttämään. Parempi onkin napostella hyvää ruokaa pitkin iltaa. Vähän kerrallaan ja tunnelmasta nauttien!

Omaan suuhuni keskitäyteläinen Atlântico on sopivan marjaisa. Ehdottomasti kesäinen punaviini, mutta juuri sitä lajia, jota minä nautin mieluiten ympäri vuoden. Kutsun tälläisiä viinejä seurusteluviineiksi. Ne sopivat ruuan kylkeen, mutta viiniä sopii siemailla ihan sellaisenaankin.

Kuisti on siitä passeli paikka istua iltaa, että ohjelmaan voi helposti mahduttaa myös kesäisiä ulkopelejä. Kyllä, vaikka vähän sataisikin. Petanquen heittäminen käy nopeasti sorapihalla, eikä ulkona tarvitse värjötellä omaa vuoroaan pidempään. Välillä voi tankata ja istua rauhassa rupattelemaan päivän polttavimmat.

“Onneksi oli muovipullo!” Tämä tuli todettua metallikuulan osuessa pulloon. Kun vaan olisi ollut se korkkikin paikallaan! 🙂

Mutta hei, olisi kiva kuulla, että mitenkä te muut olette piristäneet sateista ja kylmää alkukesäänne? Suotavaahan olisi, että ilmat lämpenisivät, ja ne ihan kokonaan puutarhassa vietettävät bileetkin saisi järkättyä, mutta siihen asti turvaudutaan muihin keinoihin. Kesä on ihan liian lyhyt säiden sättimiseen.

Tänään on ollut eka oikein kunnollinen kesäpäivä näillä kulmilla. Fudiskentän laidallakin tuli oikein kuuma. Että, ehkä tässä päästään puutarhabilettämäänkin vielä!

Ihanaa sunnuntain jatkoa. Me täällä ihastellaan edelleen Kylliä!

Tallenna